Millainen yli-ihminen pitää olla, että pääsee sisään valtiotieteelliseen tai oikikseen?

No valtsikassa oon, en käynyt mitään valmennuskursseja enkä todellakaan ole mikään yli-ihminen. Itse pääsin ensiyrittämällä mut monella vaatii useamman yrityksen, esim mun veljellä vaati pari kertaa.

Sun täytys vaan saada aikaa lukemiselle, kyllä ilman valmennuskurssejakin sisään pääsee mut pitää olla rutkasti aikaa päntätä. Tsemppiä ja ole itsellesi myös armollinen! ❤

Vierailija kirjoitti:

Itä-Suomen oikikseen pääsee 30% pääsykokeista olleista, eli ei todellakaan tarvitse olla yli-ihminen. Todella helppoa jopa.

Itä-Suomen Yliopiston oikikseen sisäänpääsyprosentti (valintakokeisiin osallistuneista) oli kyllä 4,63 %

Lähde:

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/113092-ita…

Helsingin valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalipsykologiaankin oli 3% sisäänpääsyprosentti 2013, MUTTA todellinen sisäänpääsyprosentti lasketaan pääsykokeisiin osallistuneista! Sosiaalipsykologiaan se oli 7% pääsykokeisiin osallistuneista.

Moni kyllä kaunistelee prosentteja tuolla pääsykokeisiin ilmoittautuneiden prosentilla, joka ei vastaa todellisuutta sillä pääsykokeisiin osallistuneistahan se sisäänpäässeiden osuus ratkaisee. Esimerkiksi Helsingin oikikseen on korkeammat sisäänpääsyprosentit kuin Helsingin valtsikaan niistä laskettuna jotka todella osallistuvat pääsykokeisiin ! 

... eikä todellakaan tarvitse olla yli-ihminen mihinkään oikikseen tai valtsikaan päästäkseen, hakeminen on tekniikkalaji ja täytyy osata priorisoida ajankäyttönsä oikein. Enemmän yli-ihminen pitää olla johonkin Teakiin päästäkseen. Paljon tsemppiä!

Itä-Suomen oikikseen on kyllä vaikeaa oikeasti päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos oikikseen hakee niin helpoin on päästä Helsinkiin tai Lappiin. Sisäänpääsyprosentit:

Helsinki 14,2 %

Turku 11,32 %

Joensuu 4,63 %

Lappi 22 %

Ja rinnalle työllistyminen omalle alalle palkkatyöhön opintojen aikana (vähintään 8 kk/v):

Helsinki 83 %

Turku 48 %

Joensuu 8%

Lappi 12 %

Suhteilla niitä töitä saadaan

Siksi Joensuusta oikiksesta valmistuva joutuu tyytymään matalapalkka-aloihin, koska Helsingissä oikeustieteen opiskelijat tekevät oman alansa töitä jo opiskeluaikana. Samalla luodaan suhteita, kerätään verkostoja ja valmistuttua päästään mukaviin töihin samalla on Lapista valmistuneet jonottaa ympäristöpuolen valtionhallinnon virkoihin.

Höpsis joensuulaisten juristien matalapalkka-aloille! Joensuun kampuksella voi opiskella ainoana Suomessa pää- ja aineopinnot lainsäädäntötutkimuksesta, joka on kaikkialla maailmassa nousevaa erityisosaamisen aluetta. Suomessakin tälle olisi paljon lisätarvetta, kuten esim. eilisen uutisoinnista voidaan päätellä (turvapaikanhakijat & perustuslaki).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos oikikseen hakee niin helpoin on päästä Helsinkiin tai Lappiin. Sisäänpääsyprosentit:

Helsinki 14,2 %

Turku 11,32 %

Joensuu 4,63 %

Lappi 22 %

Ja rinnalle työllistyminen omalle alalle palkkatyöhön opintojen aikana (vähintään 8 kk/v):

Helsinki 83 %

Turku 48 %

Joensuu 8%

Lappi 12 %

Joensuu ja Lappi ovat noin tiedekuntina aika vitsejä.

Suhteilla niitä töitä saadaan

Siksi Joensuusta oikiksesta valmistuva joutuu tyytymään matalapalkka-aloihin, koska Helsingissä oikeustieteen opiskelijat tekevät oman alansa töitä jo opiskeluaikana. Samalla luodaan suhteita, kerätään verkostoja ja valmistuttua päästään mukaviin töihin samalla on Lapista valmistuneet jonottaa ympäristöpuolen valtionhallinnon virkoihin.

