Oikeastiko lapsenne ovat iloisia joulukalenterista, josta tulee lappuja tyyliin "tänään juodaan kaakaota"?

Meillä ainakin on ollut todella väsyttävä syksy, paljon kaikenlaista ylimääräistä tavallisen arjen päälle. Perheen yhteinen aika on jäänyt ihan minimiin, siis sellainen että kaikki on ollut paikalla. Toki lasten kanssa on puuhailtu ihan normaalisti, eivätkä ole jääneet läsnäolosta ja huomiosta paitsi. On vaan ollut ihan todella, todella puuduttavan harmaan arkista. Siksipä olenkin ihan pähkinöinä jo itse tuosta tonttukalenterista! Ihan mahan pohjassa kihelmöi suunnitellessa, mitä ihania yllätyksiä sinne laitan ja miten monella tavalla saan lapset ilahdutettua. Itselleni tulee jo ihan tosi hyvä olo pelkästään tästä suunnittelusta!

Jotenkin, kun ihmisten luoneen tietää, se menee näin, että nyt innoissaan suunnitellaan kalenteria ja sitä, mitä puuhataan into pinkeänä lasten kanssa koko joulukuu.

Joulukuussa sitten ollaan stressaantuneita ja puuhat alkaa tuntua jo taakalta ja niitä touhutaan naama väärässä  tai tiuskitaan, ettei tänään ehdikään. Ennen joulua tuskaillaan, että tämäkin stressi kaiken muun päälle, että pitää joka ilta olla lapsille toteuttamassa unelmatunnelmia puuhaamisen merkeissä, että olisi hyvä äiti.

Joulu tulee vähemmälläkin ja lapsilla on hyvä olla, jos on stressaamattomat vanhemmat. Piparit saa ostettua valmiina kaupasta ja työpäivän jälkeen lapset nauttii, kun saavat tulla köllöttelemään vanhempien kainaloon ja rauhoittumaan. Koko ajan elämyksien kokeminen ja puuhaaminen ei ole välttämätöntä lapselle hyvän lapsuuden takaamiseksi ja joulutunnelman tuomiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on lähdössä 15. vuosi tonttupussia ja yhä vaan esikoinenkin sen haluaa. Kun on kolme lasta, niin tonttupussin yllätykset ovat vaihdelleet vuosien varrella käteisestä yhdessä tekemisen kautta sukkiin ja pikkareihin, leffalippuihin, legoihin, heijastimiin ja niihin karkkeihinkin. Karkkia on tonttupussista tullut kyllä harvakseltaan. Ja on tonttu näiden vuosien aikana aivan unohtanut tuoda yllätyksen ja se on traagista ja vaatii hyvittelyä.

Toki noi siis muuttuu vuosien varrella, pienenä oli aivan parasta kun tonttupussista tuli Disney Prinsessat pikkuhousuja tai siellä oli piparimuotit merkkinä siitä, että tänään leivotaan yhdessä piparkakkuja, nykyisin pikkarit ei varmaan enää säväyttäisi, piparimuotit toimii yhä :) 

Suklaakalenteria ei ole ollut yhdelläkään lapsella ikinä, tonttupussin ohella on aina ollut partiolaisten joulukalenteri, jonka anoppi ostaa.

Tein esikoiselle muutaman vuoden tuollaista tonttupussijuttua mutta tuli niin järkyttävän kalliiksi että en raski enää. Jos laitat vaikka euron tavaran/ päivä niin se on 24 €. Eikä järkeviä pikkutavaroita ole helppo keksiä. Krääsää en halua yhtään enempää tähän taloon. Jos vielä olisin laittanut leffalippuja ym niin hintahan nousisi satasiin. Nyt ovat lapset tyytyväisiä edullisiin suklaakalentereihinsa ja siinähän ovat!

Teilläkö ei sitten muuten käydä leffassa?

