Lue keskustelun säännöt.
Näin eilen lapseni entisen koulukiusaajan äitinsä kanssa kaupassa. Ovat siis nykyään eri kouluissa peruskoulun
24.11.2016 |
jälkeen. Olisiko kannattanut puhua suunsa puhtaaksi tai edes jotain sanoa? Äiti ei siis tiedä että tyttö on koulukiusaaja koska lapseni ei kertonut opettajalle.
Kommentit (44)
Olisin voinut alkaa huutamaan täyttä kurkkua kaupassa, joudun raivon valtaan mutta hillitsin itseni. Niin ilkeästi tuo tyttö oli lastani kiusannut kavereidensa kanssa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisi mennä juttelemaan mutta älä menetä hermojasi, jos alat huutaa ja raivota vaikutat hullulta eikä sinua uskota. Muista ehdottomasti käyttäytyä asiallisest vaikka mitä tapahtuisi.
Mulla itsellä on lapsi, joka ainakin kokee olevansa kiusattu ja välillä on ollutkin. En juoksis suoraan syyttelemään kiusaajan vanhempaa. Haluaisin ensin istuutua keskustelemaan rauhassa molempien osapuolten versiot. Näin ollaan tehtykin ja se auttoi hahmottamaan asiat paremmin. Ja lapset on saanu asiansa sovittua. Ei se oman lapsen versio ole välttämättä usein koko totuus ollenkaan.
Jo tuo et alkaisit huutamaan jos äiti ei mitään edes tiedä kertoo aika paljon susta.... Ei asioita noin hoideta. Mitäs jos omaksikin on kiusaaja? Niitäkin huomionkerjääjiä on, jotka itse uhriutuu ensimmäisenä mut osaa kyllä itsekin olla inhottavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla itsellä on lapsi, joka ainakin kokee olevansa kiusattu ja välillä on ollutkin. En juoksis suoraan syyttelemään kiusaajan vanhempaa. Haluaisin ensin istuutua keskustelemaan rauhassa molempien osapuolten versiot. Näin ollaan tehtykin ja se auttoi hahmottamaan asiat paremmin. Ja lapset on saanu asiansa sovittua. Ei se oman lapsen versio ole välttämättä usein koko totuus ollenkaan.
Tässä tapauksessa se on koko totuus kyllä. Ei ihme, että kiusaamista on niin paljon kun aina suhtaudutaan jotenkin niin, että kyllä kiusatussakin jotain syytä täytyy olla. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla itsellä on lapsi, joka ainakin kokee olevansa kiusattu ja välillä on ollutkin. En juoksis suoraan syyttelemään kiusaajan vanhempaa. Haluaisin ensin istuutua keskustelemaan rauhassa molempien osapuolten versiot. Näin ollaan tehtykin ja se auttoi hahmottamaan asiat paremmin. Ja lapset on saanu asiansa sovittua. Ei se oman lapsen versio ole välttämättä usein koko totuus ollenkaan.
Tässä tapauksessa se on koko totuus kyllä. Ei ihme, että kiusaamista on niin paljon kun aina suhtaudutaan jotenkin niin, että kyllä kiusatussakin jotain syytä täytyy olla. ap
Mistä sinä sen tiedät? Todella vahingollinen asenne sulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jo tuo et alkaisit huutamaan jos äiti ei mitään edes tiedä kertoo aika paljon susta.... Ei asioita noin hoideta. Mitäs jos omaksikin on kiusaaja? Niitäkin huomionkerjääjiä on, jotka itse uhriutuu ensimmäisenä mut osaa kyllä itsekin olla inhottavia.
No en siis alkanut huutamaan, mutta tunsin raivon sisälläni. Et ole itse tainnut kokea sitä kun omaa lasta kiusataan? Kumma kun aina pitää alkaa syyttämään kiusattua kiusaajaksi, tässä ei ole sellaisesta kyse lainkaan.
