Lue keskustelun säännöt.
Taidan vihata lastani... Taas meni pinna
23.11.2016 |
7v vuotta ollut kauheaa lapsen ylivilkkauden takia.. Lapsi herättää niin paljon inhoa ja vihaa
Kommentit (63)
Kivikissaäiti kirjoitti:
Kyse oli vielä Good Morning -merkkisestä Orange 100% Squeezed fruit -mehusta, jossa hedelmäliha on hakattu todella pieneksi, eli ei todellakaan isokokoista. Miksei 7-vuotias välitä mitään siitä, mitä äiti tahtoo??? Kiittämätön pee.
Tässä kuviossa minua häiritsee kovasti se ajatus, että jos lapsi ei halua juoda jotain mehua, se olisi mukamas tietoinen loukkaus äitiä kohtaan. Tai se, että lapsen pitäisi pitää jostain jos äiti niin haluaa. Aika sairasta itse asiassa.
Eikös se ole joku persoonallisuushäiriö, missä ei pysty käsittämään että muut ihmiset eivät ole oman itsen jatkeita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Kyse oli vielä Good Morning -merkkisestä Orange 100% Squeezed fruit -mehusta, jossa hedelmäliha on hakattu todella pieneksi, eli ei todellakaan isokokoista. Miksei 7-vuotias välitä mitään siitä, mitä äiti tahtoo??? Kiittämätön pee.
No, jo nyt on perhana! Miksi lapsen tarvii juoda, jos ei halua? Anna olla juomatta. Ei se siihen kuole! Inhoan tuputtamista yli kaiken. Omalla adhd-lapsella on aistiyliherkkyys, ja jos ääneenkin lausuu inhokkiruoan nimen, niin häneltä meinaa oksennus tulla. En tee numeroa, jos lapselle jokin ruoka ei maistu...okei, tänään se ei paljon syöny, niin annetaan ruisleipää...
Se sinun lapsesi on kuule susta erillinen persoona. Jos sä tykkäät hedelmälihamehusta, niin hän välttämättä ei. Mitä enemmän sille raivoat, sitä enemmän se ehdollistuu ruoan välttelyyn. Ruoka maistuu nimittäin paljon paremmalta, kun on rennolla ja hyvällä mielellä.
Sekoitin siihen maitohappobakteerin, koska lapsella on menossa antibioottikuuri. Se meni siihen mehuun vahingossa, koska siinä on hedelmälihaa niin pieninä hileinä etten edes mieltänyt sitä hedelmälihamehuksi. Lapsi kronglaai turhasta.
Ja sinä jaksat jo toista päivää jauhaa ja mököttää siitä saatanan mehusta?!? Kuinka vitun köyhiä te olette, kun tarvii lasta syyllistää jostain juomattomasta mehutilkasta "kun se meni hukkaan"??? Olet käsittämätön idiootti!
Se on periaate. Että ainakin olisi pitänyt yrittää saada lapsi ottamaan annos. Mies oli sika, kun ei tukenut siinä minua. Vitun paska. Se tukeminen olisi ollut lapsen etu, sillä saadessani tukea mieheltä en olisi jäänyt niin epävarmaksi ja yksin.
Ja kasvatuksen näkökulmasta siinä oli myös se, että jos aloitetaan jokin kuuri, niin sillä mennään, eikä oteta sen mukaan, kuinka mahtavan sopivaa mehua siihen lapsen mielestä onkaan sekoitettu. 10+ vai 7- -mehua.
Ihanaa kun lapset uskaltaa haastaa ja olla omaa mieltään. Se tarkoittaa sitä, että tuntevat olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi. Jokainen ihminen kasvaa haastamalla vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Kyse oli vielä Good Morning -merkkisestä Orange 100% Squeezed fruit -mehusta, jossa hedelmäliha on hakattu todella pieneksi, eli ei todellakaan isokokoista. Miksei 7-vuotias välitä mitään siitä, mitä äiti tahtoo??? Kiittämätön pee.
Tässä kuviossa minua häiritsee kovasti se ajatus, että jos lapsi ei halua juoda jotain mehua, se olisi mukamas tietoinen loukkaus äitiä kohtaan. Tai se, että lapsen pitäisi pitää jostain jos äiti niin haluaa. Aika sairasta itse asiassa.
Eikös se ole joku persoonallisuushäiriö, missä ei pysty käsittämään että muut ihmiset eivät ole oman itsen jatkeita?
Kyllä tekin pakotitte lapsenne kaikenlaiseen kun he olivat pieniä ja siten nujersitte lapsiltanne omaa ajattelua. Yksi tuttu puki lapselleen sellaisen uv-puvun päälle täällä suomessa rannalla, ettei lapsi pala! Samalla kun mun lapset leikki siinä iloisina ilman aurinkorasvaa... Eikä ole ikinä palaneet. Ja se lapsi karjui vihaisena, kun sen oli pakko laittaa se puku päälle. Miksei se äiti tajunnut, ettei lapsi ole hän = huolissaan palamisestaan? Mä halusin lapsen ottavan maitohappobakteereita, entä jos siihen joutuisi pakottamaan? (En pakottanut sillä kertaa sitten).