No hyvänen aika sentään...käydään leffassa. Lapsien toiveiden mukaan. Yhdessä suunnitellen. Eilen käytiin katsomassa Ihmeotukset. Leffalippuja voisin antaa isommille lapsille joululahjaksi. Mielestäni joulukalenteri on kuitenkin sellainen pienehkö jouluperinne, jonka ei tarvitse olla mikään valtava juttu. Meidän lapset ei myöskään ole koskaan hirveesti tykänneet yllätyksistä, tykkäävät siitä yhdessävsuunnitteluvaiheesta niin paljon. Ovat vissiin tulleet äitiinsä siinä.

Miten lapset voisivat edes tykätä yllätyksistä, kun sinä et niitä ilmeisesti ole koskaan lapsillesi järjestänyt? Se, että olet tosikko ja inhoan yllätyksiä ei tarkoita sitä, että lapset olisivat samanlaisia.

Ihana tapa tänä toisen koko elämän lyttääminen yhden kommentin perusteella. Kiitos!

1.12 aamulla kaurapuuroa

2.12 kaakaota ja paahtoleipää

3.12 iltapalaksi pizzapala

4.12 hunajateetä

Mitä muuta voisi laittaa kalentereihin. Nyt ei mielikuvitus oikein luista. Ihana idea tällainen kaakaokalenteri, mutta eihän sitä joka päivä voi kaakaota tarjota.

Meidän lapsille ostettiin joulu kalentirit, mistä tulee joka päivälle oma karkkipussi,

Lapsille vaan parasta!!!

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin, kun ihmisten luoneen tietää, se menee näin, että nyt innoissaan suunnitellaan kalenteria ja sitä, mitä puuhataan into pinkeänä lasten kanssa koko joulukuu.

Joulukuussa sitten ollaan stressaantuneita ja puuhat alkaa tuntua jo taakalta ja niitä touhutaan naama väärässä  tai tiuskitaan, ettei tänään ehdikään. Ennen joulua tuskaillaan, että tämäkin stressi kaiken muun päälle, että pitää joka ilta olla lapsille toteuttamassa unelmatunnelmia puuhaamisen merkeissä, että olisi hyvä äiti.

Joulu tulee vähemmälläkin ja lapsilla on hyvä olla, jos on stressaamattomat vanhemmat. Piparit saa ostettua valmiina kaupasta ja työpäivän jälkeen lapset nauttii, kun saavat tulla köllöttelemään vanhempien kainaloon ja rauhoittumaan. Koko ajan elämyksien kokeminen ja puuhaaminen ei ole välttämätöntä lapselle hyvän lapsuuden takaamiseksi ja joulutunnelman tuomiseksi.

Just kaikki ihmiset ovat just tommosia. Uskokaa nyt perhana äidit että se puuhakalwnteri on mustaapaskaa. Pahinta mitä voit lapsellesi tehdä. Et kummankaan niitä toteuta ja jos toteutat toteutat väärin ja lapset inhoaa ja kärsii siitä. Nyt menet sinne kauppaan ja ostat sen suklaakalnterin niin maailma pelastuu, poistuu kaikki ongelmat ja kaikilla on hyvä rauhallinen joulu. Ei yhtään stressiä ja murheita. Piste.

Vierailija kirjoitti:

1.12 aamulla kaurapuuroa

2.12 kaakaota ja paahtoleipää

3.12 iltapalaksi pizzapala

4.12 hunajateetä

Mitä muuta voisi laittaa kalentereihin. Nyt ei mielikuvitus oikein luista. Ihana idea tällainen kaakaokalenteri, mutta eihän sitä joka päivä voi kaakaota tarjota.

Yität epäilemättä olla hauska. Mutta kun nyt kerran kysyit niin tarkennatko logiikkaasi. Miten eroaa siitä suklaakalenterista? Joka aamu voi tarjota kuitenkin sen saman kämäisen suklaanapin?

