Mitä ajattelit kun sait kuulla ex-miehesi uusista lapsista ja vielä nuoremman naisen kanssa?

Lapsi parat. Ei heitäkään siunattu hyvällä isällä. Kuten ei minunkaan lapsiani.

Kyllä se huokaisemaan pisti, että lisää viattomia lapsia kärsimään siitä ääliöstä.

Vaikkei miehelläni ole lapsia muiden kun minun kanssani. Isäni oli häntäheikki ja hänellä oli (edesmennyt jo) lapsia ainakin neljän eri naisen kanssa. Mukava seura- ja ryyppymies, mutta isänä aika surkea tapaus. Nuoremmat puolisisarukseni ovat yli parikymmentä vuotta nuorempia kuin minä. Isoveljeni on heille ollut enemmän isähahmo kuin isä koskaan oli.

Säälin tunteet heräsivät. Lapsi parat. Ei heitäkään siunattu hyvällä isällä. Kuten ei minunkaan lapsiani.

Totesin, että ok, saavat lapsen. Ei se minun elämääni vaikuta.

Ex-vaimon lapset eivät enää olekaan isänsä ainoita huomion ja huoltamisen kohteita, vaan isällä on uusi lapsi, joka myös tarvitsee isänsä huomiota ja rakkautta. Ja kaiken lisäksi isä on tämän uuden lapsensa kanssa yhteisessä kodissa jatkuvasti eli luo häneen koko ajan kiinteämmäksi kasvavaa suhdetta, kun taas ex-vaimon lapset eivät enää ole konkreettisesti läsnä isänsä jokapäiväisessä elämässä, jos asuvat äitinsä kanssa.

Oletettavaa olisi, että ex-miehen uusi lapsi olisi rakas ja tärkeä myös sille ex-vaimolle, koska lapsi on kuitenkin hänen lapsensa sisko- tai velipuoli, mutta harva ex-vaimo taitaa kyetä niin lämpimästi ajattelemaan. (Vaikka odottaa, että samalla perusteella hänen lapsensa kuitenkin olisi rakas ja tärkeä sen uuden lapsen äidille.) Pikemminkin uutta lasta helposti pitää oman lapsen kilpailijana, joka vie isältä sekä isän henkisiä että taloudellisia voimavaroja, jotka isän pitäisi ex-vaimon näkökulmasta suunnata pääasiassa edelleen vain hänen lapselleen.

Pelko oman lapsen huomioimisen vähenemisestä tai muuttumisesta siis on varmasti yksi ensimmäisiä tunteita, joita ex-vaimo kokee, kun kuulee, että ex-miehen perheeseen tulee vauva.

Tyttö on tosi söötti. Kävi meillä juuri kylässä ja sanoin äidilleen että on aina tervetullut. Kiitteli kovasti kun saivat vapaata, vaikka ei se ollut kuin muutaman tunnin. Sanoin että voi tulla minun puolestani yökylään koska tahtoo.

vaikka mies oli nimenomaan pettänyt ja jättänyt tämän naisen takia.



Tai no, tarkemmin sanottuna vahingoniloinen. Nauroin ääneen, mihin liemeen mies on itsensä saanut! Mies oli avioerossa pauhannut, ettei halua tätä kotielämää, että elämä on pelkkää työtä ja kotia. Ja nyt hän aloitti kaiken uudestaan!?



Toinen tunne oli vapautuminen. Tunsin, että vihdoin viimein olin irti miehestä. Se viimeinenkin side mieheen katkesi raskauden myötä.



Ainoa kitkeryys liittyy siihen, että tästä lähtien lapseni osuus on vähemmän. Omat lapseni totesivatkin, että tämä tietää sitä, että iskällä on entistä vähemmän aikaa heille. Niinpä. Jätin sanomatta ajatukseni, että rahaa myös.

Ex-vaimon lapset eivät enää olekaan isänsä ainoita huomion ja huoltamisen kohteita, vaan isällä on uusi lapsi, joka myös tarvitsee isänsä huomiota ja rakkautta. Ja kaiken lisäksi isä on tämän uuden lapsensa kanssa yhteisessä kodissa jatkuvasti eli luo häneen koko ajan kiinteämmäksi kasvavaa suhdetta, kun taas ex-vaimon lapset eivät enää ole konkreettisesti läsnä isänsä jokapäiväisessä elämässä, jos asuvat äitinsä kanssa.



Oletettavaa olisi, että ex-miehen uusi lapsi olisi rakas ja tärkeä myös sille ex-vaimolle, koska lapsi on kuitenkin hänen lapsensa sisko- tai velipuoli, mutta harva ex-vaimo taitaa kyetä niin lämpimästi ajattelemaan. (Vaikka odottaa, että samalla perusteella hänen lapsensa kuitenkin olisi rakas ja tärkeä sen uuden lapsen äidille.) Pikemminkin uutta lasta helposti pitää oman lapsen kilpailijana, joka vie isältä sekä isän henkisiä että taloudellisia voimavaroja, jotka isän pitäisi ex-vaimon näkökulmasta suunnata pääasiassa edelleen vain hänen lapselleen.



Pelko oman lapsen huomioimisen vähenemisestä tai muuttumisesta siis on varmasti yksi ensimmäisiä tunteita, joita ex-vaimo kokee, kun kuulee, että ex-miehen perheeseen tulee vauva.

Hän elätteli toiveita, että saisi miehen takaisin juuri yhteisen lapsen avulla. Sitten huomasi, että ei enää voikaan tehdä niin.



No ex oli tooosi onnellinen, kun mieheni kanssa muutettiin erilleen monestakin syystä vuosi sitten. (Yhdessä ollaan kuitenkin oltu koko tämä aika, mutta on rakennettu suhdetta uudestaan kestävämmälle pohjalle) Nyt meille on tulossa toinen vauva ja yhteenmuuttoa takaisin mietitään. Mahtaa olla exälle tosi kova isku, ei ole asiasta kuullut ellei iki-ihana anoppi ole kertonut.



Ja tuosta ikäerosta, mä olen miehen exää miltei kymmenen vuotta nuorempi. Mieheni kanssa meillä ei ole ikäeroa kuitenkaan kuin nelisen vuotta.

syntyi, äiti oli tuolloin hädin tuskin 17. Siinä vaiheessa ystävystyin hänen kanssaan, ja heillekin tuli ero...

Varsinkin, kun exä ei ensimmäistä lasta ole koskaan ollut kiinnostunut tapaamaan ja seuraava lapsi laitettiin uuden kanssa alulle melkein heti.

Mutta nyt kyllä se exän toinen lapsi on minullekin rakas, vaikka harvemmin lapset toisiaan näkevätkään. Muutaman kerran vuodessa mummolassa kun sattuvat yhtäaikaa kyläilemään.

Lapsi parat. Ei heitäkään siunattu hyvällä isällä. Kuten ei minunkaan lapsiani.

Ihanaa VAUVA! Rakastan vauvoja ja sekoan aina tuttavapiirin vauvauutisista. Painelin samantien ostaan sille pari bodya vaikka viikkoja oli silloin vasta 8 ;)

Vauvat on vaan NIIIIN suloisia.