Höpsis joensuulaisten juristien matalapalkka-aloille! Joensuun kampuksella voi opiskella ainoana Suomessa pää- ja aineopinnot lainsäädäntötutkimuksesta, joka on kaikkialla maailmassa nousevaa erityisosaamisen aluetta. Suomessakin tälle olisi paljon lisätarvetta, kuten esim. eilisen uutisoinnista voidaan päätellä (turvapaikanhakijat & perustuslaki).

Kommentointi ei toiminut oikein. Piti sanoa että Joensuu ja Lappi nyt eivät ole oikeita tiedekuntia monenkaan mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Oikikseen pääsin ilman valmennuskursseja sitkeästi pänttämäällä ja tsäkällä. Ainahan joku onnistuu painamaan mieleensä juuri sen oikean sivun pääsykoekirjasta (lue myös alaviitteet ja liitteet). Valtsikasta en tiedä muuta kuin, että sieltä valmistuneet tuttavat eivät ole työllistyneet kaksisiin hommiin.  Pitää olla niitä verkostoja esimerkiksi poliittisen toiminnan kautta.

Mun valtsikan käyneet kaverit on hyväpalkkaisissa hommissa rahoitusalalla ja liikkeenjohdon konsultteina. Yksi haki ja pääsi kavakuun.

Ei tarvi olla yli-ihminen tai tehä ylipitkää päivää, mut tarvii ymmärtää a) mikä lukutekniikka itselle sopii ja miten oppii parhaiten, b) tähän perustuen, kuinka paljon aikaa tarvii käyttää suhteutettuna opeteltavaan sivumäärään ja mieluummin tää arvioituna hieman yläkanttiin eli tehä realistinen lukusuunnitelma, jota noudattaa ja c) millanen on alalle tyypillinen vastaustekniikka (valtsikas osviittaa antaa esim. alan julkaisut, mut oikiksessa niin omanlaisensa tyyli et melkeen yksinään sen takii lähtisin käymään yhen avoimen kurssin tai valmennuskurssin).

t. valtsikalainen, joka opiskellut sivuainetta oikiksessa

Alexandra kirjoitti:

Kommentointi ei toiminut oikein. Piti sanoa että Joensuu ja Lappi nyt eivät ole oikeita tiedekuntia monenkaan mielestä.

No onneksi se ei olekaan mielipidekysymys. ;)

Mä pääsin toisella kerralla. Ensimmäinen kerta oli vaan sellanen testaus, en edes lukenu kirjaa läpi. Toisella kerralla pääsin sit heti. En ole mikään huippulahjakas ja mulla on lievä lukihäiriö, mutta en nyt pidä itseäni ihan tyhmänäkään.

Kannattaa tehdä avoimasse pari kurssia - se voi jo auttaa kummasti. Niin ja on sit vähemmän kursseja käytävänä ku pääsee sisään. Nykysin noita avoimen kursseja voi tehdä aika hyvin etäopintoina.

Tsemppiä! :)

Niin ja Helsingin yliopisto.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvi olla yli-ihminen tai tehä ylipitkää päivää, mut tarvii ymmärtää a) mikä lukutekniikka itselle sopii ja miten oppii parhaiten, b) tähän perustuen, kuinka paljon aikaa tarvii käyttää suhteutettuna opeteltavaan sivumäärään ja mieluummin tää arvioituna hieman yläkanttiin eli tehä realistinen lukusuunnitelma, jota noudattaa ja c) millanen on alalle tyypillinen vastaustekniikka (valtsikas osviittaa antaa esim. alan julkaisut, mut oikiksessa niin omanlaisensa tyyli et melkeen yksinään sen takii lähtisin käymään yhen avoimen kurssin tai valmennuskurssin).

t. valtsikalainen, joka opiskellut sivuainetta oikiksessa

Allekirjoitan tämän täysin. Itse aikanaan luin oikiksen kirjoja yöt eli klo 22 - 05, kun oli rauhallista eikä ns. häiriötekijöitä. Oikiksen valmennuskurssi nimenomaan opastaa vastaustekniikassa (ei siis niinkään kirjojen sisältöä), mikä äärimmäisen tärkeä tällä alalla. Vastaustekniikka todellakin tärkeä omaksua, sillä kaikki kysymykset on essee -tyylisiä, ei mitään "ruksi oikea vaihtoehto"...