Kaikesta te keksitteki arvostella toisia.... Molemmat!

Mistä ihmeen pula-ajan neuvostoliitosta se yksi, jonka kalenterissa oli peliaikaa lapsille 30minuuttia oli aikakoneella tänne matkustanut?

Lapset haluavat kunnon tavaraa sinne kalenteriin eli Snickers, Mars, Marabou, Fazer ym. eikä mitään paperilappuja tai Lidlin tms. halpaa Fincarre suklaata!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin, kun ihmisten luoneen tietää, se menee näin, että nyt innoissaan suunnitellaan kalenteria ja sitä, mitä puuhataan into pinkeänä lasten kanssa koko joulukuu.

Joulukuussa sitten ollaan stressaantuneita ja puuhat alkaa tuntua jo taakalta ja niitä touhutaan naama väärässä  tai tiuskitaan, ettei tänään ehdikään. Ennen joulua tuskaillaan, että tämäkin stressi kaiken muun päälle, että pitää joka ilta olla lapsille toteuttamassa unelmatunnelmia puuhaamisen merkeissä, että olisi hyvä äiti.

Joulu tulee vähemmälläkin ja lapsilla on hyvä olla, jos on stressaamattomat vanhemmat. Piparit saa ostettua valmiina kaupasta ja työpäivän jälkeen lapset nauttii, kun saavat tulla köllöttelemään vanhempien kainaloon ja rauhoittumaan. Koko ajan elämyksien kokeminen ja puuhaaminen ei ole välttämätöntä lapselle hyvän lapsuuden takaamiseksi ja joulutunnelman tuomiseksi.

Just kaikki ihmiset ovat just tommosia. Uskokaa nyt perhana äidit että se puuhakalwnteri on mustaapaskaa. Pahinta mitä voit lapsellesi tehdä. Et kummankaan niitä toteuta ja jos toteutat toteutat väärin ja lapset inhoaa ja kärsii siitä. Nyt menet sinne kauppaan ja ostat sen suklaakalnterin niin maailma pelastuu, poistuu kaikki ongelmat ja kaikilla on hyvä rauhallinen joulu. Ei yhtään stressiä ja murheita. Piste.

No ehkä olen ollut tällä palstalla liian monta vuotta ja lukenut joulunalusketjuja useamman vuoden. Kohta alkaa se ruikutus, kun on stressi joulun takia ja on ihan uupunut ja vituttaa, kun kakaratkin vaatii koko ajan jotain ja kiire ja kaikki ärsyttää.

Tämän palstan kattavan annin mukaan on vaikea uskoa, että löytyy oikeasti mammoja, jotka jaksaa joka päivä töiden jälkeen puuhata kehittäviä elämyksiä lasten kanssa, kun pelkkä tavallinen arkikin tuntuu olevan liikaa.

Seitsemäntoista sivua plus väliprovot.

5/5

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeen pula-ajan neuvostoliitosta se yksi, jonka kalenterissa oli peliaikaa lapsille 30minuuttia oli aikakoneella tänne matkustanut?

Lapset haluavat kunnon tavaraa sinne kalenteriin eli Snickers, Mars, Marabou, Fazer ym. eikä mitään paperilappuja tai Lidlin tms. halpaa Fincarre suklaata!

Riippuu lapsesta ja kasvatuksesta, monille ei mikään enää riitä tai kelpaa. Ahneille nykyajan kaikki-mulle porsaille tuokaan tuskin riittää. Olisi pitänyt olla 2 patukkaa, yhyy. Mutta sitten on niitäkin lapsia, jotka löytävät ilon pienistäkin asioista. Onni on sellaiset lapset. Heillä ei vanhemmat ole latistaneet lasten luontaista kykyä iloita aikuisen mielestä kummallisista asioista tuhahtelemalla, että mitä tuossakin nyt on järkeä tai hauskaa, tai tuputtamalla jotain omasta mielestään hienompaa tilalle.