Vähän myöhäistä puuttua, jos ovat nykyään eri kouluissa. Ja muutenkin yllättäen, puskista, kaupassa, ei! Silloin kun asia oli tuore, olisit voinut soittaa keskustelun merkeissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo tuo et alkaisit huutamaan jos äiti ei mitään edes tiedä kertoo aika paljon susta.... Ei asioita noin hoideta. Mitäs jos omaksikin on kiusaaja? Niitäkin huomionkerjääjiä on, jotka itse uhriutuu ensimmäisenä mut osaa kyllä itsekin olla inhottavia.
No en siis alkanut huutamaan, mutta tunsin raivon sisälläni. Et ole itse tainnut kokea sitä kun omaa lasta kiusataan? Kumma kun aina pitää alkaa syyttämään kiusattua kiusaajaksi, tässä ei ole sellaisesta kyse lainkaan.
Voitko kertoa mistä tiedät objektiivisen totuuden mitä on tapahtunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla itsellä on lapsi, joka ainakin kokee olevansa kiusattu ja välillä on ollutkin. En juoksis suoraan syyttelemään kiusaajan vanhempaa. Haluaisin ensin istuutua keskustelemaan rauhassa molempien osapuolten versiot. Näin ollaan tehtykin ja se auttoi hahmottamaan asiat paremmin. Ja lapset on saanu asiansa sovittua. Ei se oman lapsen versio ole välttämättä usein koko totuus ollenkaan.
Tässä tapauksessa se on koko totuus kyllä. Ei ihme, että kiusaamista on niin paljon kun aina suhtaudutaan jotenkin niin, että kyllä kiusatussakin jotain syytä täytyy olla. ap
Mistä sinä sen tiedät? Todella vahingollinen asenne sulla.
Tiedän hyvin, uskon mitä lapseni minulle kertoi. Mitä syytä hänellä olisi peruskoulun jälkeen keksiä kiusaamisjuttu omasta päästään? Ei kertonut peruskoulun aikana. Vahingollinen asenne on se kun kiusattua ei uskota vaan syylistetään ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä voit tietää ettei oma lapsesi (tuo tyttö tai muu) ole kiusaaja? Mitäs jos joku tulee sulle yhtäkkiä huutamaan kaupassa? Miten reagoisit? Inttäisit samaa kuin täällä nyt "kyllä minä tiedän miten asiat ovat"? Miksi kenelläkään muulla olisi velvollisuus reagoida yhtään sen avoimemmin kuin sullakaan?
Olisi voinut viileän rauhallisesti sanoa pari valittua sanaa. Sano seuraavan kerran jos näet heitä. Aiko outoja kiusaajien puolustajia täällä (omat lapset koulukiusaajia?)...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mulla itsellä on lapsi, joka ainakin kokee olevansa kiusattu ja välillä on ollutkin. En juoksis suoraan syyttelemään kiusaajan vanhempaa. Haluaisin ensin istuutua keskustelemaan rauhassa molempien osapuolten versiot. Näin ollaan tehtykin ja se auttoi hahmottamaan asiat paremmin. Ja lapset on saanu asiansa sovittua. Ei se oman lapsen versio ole välttämättä usein koko totuus ollenkaan."
- "Tässä tapauksessa se on koko totuus kyllä. Ei ihme, että kiusaamista on niin paljon kun aina suhtaudutaan jotenkin niin, että kyllä kiusatussakin jotain syytä täytyy olla."
ja sinä tiedät totuuden ja vain totuuden mistä. - Ymmärrän erinomaisen hyvin, että vanhempana puollustat tarvittaessa viimeiseen asti omaa lastasi. Mutta varoisin kovin mustavalkoista ajattelua, jossa osa lapsista ovat kiusaajia kun eivät muutakaan voi tai kykene ja osa kiusattuja. - Sen sijaan, että oikeasti istuttaisiin yhdessä alas ja yritettäsiin hahmottaa, että mistä kiusaaminen johtuu ja miten se voidaan saada loppumaan. Aivan pieni lapsi ei välttämättä itse tajua tai saata ymmärtää vahingoittavaa käyttätymistään ja seurauksia. Mutta on myös hyvin vaikeaa tajuta tai ymmärtää, että oma lapsi voi olla "se" kiusaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo tuo et alkaisit huutamaan jos äiti ei mitään edes tiedä kertoo aika paljon susta.... Ei asioita noin hoideta. Mitäs jos omaksikin on kiusaaja? Niitäkin huomionkerjääjiä on, jotka itse uhriutuu ensimmäisenä mut osaa kyllä itsekin olla inhottavia.
