Miksi moni ei jaksa nähdä vaivaa näyttääkseen parhaalta mahdolliselta itseltä?

Olen mieluummin rehellisesti ruma kuin keinotekoisesti kaunistettu. Kunhan on itse puhdas ja suht. siisti, päällä ehjät ja puhtaat vaatteet ja tukka kammattuna, niin se riittäköön. Jos joku kiinnostuu, niin eipä tarvitse ostaa sikaa säkissä ja sitten pettyä. Mitenkäs se nuori kaunis aviovaimo toimikaan hääyönä? Tekohampaat vesilasiin, peruukki tuolin karmille ja komeat tissit liivien mukana vaatekasaan.

En osaa

Kaikkien elämänlaatu paranee jos huolehtii itsestään. Se on ihannevalinta kaikille.

Ai, minä kun luulin, että tarkoitit täydellistä meikkiä, kampausta ja kalliin näköistä (jollakin on kyllä näyttävää halpaa!) vaatetusta. En jaksa noita, koska ilmankin saan huomiota ihan tarpeeksi ja hyvä itsetuntoni laittaa minut viihtymään kehossani. Nukun tarpeeksi, syön hyvin tervellisesti (pidän terveellisen mausta) ja en ole ylipainoinen. Meikkaan jos tahdon ja jos jää välistä, niin hymy kaunistaa. Vaatteet ovat mitoitukseltaan oikeat, puhtaat ja siistit, mutta en jaksa ylläpitää kovin monia asukokonaisuuksia ja seurata trendejä. Tärkeintä on, että vaatteeni pukevat juuri minua ja kestävät aikaa.

No. Ruuhkavuodet. Ne ovat kovin erilaisia eri ihmisillä- toisilla vievät kaiken energian. Työni ei perustu ulkonäköön vaan aivotoimintaan- siksi ajatustyö on etusijalla, kun aikaa on vähän.  Puolisona rakastaa minua tällaisena, niinkuin minäkin häntä sellaisena kuin hän on. Ei tarvitse olla viimeisen päälle trimmattu ollakseen rakastettu ja haluttu. Laiskuudesta ei meidän perheessä ole kysymys alkuunkaan. Fakta on että vuorokaudessa on 24 tuntia. Se on kovin vähän jos on hiukaakaan vaativampi työ, lapsia, opiskelua jne. Aika monen energia menee siihen että saa rahaa ruokaan ja lapset hoidettua. On elitististä ajatella, että kaikilla on vapaa-aikaa itsensä stailaamiseen. Ei ole. MItä tiukemmassa leipä on, sen enemmän se vie energiaa. Henk.koht minulla- ja varmaan monella muullakin on myös sairaus joka väsyttää ja lihottaa. MItkään perusponnistukset eivät riitä painon ylläpitämiseen, vaan jokaista suupalaa pitäisi tarkkailla koko ajan. Normaalilla vaativaa työelämää tekevällä ja lapsiaan kasvattavalla aikuisella ei todellakaan ole voimavaroja jatkuvaan ruokavalion kyttäämiseen.  MInä näytän parhaalta mahdolliselta itseltäsi suhteessa tähän elämäntilanteeseen. Jos arvoni olisivat toisenlaiset, voisin tuki kuluttaa 24/7 miettien mitä muut minusta ajattelevat, laihduttamalla, trimmaamalla vatsalihaksia, laskemalla suupaloja, panostamalla vaatteisiin jne. Se vaatisi kuitenkin kaiken oikeasti tärkeän unohtamista. Joten ei todellakaan ole sen arvoista. Ja tiedoksi epäileville; rakkaus ei - ollessaan aitoa- vaadi mieletöntä satsausta ulkonäköön. Toki itsensä rakastaminen pitää sisällään sen että itsestään huolehtii- mutta se taas on todella kaukana "parhaasta mahdollisesta itsestä"- joka hahhaha- on mitä? Kuka määrittelee? Joku infantiili pornofriikki? Ulkonäkökeskeinen teini? Vai mistä tämä ah paras mahdollinen totuus tupsahtaa?