Terv. luokanope

Tuo touhukalenteri kuulostaa kivalta, mutta vaatii aikuisilta sinnikkyyttä.

Laiskana jouluhöpslnä mietin, että otan käyttöön tuon "kaakao" idean. Itekseni suunnittelen n. 15-20 juttua, mistä en kerro, eikä mitään lappulippuja tarvita.

Sitten "extemporee" toteutan, enkä painota joulukalenterisuutta. Laiskoina päivinä katotaan joku jouluisempi leffa ja kiire päivinä jätän namin aamupalalle.

Pientä arjen muistamista ja samalla roudaantuu joulukamatkin paikoilleen ja saadaan tehtyä yhdessä. Vaikka siivoustakin.

Jospa teinit tykkäis.

Eivät lapset tuollaisia lappuja arvosta. Tehdään pipareita, niitä voi ja moni tekee ilman tyhjänpäiväisiä lappuja joulukalenterista. Ostakaa ne kunnolliset kalenterit, tai sitten annatte joka päivä pienen lahjan, kunnon suklaata. Luoja mitä köyhäilyä. Itse ostin itselleni kosmetiikkakalenterin, joka päivä ennen joulua uusi kosmetiikkatuote. Ei näkynyt köyhäilijöitä, mutta paketteja kyllä tehtiin, uusia tuoksuja moni osti. Elämästä saa nauttia. Nauttiikaa niistä paperilapuista.

Pikku kakkosen katsominen lapsen kanssa kuulostaa paremmalta, kun sen muotoilee muotoon, että se on joulukalenteriyllätys lapselle ja valmistaa joulun tunnelmaan.

Samoin moni muukin juttu, mitä täällä on ehdotettu. Saadaan tavallinen arki kuulostamaan paremmalta, kun se tehdään kalenterin voimin. Siksi se ehkä monista kuulostaa oudolta, koska normaaliperheissä yleensä katsellaan telkkaria ja puuhaillaan yhdessä. Nämä normihommat sidottuna joulukalenteriin kuulostavat aika oudoilta.

Yllätyin, kun omat alakouluikäiset lapset olivat innoissaan adventtikalenterin kuvaluukuista. En ole niitä aiemmin hankkinut, kun pidin mielessäni niitä 'laimeina', mutta tällä kertaa vaativuus oli aikuisen päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeen pula-ajan neuvostoliitosta se yksi, jonka kalenterissa oli peliaikaa lapsille 30minuuttia oli aikakoneella tänne matkustanut?

Lapset haluavat kunnon tavaraa sinne kalenteriin eli Snickers, Mars, Marabou, Fazer ym. eikä mitään paperilappuja tai Lidlin tms. halpaa Fincarre suklaata!

Riippuu lapsesta ja kasvatuksesta, monille ei mikään enää riitä tai kelpaa. Ahneille nykyajan kaikki-mulle porsaille tuokaan tuskin riittää. Olisi pitänyt olla 2 patukkaa, yhyy. Mutta sitten on niitäkin lapsia, jotka löytävät ilon pienistäkin asioista. Onni on sellaiset lapset. Heillä ei vanhemmat ole latistaneet lasten luontaista kykyä iloita aikuisen mielestä kummallisista asioista tuhahtelemalla, että mitä tuossakin nyt on järkeä tai hauskaa, tai tuputtamalla jotain omasta mielestään hienompaa tilalle.

