Miksi on "hyväksyttävämpää" sanoa, että rakastaa ruokaa kuin että rakastaa vaikkapa alkoholia?

Itse en kyllä pidä kummastakaan sanonnasta.

Tämä ei ainakaan ole hyväksyttyä, mutta sanon silti: Olen mieluummin alkoholisti kuin ruokanarkomaani ja rutkasti ylipainoinen!

Sama asia toisinpäin: liikaa juomista pidetään yleensä oikeana ongelmana ja uskotaan että siihen voi tarvita ammattiapua, mutta vaikkapa sokeriin tai rasvaiseen ruokaan pahasti riippuvaiseksi jäämiselle vain nauretaan ja käsketään ottamaan itseä niskasta kiinni.

Etkö ole kuullut miten ihanaa on syksy ja talvi, kun voi kääriytyä vilttiin sohvalle ja nauttia ison lasin punaviiniä takkatulen loimutessa...

Mä oon, kyllästymiseen saakka.

Vierailija kirjoitti:

Etkö ole kuullut miten ihanaa on syksy ja talvi, kun voi kääriytyä vilttiin sohvalle ja nauttia ison lasin punaviiniä takkatulen loimutessa...

Mä oon, kyllästymiseen saakka.

Hyvä pointti. Toisaalta punaviini on ehkä sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta se kaikkein glorifioiduin etanolijuoma. Samalla tavalla ei voisi sanoa esim. Facebookissa vaikka Tapio-viinasta tai Karjala-oluesta ilman että menettäisi hieman "kulissipisteitä". Puhumattakaan siitä, että tunnustaisi kuinka hyvältä humalatila tuntuu - siitähän saisi ikuisen tollo-leiman otsaansa tietyissä piireissä. Vaikka kännin aiheuttama dopamiinitasojen runsas nousu onkin aivokuvauksin todennettavissa, etenkin miehillä. Ap

Ruokahifistelyhän on nykyään suorastaan hifistelyä ja (oikeanlaisen, trendikkään) ruoan rakastaminen siten jopa sivistynyttä.

www.hs.fi/paakirjoitukset/a1477367022144

Alkoholin rakastaminen on vähän kuin sanoisi rakastavansa sokeria ja rasvaa. Eri asia kuin rakastaa vaikka tuoretta parsaa tai laadukkaita viskejä tai jotain muuta sellaista yksilöidympää.

Vierailija kirjoitti:

Alkoholin rakastaminen on vähän kuin sanoisi rakastavansa sokeria ja rasvaa. Eri asia kuin rakastaa vaikka tuoretta parsaa tai laadukkaita viskejä tai jotain muuta sellaista yksilöidympää.

Minusta sokerin ja rasvan sanominen ruoan sijaan on nimenomaan sitä yksilöimistä samaan tapaan kuin kirkkaan viinan tai oluen tapauksessa. Eli sekä ruoasta että alkoholista löytyy artikkeleita, jotka assosioidaan "paremman väen" jutuiksi (laadukkaat viskit, punaviinit - terveelliset ja/tai kalliit ruoat), mutta ruoan itsessään rakastaminen - mitään yksilöimättä - on hyväksytympää kuin alkoholin rakastaminen, vaikka molemmat kutittavat samoja kohtia aivoissa. Kyse on mielikuvista - alkoholin rakastamiseen liitetään alkoholiongelmat, eikä alkoholi ole välttämättömyys kuten ruoka. Ap

Harvemmin syömisestä on haittaa ulkopuolisille. Vai oletko koskaan kuullut, että olisi pitänyt kutsua poliisi jonkun ylensyöneen riehumisen vuoksi?

Itse kysyy ja itse vastaa, saa aina oikean vastauksen - 8.

Koska ruoka on välttämättömyys,

Alkoholi on hermomyrkky.

Kaikenlaisia ketjuja sitä laittaa ne ihmiset pystyyn, jotka haluaa kynsin hampain perustella itselleen ja muille sen että heillä on pakottava tarve liottaa aivojaan etanoliss säännöllisesti.

Vinkki ap:lle. Laita korkki kiinni pariksi kuukaudeksi ja mieti sitten tuota aloitustasi uudestaan. Miten vastaisit?

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ainakaan ole hyväksyttyä, mutta sanon silti: Olen mieluummin alkoholisti kuin ruokanarkomaani ja rutkasti ylipainoinen!

Keltainen harhainen alkoholisti ei ole kaunis, maksa lopettaa lopulta toimintansa.

Vierailija kirjoitti:

Koska ruoka on välttämättömyys,

Alkoholi on hermomyrkky.