1) Pitkäaikainen masennus

2) Syömishäiriö

3) Unettomuus

Siinä omat suurimmat syyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen että miksi te sisäiseen hyvinvointiin, sivistykseen ja korvienväliseen onnellisuuteen panostavat ette voi tehdä kaikkea tuota ja panostaa vielä pikkuisen ulkonäköönkin? Eihän se pilaisi sisäistä hyvää olotilaa jos vähän huolehtisi siitä ulkoisesta puolestakin. Ja mielestäni se "ettei tarvitse välittää ulkonäöstä kun voi sisäisesti hyvin" ei ole millään tavalla selventävä vastaus.

Sinultakin kysyn, että miksi pitäisi. Kerro minulle hyvä perustelu, miksi minun pitäisi näyttää mahdollisimman parhaalta itseltäni.

Syyksi eivät kelpaa, että mies ei jättäisi tai muut ihailisivat tms. En ole koskaan ajatellut, että minun pitäisi ketään miestä väkisin pitää. Hänellä on vapaus lähteä, koska haluaa. Ja muiden ihailu ei ole ollut minulle koskaan tärkeää. Oma olo ei siitä kummemmaksi tulisi, jos alkaisin petrata omaa ulkonäköäni. En keksi mitään syytä.

Kuka on puhunut mitään miehistä?

Mun tavoite on ainakin voida hyvin sisäisesti ja ulkoisesti.

Uskon, että moni muukin kuin minä voi ulkoisesti hyvin, vaikka ei halua näyttääkään parhaimmaltaan. Eli tämä ei kelpaa vielä vastaukseksi, että miksi pitäisi näyttää parhaimmalta.

Mutta miksi ei voisi näyttää parhaimmalta versiolta itstään? Mikä siinä olisi niin kamalaa? Mielestäni ihminen on kokonaisvaltainen pakkaus. Jos on hyväolo sisäisesti niin se välittyy ulos. Ja toisinpäin: jos vähän viitsii itseään laittaa ja huolehtia niin siitä syntyy sisäistä hyvääoloa. Miksi haluaisin olla joko-tai jos voin olla molempia?

Mutta mitä tarkoittaakaan tämä termi "parhain versio itsestä"? Tarkoitatko tällä viimeisen päälle laitettua versiota, joka toteuttaa nykyiset kauneusihanteet? Versiota, johon on puuttuvat lisäosat päivitetty?

Esim. Jos,

huulet on pienet -> laita täyteainetta

Lyhyt tai ohut tukka -> laita lisäkkeet

Kalpea iho -> mene solkkuun

Mitättömät ripset -> laita pidennys

Miksi kalpea iho nähdään lähes aina huonona asiana? Minusta erittäin vaalea, maidonvalkea iho on kaikista kaunein. Syntyisi hirveä haloo jos tummaihoiselle sanottaisiin, että "sulla on liian tumma iho ollaksesi kaunein versio itsestäsi, kokeile tätä vaalennusvoidetta".

Jokainenhan on sen hetkisten resurssien kaunein versio itsestään. Parannus vaatisi aikaa, rahaa ja paneutumista.

Siksi koska saan lihavana olla paremmin rauhassa pinnallisilta ihmisiltä. Hoikempana oli liikaa kyylääjiä, kuolaajia ja lääppijöitä. Ihanaa kun saan olla enimmäkseen rauhassa, ja komea mies vierellä kerää huomion. Terveyden takia pitäisi kyllä laihduttaa, mutta se on minulle hyvin vaikeaa useiden aineenvaihduntaa hidastavien sairauksien vuoksi (joiden takia juuri pitäisi laihtua), eikä rauhan menetys ainakaan lisää motivaatiotani.