Terv. luokanope

Olen periaatteessa samaa mieltä, mutta ääripäähän vietynä lapsen pitäisi voihkia "oi, tämä on aivan liikaa" jokaisesta risusta mitä annetaan. Ainakin kouluikäisillä lapsilla vertailukohtia tulee myös kavereilta ja jos lasta sitten vähän harmittaa, että kaverit saavat paljon enemmän, ei se välttämättä ole vanhempien vika. Eivätkä kaikki lapset vaan pidä kaikesta. Kyse ei aina ole siitä, että haluaa enemmän ja isompia juttuja vaan voi haluta jotain muuta pientä. Ainakin omat poikani ovat jo lähtökohtaisesti olleet koko ikänsä kiinnostuneita aika erilaisista asioista kuin minä aikanaan. Eli kovin suoraan ei kannata lapsia verrata keskenään. Jos minä rakastin lapsena kaikkea pientä tilpehööriä mitä jostain tavarakalenterista tuli, omat lapseni eivät olisi innostuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös nuo mennään pulkkamäkeen, peliaikaa 30 min, askarrellaan, tehdään maja yms. ole ihan perusjuttuja, joita lasten kanssa tehdään muutenkin. Mikä yllätys se on? Vai eikö teillä touhuta lasten kanssa muuten kuin joulukuussa?

No meillä noi ihan arkisetkin asiat kyllä toimi mainiosti tonttupussissa. Se oli kuitenkin vähän eri asia. Ja usein siinä oli joku arvoitus mukana, jota piti pohtia, että mihin tää liittyy. 

En minä nyt ainakaan keksi miten joku suklaakalenteri olisi parempi. Okei, jännittää tuleeko tänään lumiukon vai tontun muotoinen pahanmakuinen minipala suklaata.

Me ostetaan lapsille vaatteita muutenkin, mutta pienenä ihan oikeasti jotkut prinsessapikkarit tai pörrösukat olivat tosi mieleisiä juttuja tonttupussista. Ihan samalla lailla kuin vaikka tikkari, joita sieltä aina välillä myöskin löytyi. Tai "tänään lähdetään pulkkamäkeen" -lappu tai piparimuotit, että nyt leivotaan joulun ekat piparit.

Teineille uppoaa vaikka kosteusvoide. Vaikka sitä saa muutenkin. Tai leffalippu. Vaikka leffassa käyvät ympäri vuoden muutenkin.Tai laskettelulippu lauantaina. Rinteeseen mentäis varmaan muutenkin, mutta tonttupussista saatuna se on eri juttu.

T: se 15. vuotta tonttupussia pyörittävä

Miten voi olla niin ärsyttävä sana kuin tonttupussi, ja kun sitä täytyy vielä hokea koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset kyllä sata kertaa mieluummin ja innokkaammin ryntäävät avaamaan kalenteria, jossa on näitä yhteisin tekemisiä, pieniä juttuja yms.

 Tyyliin:

- leivotaan pipareita

- mennään pulkkamäkeen

- haetaan kuusi

- muovaillaan yhdessä

- askarrellaan

- laitetaan joulukoristeita

- peliaikaa 30min

- tehdään maja

Taikka sitten on tonttu tuonut jotain pientä... sen karkin, juurikin kaakaon, joulukoristeen, muutaman tarran, xylitoli-pastilleja, piparin....

Tää tekee mut surulliseksi, että yhtäkkiä arkisesta yhdessäolosta tehdään lahja - yllätys. Vai eikö ihmiset tee lastensa kanssa, kun tämmöisiä laitetaan joulukalenteriin?