Olen osittain samaa mieltä, mutta täytyy muistaa ettei sokeristen ja rasvaisten ruokien syönti ole välttämättömyys. Niiden liikakäyttö on yhtä pahaa kropalle kuin alkoholi ja se lisää myös yhteiskunnan terveydenhuollon kustannuksia.

Musta tuntuu että maistelu ja mausta nauttiminen on kummassakin sosiaalisesti hyväksyttävää, mutta ahmiminen ei. Ruoan kanssa riippuu kyllä kuka sanoo: jos supermalli sanoo tykkäävänsä hampurilaisista, kaikki arvostaa, mutta jotain läskiä jo katotaan vastaavasta lausunnosta vähän kieroon.

Tosta tuli kyllä mieleen että hyvä ruoka on oikeasti ihanaa, alkoholista en juuri välitä. Just eilen tuli tehtyä tomaattikeittoa ja jälkkäriksi mutakakkua, sellaiseksi orgasmiäännähtelyksi ekat maistiaiset meni :D

Myös itsetehtyjen herkkujen arvostus on hyväksyttävämpää kuin einesmättöjen. Jos olisin kirjoittanut että kyllä nautittiin kun oli pakastepizzaa ja jälkkäriksi karkkipussi, niin kuulostaisi vähän säälittävältä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaisia ketjuja sitä laittaa ne ihmiset pystyyn, jotka haluaa kynsin hampain perustella itselleen ja muille sen että heillä on pakottava tarve liottaa aivojaan etanoliss säännöllisesti.

Vinkki ap:lle. Laita korkki kiinni pariksi kuukaudeksi ja mieti sitten tuota aloitustasi uudestaan. Miten vastaisit?

Keskuteletko sinä aina asioista vain henkilökohtaisella tasolla? 

Ap, kuvittele nuo molemmat 10v:n sanomaksi. Siinä vastaus kysymykseesi.

Ja pikkujoulujen jäljiltä krapulaisille rautalankaa (kai teillä oli hauskaa ;)): Jos lapsi sanoo, rakastan ruokaa, se on ihan oikeasti ok, varsinkin jos lapsi on niitä ikiliikkujia, jotka kyllä käyttävät ruuan kalorit nopeasti. Jos taas lapsi sanoo, rakastan alkoholia, niin syystäkin lapsi otetaan huostaan juoppo-vanhemmilta.

Katsokaas Poliisit-kotihalytyksen 4. kauden muistaakseni 2. jakso (on Ruutu-palvelussa), jossa poliisit vievät "väsähtäneen" naisen kotiinsa, jossa on suihkuun sammunut isä, lattia täynnä viinapulloja ja oluttölkkejä ja lapset keskenään. Lisäksi 13 tai 14 v on ottamassa itselleen paukkua poliisien silmien alla (eli ei näe siinä mitään väärää). (Viitaten siis tuohon tilanteeseen, jossa 10 v voisi sanoa että rakastaa alkoholia, että onko tuollaiset kotiolot lapsille hyvät?)

PS. Tuossa tapauksessa lastensuojelu haki lapset, mutta poliisit totesi että taitaa lapset olla juhannukseksi kotona...

Vierailija kirjoitti:

Ap, kuvittele nuo molemmat 10v:n sanomaksi. Siinä vastaus kysymykseesi.

Ja pikkujoulujen jäljiltä krapulaisille rautalankaa (kai teillä oli hauskaa ;)): Jos lapsi sanoo, rakastan ruokaa, se on ihan oikeasti ok, varsinkin jos lapsi on niitä ikiliikkujia, jotka kyllä käyttävät ruuan kalorit nopeasti. Jos taas lapsi sanoo, rakastan alkoholia, niin syystäkin lapsi otetaan huostaan juoppo-vanhemmilta.

Katsokaas Poliisit-kotihalytyksen 4. kauden muistaakseni 2. jakso (on Ruutu-palvelussa), jossa poliisit vievät "väsähtäneen" naisen kotiinsa, jossa on suihkuun sammunut isä, lattia täynnä viinapulloja ja oluttölkkejä ja lapset keskenään. Lisäksi 13 tai 14 v on ottamassa itselleen paukkua poliisien silmien alla (eli ei näe siinä mitään väärää). (Viitaten siis tuohon tilanteeseen, jossa 10 v voisi sanoa että rakastaa alkoholia, että onko tuollaiset kotiolot lapsille hyvät?)

PS. Tuossa tapauksessa lastensuojelu haki lapset, mutta poliisit totesi että taitaa lapset olla juhannukseksi kotona...

10-vuotiaan esimerkki ei oikein toimi, sillä alkoholi on "aikuisten juttu", kuten esim. seksikin. Seksiä on aikuisen hyväksyttyä rakastaa, vaikka 10-vuotiaan ei olekaan.