ero edessä, itkettää

nyt tuntuu varmasti ettei mikään auta. muistele niitä hetkiä/tilanteita/tapahtumia, jotka ovat eroon johtaneet.



Vai, onko ero välttämätön edes?

Selviät, koska on pakko, eikö vaan! Uutta verkostoa elämään, sitten kun voimat alkavat palautua.

en oikein tiedä kuinka tähän on tultu. en vain enää rakasta miestäni tarpeeksi, olemme kavereita vain. en halua häntä.



olisin itse voinut jatkaa näin mutta se olisi ollut epäreilua miehelle. eroamme ennenkuin asiat menevät huonommaksi, säilytämme edes tämän kaveruuden.



en tiedä. kaduttaa oikeastaan. toisaalta itsepä olen kuoppani kaivanut.





ap

Onko ero välttämättä ihan lopullinen?? Monille auttaa pieni " aikalisä" kuten meillekin :) Asuin 1.5 kk muualla (tosin mieheni oli yötä luonani..heh) ja huomasin mitä olinkaan menettämässä. Rakkaus leimahti uuteen liekkiin ja kukoistaa!! Toisaalta tuntuu, että tein elämäni suurimman virheen siinä kohtaa ja toisaalta olen todella onnellinen siitä, että se " aikalisä" pelasti avioliittomme!!!

Kuulostat jotenkin siltä, että ero ei ole sinulle ihan ok??? Olisi kiva kuulla vähän tarkemmin tulevan eron taustoja....



Voimia joka tapauksessa!!!

No tämä kehittyi pikkuhiljaa, en vain ollut onnellinen suhteessamme, tunsin etten saanut olla oma itseni, en halunnut enää miestäni jne. Tämä kaikki oli noin kahden vuoden kehityksen tulosta. Loppuvaiheessa menin ja rakastuin toiseen mieheen, parhaaseen kaveriini, mikä ei tietenkään tilannetta auttanut :/



Nyt olen pahasti masentunut. Luulen että meilläkin jonkinlainen aikalisä olisi saattanut auttaa, se vain ei taloudellisesti ollut mahdollista mitenkään. Tai mistäs tietää vaikka palaisimmekin vielä yhteen. Mutta en kyllä usko. Olen edelleenkin tähän toiseen mieheen rakastunut. Meillä ei oikeastaan ole suhdetta vaikka toisaalta on.



En pysty nukkumaan, syön huonosti, minua heikottaa ja itkettää koko ajan. Olen aivan lopussa :/





ap