Onko sinulla omia lapsia vai oletko jotenkin vain niin tosikko, ettet ymmärrä tätä ideaa? Tottakai normaalit aikuiset ovat lastensa kanssa ja tekevät yhdessä asioita. Lapset ja lapsenmieliset tykkäävät yllätyksistä, lapsella on jännää avata päivän luukku/pussukka ja lukea, mitä siellä on. Majoja, askarteluja, leivontaa ei joka päivä kuitenkaan tehdä ja onhan se tosi kivaa lapselle, kun aamulla kerrotaan etukäteen mitä tänään on ohjelmassa. On jotain, mitä odottaa. Itse en ole älynnyt näitä kalentereita tehdä, vaan olen pussukoihin ostanut tavaraa, mutta hyvänä ideana otan vastaan. Meillä lapsi tykkää maalaamisesta, askartelusta, leipomisesta ja tehdään niitä kyllä niin usein kuin arjen keskellä vain ehditään, mutta ei tosiaan joka päivä eli lapsi varmaan nauttisi. Yritä sinäkin vähän saada itseesi lapsenmielisyyttä ja jouluhenkeä, tottakai saat omalle lapsellesi ostaa sen perinteisen parin euron joulukalenterin, mutta ei se sinulta ole pois, jos muut tekevät puuhakalenterita. Tietysti hatun nosto siitä, jos olet niin täydellinen vanhempi, että jaksat joka päivä askarrella, leipoa, tehdä majoja, käydä pulkkamäessä tai tehdä lapsesi päivästä täydellinen.

Mun lapset saavat vapaasti tehdä majoja joka päivä. Miksi ihmeessä minä niitä tekisin? Niillä on iso laatikko materiaalia josta saavat askarrella aina kun haluavat. Isompi osaa googlettaa jo ohjeitakin. Pulkkamäkeen on hiton hankala mennä kun ei ole lunta. Meillä leivotaan joka viikko. Miksi ihmeessa arkinen puuhastelu täytyy korottaa johonkin asemaan että "nyt kun on joulukuu niin äiti ihan leipoo teidän kanssa". Museossakin käydään n. 10 kertaa vuodessa.

No ehkä toi toimii just niissä perheissä missä arkisin ei tehdä mitään. Tai luullaan että toimintaa pitää olla joka ilta ja päivä ja viikonloput. Meillä kalenteripussista tuli aikoinaan karkki tai kolikko, toimi parhaiten. Nyt halusivat legokalenterit ja vanhin kinder-kalenterin. Ostin suosiolla. Eilen leivottiin ekat piparit, huomenna mennään uimaan jne. 

Sinulle on turha selittää mitään, kun selvästi et ymmärrä. Joulun aikana toiset vanhemmat haluavat yllättää lapsensa, tehdä joulun odotuksesta jännää ja "taianomaista", ihan vain siksi kun ovat lapsenmielisiä. Sinulle arki on samanlaista, etkä ymmärrä miksi joulukuun pitäisi olla jotenkin erityinen, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki ajattelisivat samalla tavalla.

Oi kyllä mä ymmärrän. Toiset haluavat tehdä arjen puuhastelusta luksusta joulukuussa. Ihan okei mutta miksi sitä pitää hehkuttaa. meillä lapset tietävät että pipareita leivotaan joka joulukuu, samoin haetaan joulukuusi, koristellaan koti, tehdään jouluruokaa jne. Ei ne ole yllätyksiä. Ehkä meidän arki sitten on erilaista kuin muilla ja silti meillä joulukuu on erityiskuukausi. Se erityisyys ei vain tule puuhakalenterin kaakaohetken kautta.

Siksi, että aloitusviestissä kysyttiin, ilahtuuko jotkut lapset tällaisista kalentereista? Ja vastaus, oli että kyllä, ja ilmeisesti ilahtuvat kovasti. Ja sitten ketju hyvin tyypilliseen tapaan eskaloitui joukoksi katkeria kommentteja siitä, että ei meillä ole varaa, ei lapset tykkää, ei siinä ole mitään spesiaalia, meillä tehään näitä joka päivä, eikä siinä siksi ole mitään yllätystä... Ja toiset yrittää selittää, että meillä vaan mieluummin nyt tehään näin ja lapsetkin tykkää.