No en siis alkanut huutamaan, mutta tunsin raivon sisälläni. Et ole itse tainnut kokea sitä kun omaa lasta kiusataan? Kumma kun aina pitää alkaa syyttämään kiusattua kiusaajaksi, tässä ei ole sellaisesta kyse lainkaan.
Olen kokenut omassa lapsuudessa (vierestä nähnyt) kun syytön syyllistettiin kiusaajaksi. Ei kuule ollut oikein sekään! Huomiota hakeva prinsessa oli uhri, jota paapottiin kunnes muut lapset kertoivat totuuden. Pikkuhiljaa paljastui koko kuvio. Miten luulet et "kiusatun" vanhemmat reagoivat? Tietenkin uskoivat omaansa. Miten eri tavalla asiat olis menneet jos HETI olis käyty ne avoimet keskustelut. En syyllistä sun lastaa mut kyseessä voi olla esim väärinkäsityskin tai riita tai muu vaihtoehtoinen selitys. Idioottimaista kulkea laput silmillä.
[
- Ymmärrän erinomaisen hyvin, että vanhempana puollustat tarvittaessa viimeiseen asti omaa lastasi. Mutta varoisin kovin mustavalkoista ajattelua, jossa osa lapsista ovat kiusaajia kun eivät muutakaan voi tai kykene ja osa kiusattuja. - Sen sijaan, että oikeasti istuttaisiin yhdessä alas ja yritettäsiin hahmottaa, että mistä kiusaaminen johtuu ja miten se voidaan saada loppumaan. Aivan pieni lapsi ei välttämättä itse tajua tai saata ymmärtää vahingoittavaa käyttätymistään ja seurauksia. Mutta on myös hyvin vaikeaa tajuta tai ymmärtää, että oma lapsi voi olla "se" kiusaaja. [/quote]
Tuo voi pitää paikkaansa kun kyse pienistä lapsista, mutta ei enää yläkouluikäisistä. Mielestäsi kiusaaminen ei koskaan ole mustavalkoista vaan aina myös kiusattukin voi olla kiusaaja tai ainakin jotain vikaa hänessä täytyy olla? Ok....
Vierailija kirjoitti:
Olisi voinut viileän rauhallisesti sanoa pari valittua sanaa. Sano seuraavan kerran jos näet heitä. Aiko outoja kiusaajien puolustajia täällä (omat lapset koulukiusaajia?)...
Täällä ei kukaan puolusta kiusaamista vaan kannattaa sitä et asia tutkitaan ensin perusteellisesti eikä lähdetä sekoilemaan miten saattuu. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee tässäkin. Lisäksi jos kyse on ollut tuolloin esim 7-vuotiaasta lapsesta, ni kyllä aikuinen voi vähän miettiä miten asia on järkevintä hoitaa.
Nyt ei kyllä empatia ja sympatia säteile. Millainen vanhempi jättää kertomatta opettajalle?!
Olen kokenut omassa lapsuudessa (vierestä nähnyt) kun syytön syyllistettiin kiusaajaksi. Ei kuule ollut oikein sekään! Huomiota hakeva prinsessa oli uhri, jota paapottiin kunnes muut lapset kertoivat totuuden. Pikkuhiljaa paljastui koko kuvio. Miten luulet et "kiusatun" vanhemmat reagoivat? Tietenkin uskoivat omaansa. Miten eri tavalla asiat olis menneet jos HETI olis käyty ne avoimet keskustelut. En syyllistä sun lastaa mut kyseessä voi olla esim väärinkäsityskin tai riita tai muu vaihtoehtoinen selitys. Idioottimaista kulkea laput silmillä.[/quote]
Ehkä tuollaistakin on 1% tapauksissa. Usein kiusattu on kuitenkin se hiljainen ja arka tyyppi, joka on helppo ottaa uhriksi. Tuollaiset prinsessatyypit on yleensä itse niitä kiusaajia.
No tuskin olisit osannut sitä tehdä rakentavasti, joten hyvä et annoit olla