Ekalla sisään Turun Caloniaan.

Fatalji

Uskon että sitkeällä pänttäyksellä ja oman oppimistyylin tunnistamisella pärjää kyllä pitkälle, mutta sen jälkeen saattaa tarvita vielä vähän onnea. Tiedän tyypin, joka pari kolme kertaa yritti oikikseen. Oli erittäin fiksu, aiemmissa opinnoissa menestynyt ja hyvällä yleissivistyksellä varustettu jo valmiiksi ja pänttäsi hyvissä ajoin täysipäiväisesti ennen pääsykokeita. Ei vaan päässyt sisään, vaikka potentiaalia olisi ollut.

Olin itse 32 kun alotin opinnot yo:ssa. Aiemmin on tehtynä amk. Hyvä ikä alottaa, mutt kyllä tämä aikaa vie ja hermoja. eikä niitä ystäviäkään niin löydy kun muut ovat nuoria.

Hae ihmeessä muuallekin kuin hesaan/turkuun/tampereelle. Maailma on avoin ja maakuntakaupungit ihan kivoja ja pääseehän täältä aina pois.

Olisin päässyt Helsingin valtsikkaankin kirkkaasti mutta valitsin toisen kaupungin lopulta perhesyiden takia. Olen 30-vuotias ja mulla on kolme lasta. Lapset olivat puolipäiväisinä ja osaviikkoisina hoidossa kevään jonka luin, en koskaan lukenut mitään kahdeksaa tuntia päivässä, oli viikkoja jolloin en koskenutkaan koko kirjaan. Pääsykoepisteillä olisin päässyt jokaiseen hakukohteeseeni, sisäänotto vaihteli tietysti mutta oisko Helsingissä ollut 3-4% sinä vuonna. Kyllä se mahdollista on mutta itsekuria tietysti vaatii, itse en ole mikään savant-autisti mutta opintojen myötä olen tajunnut että olen jollain tapaa poikkeava eikä asioita tarvitse kerrata, ihan hävettää miten pienellä vaivalla tulee vitosia. Lukiossa alisuoritin pahasti.

Yritä ihmeessä, ensimmäisellä kerralla voit käydä vain katsomassa koettakin, tulee koetilanne tutuksi ja seuraavalla kerralla kaikki peliin jos ei ekalla nappaa. Ihan rauhassa vaan ja fokus kirkkaana.

En tiedä mikä on valtiotieteellisen sisäänpääsyprosentti nykyään, se vaikuttaa paljon. 90-luvun lopussa pyrin 4 kertaa Tampereen yhteiskuntatieteelliseen (valtio-oppi/kv-politiikka), ja joka kerta pääsin aika lähelle rajaa. Silloin taisi päästä jotain 10-15%. Kävin ekalla yrityksellä valmennuskurssinkin mutta siitä ei ollut paljoa apua. Tosin jatkuva unettomuus haittasi lukemista ja häiriinnyin kaikista mahdollisista äänistä. Sellainen tunne jäi että kyllä sinne pääsisi jos vaan lukisi tarpeeksi, esim. 6 tuntia päivässä ja pystyisi keskittymään. Sitten vikalla kerralla hakijoita oli selvästi vähemmän ja pääsin lähelle pisterajaa jo tosi lyhyellä lukuputkella (opiskelin jo muualla).

No oikeesti ei tarvitse olla kummoinenkaan emmentaalinautti: istuu vaan alas ja pistää ajatuksen kanssa lukien. Mielestäni miljoona kertaa helpompaa kuin joillekin soveltaville aloille, esim lääkis, psyka, erilaiset poikkitieteelliset alat, joissa pitää kaikissa jo pääsykokeessa osata ratkaista kaikenlaisia älyä vaativia juttuja.

Niin, ei tuo ole rakettitiedettä. Riittävästi älykkyyttä, nero ei tarvitse olla, panostaminen lukemiseen ja oikean vastaustekniikan oppiminen.

"Onnella" ei pääse sisään tai jäädä ulos. Jotakin tehdään väärin, jos ei onnistu. Tai mennään lukkoon koetilanteessa.  

Oltiin vaihdossa ja mun kämppis loikoili joen varressa ja luki aina välillä oikiksen kirjoja samalla kun lipitti Rieslingiä. Muun ajan reissasi pitkin Saksaa ja biletti. Ja pääsi sisään Turkuun.. Eli en nyt pitäis kovin kovana haasteena..