Ja oikeesti. Tarviiko lapset kokonaisen kuukauden ajan joka päivä jotain spesiaalia ja erityistä? Eikö se riitä, että niistä arjen hetkistä tehdään vähän taianomaisempia vaikka nyt sen joulun kunniaksi? Itse, kun en ole jouluihminen, voisin kysyä, että miksi lapsille pitäisi edes keksiä jotain spesiaalia jouluna/joulukuussa?  Mutta en kysy, koska ymmärrän sen verran, että joulu on osalle ihmisistä tärkeää aikaa. Ja lapsille etenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset kyllä sata kertaa mieluummin ja innokkaammin ryntäävät avaamaan kalenteria, jossa on näitä yhteisin tekemisiä, pieniä juttuja yms.

 Tyyliin:

- leivotaan pipareita

- mennään pulkkamäkeen

- haetaan kuusi

- muovaillaan yhdessä

- askarrellaan

- laitetaan joulukoristeita

- peliaikaa 30min

- tehdään maja

Taikka sitten on tonttu tuonut jotain pientä... sen karkin, juurikin kaakaon, joulukoristeen, muutaman tarran, xylitoli-pastilleja, piparin....

Tää tekee mut surulliseksi, että yhtäkkiä arkisesta yhdessäolosta tehdään lahja - yllätys. Vai eikö ihmiset tee lastensa kanssa, kun tämmöisiä laitetaan joulukalenteriin?

Onko sinulla omia lapsia vai oletko jotenkin vain niin tosikko, ettet ymmärrä tätä ideaa? Tottakai normaalit aikuiset ovat lastensa kanssa ja tekevät yhdessä asioita. Lapset ja lapsenmieliset tykkäävät yllätyksistä, lapsella on jännää avata päivän luukku/pussukka ja lukea, mitä siellä on. Majoja, askarteluja, leivontaa ei joka päivä kuitenkaan tehdä ja onhan se tosi kivaa lapselle, kun aamulla kerrotaan etukäteen mitä tänään on ohjelmassa. On jotain, mitä odottaa. Itse en ole älynnyt näitä kalentereita tehdä, vaan olen pussukoihin ostanut tavaraa, mutta hyvänä ideana otan vastaan. Meillä lapsi tykkää maalaamisesta, askartelusta, leipomisesta ja tehdään niitä kyllä niin usein kuin arjen keskellä vain ehditään, mutta ei tosiaan joka päivä eli lapsi varmaan nauttisi. Yritä sinäkin vähän saada itseesi lapsenmielisyyttä ja jouluhenkeä, tottakai saat omalle lapsellesi ostaa sen perinteisen parin euron joulukalenterin, mutta ei se sinulta ole pois, jos muut tekevät puuhakalenterita. Tietysti hatun nosto siitä, jos olet niin täydellinen vanhempi, että jaksat joka päivä askarrella, leipoa, tehdä majoja, käydä pulkkamäessä tai tehdä lapsesi päivästä täydellinen.

Mun lapset saavat vapaasti tehdä majoja joka päivä. Miksi ihmeessä minä niitä tekisin? Niillä on iso laatikko materiaalia josta saavat askarrella aina kun haluavat. Isompi osaa googlettaa jo ohjeitakin. Pulkkamäkeen on hiton hankala mennä kun ei ole lunta. Meillä leivotaan joka viikko. Miksi ihmeessa arkinen puuhastelu täytyy korottaa johonkin asemaan että "nyt kun on joulukuu niin äiti ihan leipoo teidän kanssa". Museossakin käydään n. 10 kertaa vuodessa.

No ehkä toi toimii just niissä perheissä missä arkisin ei tehdä mitään. Tai luullaan että toimintaa pitää olla joka ilta ja päivä ja viikonloput. Meillä kalenteripussista tuli aikoinaan karkki tai kolikko, toimi parhaiten. Nyt halusivat legokalenterit ja vanhin kinder-kalenterin. Ostin suosiolla. Eilen leivottiin ekat piparit, huomenna mennään uimaan jne. 

Sinulle on turha selittää mitään, kun selvästi et ymmärrä. Joulun aikana toiset vanhemmat haluavat yllättää lapsensa, tehdä joulun odotuksesta jännää ja "taianomaista", ihan vain siksi kun ovat lapsenmielisiä. Sinulle arki on samanlaista, etkä ymmärrä miksi joulukuun pitäisi olla jotenkin erityinen, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki ajattelisivat samalla tavalla.

Oi kyllä mä ymmärrän. Toiset haluavat tehdä arjen puuhastelusta luksusta joulukuussa. Ihan okei mutta miksi sitä pitää hehkuttaa. meillä lapset tietävät että pipareita leivotaan joka joulukuu, samoin haetaan joulukuusi, koristellaan koti, tehdään jouluruokaa jne. Ei ne ole yllätyksiä. Ehkä meidän arki sitten on erilaista kuin muilla ja silti meillä joulukuu on erityiskuukausi. Se erityisyys ei vain tule puuhakalenterin kaakaohetken kautta.

Siksi, että aloitusviestissä kysyttiin, ilahtuuko jotkut lapset tällaisista kalentereista? Ja vastaus, oli että kyllä, ja ilmeisesti ilahtuvat kovasti. Ja sitten ketju hyvin tyypilliseen tapaan eskaloitui joukoksi katkeria kommentteja siitä, että ei meillä ole varaa, ei lapset tykkää, ei siinä ole mitään spesiaalia, meillä tehään näitä joka päivä, eikä siinä siksi ole mitään yllätystä... Ja toiset yrittää selittää, että meillä vaan mieluummin nyt tehään näin ja lapsetkin tykkää.

Ja oikeesti. Tarviiko lapset kokonaisen kuukauden ajan joka päivä jotain spesiaalia ja erityistä? Eikö se riitä, että niistä arjen hetkistä tehdään vähän taianomaisempia vaikka nyt sen joulun kunniaksi? Itse, kun en ole jouluihminen, voisin kysyä, että miksi lapsille pitäisi edes keksiä jotain spesiaalia jouluna/joulukuussa?  Mutta en kysy, koska ymmärrän sen verran, että joulu on osalle ihmisistä tärkeää aikaa. Ja lapsille etenkin.

Yläpeukku viestisi alkuosasta. Juuri näin. Aloitusviesti oli jo kysymyksenasettelultaan olettava, negatiivissävytteinen ja arvosteleva. Ilahtuuko muka ja plaa plaa. Sitten kun vastataan, että kyllä ilahtuvat, niin ei kelpaa. Eivät voi ilahtua kun en minäkään ilahtuisi, tai meidän lapset. MINUN lapset haluavat sitä ja tätä, joten tottakai kaikkien muidenkin lapset silloin haluavat. Toki tuollainen itse kyhätty kalenteri ei alunpitäenkään sovi ahdasmielisille ja mielikuvituksettomille, joten on kai liikaa olettaa heidän ymmärtävän, vaikka ratakiskosta vääntäisi.

Mutta jos olet oikeasti lukenut näitä "pussikalenteri/puuhakalenteri"-viestejä, huomaisit ettei kai yhdessäkään viestissä sanota, että joka päivä on jotain ohjelmaa järjestetty lapsille. Vaan aikuinen keksii jokaiselle päivälle jotain ylläriä ja se yllätys on monena päivänä juurikin jotain aivan pientä: karkki, pipari, tarra, pinni yms., ihan samaa mitä muistakin kalentereista tulee. Mutta itse tehdystä pussikalenterista saatuna sekin on av-mammojen mielestä ilmeisesti huono juttu? Sitten kivana lisänä kalenterissa on perheen ehtimisen ja jaksamisen mukaan siellä täällä näitä yhteisiä puuhasteluja, monet jouluun liittyviä. Ne laitetaan kalenteriin niille päiville kun toteutus ei aiheuta stressiä, edellisenä iltana useimmiten.

Ei kukaan ole sanonut ramppaavansa joka ilta joulukuun ajan pulkkamäessä, majaa tekemässä jne.