Mehusta skitsoava äiti: hae kasvatusapua! Jos lapsesi kasvaa rakkaudettomassa ja syyllistävässä ilmapiirissä, hänen oireilunsa vaan pahenee. Lopputulos on, että sun inho ja syyllistäminen lasta kohtaan pahenee, ja lapsesi saattaa vihata sua aikuisena! Lapsi on kypsymätön ja syyntakeeton. Älä syyllistä, vaikka se onkin vaikeaa! Ehkä sä et ole saanut lapsena tarpeeksi rakkautta ja ymmärrystä, niin ettet pysty sitä tarjoamaan lapsellesikaan? Koita delegoida lapsenhoitoa muille! Hae rohkeasti apua. Se ei ole heikkouden merkki. Keskity elämässä vaikka uraan, hoidata lapsi muilla, niin sinä saat rusinat pullasta, ja annat lapselle mahdollisuuden kasvaa tasapainoisemmaksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Kyse oli vielä Good Morning -merkkisestä Orange 100% Squeezed fruit -mehusta, jossa hedelmäliha on hakattu todella pieneksi, eli ei todellakaan isokokoista. Miksei 7-vuotias välitä mitään siitä, mitä äiti tahtoo??? Kiittämätön pee.
No, jo nyt on perhana! Miksi lapsen tarvii juoda, jos ei halua? Anna olla juomatta. Ei se siihen kuole! Inhoan tuputtamista yli kaiken. Omalla adhd-lapsella on aistiyliherkkyys, ja jos ääneenkin lausuu inhokkiruoan nimen, niin häneltä meinaa oksennus tulla. En tee numeroa, jos lapselle jokin ruoka ei maistu...okei, tänään se ei paljon syöny, niin annetaan ruisleipää...
Se sinun lapsesi on kuule susta erillinen persoona. Jos sä tykkäät hedelmälihamehusta, niin hän välttämättä ei. Mitä enemmän sille raivoat, sitä enemmän se ehdollistuu ruoan välttelyyn. Ruoka maistuu nimittäin paljon paremmalta, kun on rennolla ja hyvällä mielellä.
Sekoitin siihen maitohappobakteerin, koska lapsella on menossa antibioottikuuri. Se meni siihen mehuun vahingossa, koska siinä on hedelmälihaa niin pieninä hileinä etten edes mieltänyt sitä hedelmälihamehuksi. Lapsi kronglaai turhasta.
Ja sinä jaksat jo toista päivää jauhaa ja mököttää siitä saatanan mehusta?!? Kuinka vitun köyhiä te olette, kun tarvii lasta syyllistää jostain juomattomasta mehutilkasta "kun se meni hukkaan"??? Olet käsittämätön idiootti!
Se on periaate. Että ainakin olisi pitänyt yrittää saada lapsi ottamaan annos. Mies oli sika, kun ei tukenut siinä minua. Vitun paska. Se tukeminen olisi ollut lapsen etu, sillä saadessani tukea mieheltä en olisi jäänyt niin epävarmaksi ja yksin.
Ja kasvatuksen näkökulmasta siinä oli myös se, että jos aloitetaan jokin kuuri, niin sillä mennään, eikä oteta sen mukaan, kuinka mahtavan sopivaa mehua siihen lapsen mielestä onkaan sekoitettu. 10+ vai 7- -mehua.
Kylläpä puhut taas kauniisti miehestäsikin. Tietääkö Ismo, että kirjoittelet hänestä tällaisia juttuja nettiin?
En minä kyllä ala lapseni kanssa mehusta tappelemaan.
Sitä mehua on tarjolla mitä kaapista löytyy, jos ei maistu - on ilman mehua. Vettä saa aina kraanasta.
Sama koskee vaikkapa aamupalaa, jos ei maistu mitä on tarjolla - on siten ottamatta. En myöskään tuputa ja pakota syömään, kyllä nuo syö ja juo sitten kun todella nälkä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mehusta skitsoava äiti: hae kasvatusapua! Jos lapsesi kasvaa rakkaudettomassa ja syyllistävässä ilmapiirissä, hänen oireilunsa vaan pahenee. Lopputulos on, että sun inho ja syyllistäminen lasta kohtaan pahenee, ja lapsesi saattaa vihata sua aikuisena! Lapsi on kypsymätön ja syyntakeeton. Älä syyllistä, vaikka se onkin vaikeaa! Ehkä sä et ole saanut lapsena tarpeeksi rakkautta ja ymmärrystä, niin ettet pysty sitä tarjoamaan lapsellesikaan? Koita delegoida lapsenhoitoa muille! Hae rohkeasti apua. Se ei ole heikkouden merkki. Keskity elämässä vaikka uraan, hoidata lapsi muilla, niin sinä saat rusinat pullasta, ja annat lapselle mahdollisuuden kasvaa tasapainoisemmaksi!
Ihan turhaa jaella neuvoja tälle seinähullulle. Hän ei katsos koe, että mikään on koskaan hänen syytään, vaan kaikkien tulee palvoa häntä ja tanssia hänen pillinsä mukaan. Muutoin hän on OIKEUTETTU tekemään muiden elämästä helvettiä. Narsisti mikä narsisti.
Vierailija kirjoitti:
En minä kyllä ala lapseni kanssa mehusta tappelemaan.
Sitä mehua on tarjolla mitä kaapista löytyy, jos ei maistu - on ilman mehua. Vettä saa aina kraanasta.
Sama koskee vaikkapa aamupalaa, jos ei maistu mitä on tarjolla - on siten ottamatta. En myöskään tuputa ja pakota syömään, kyllä nuo syö ja juo sitten kun todella nälkä on.
No en mäkään muuten, mutta siihen mehuun oli sekoitettu Precosaa, en laittanut veteen, että ois lapselle ystävällisempää. Pieleen meni sekin yritys JA AIVAN TURHAAN. Olis ollut varmaan siis ai-van hir-veetä ottaa se annos! Ei tuollaisia ihmisiä, joille ei kelpaa mikään, edes lapsina, voi kunnioittaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Kyse oli vielä Good Morning -merkkisestä Orange 100% Squeezed fruit -mehusta, jossa hedelmäliha on hakattu todella pieneksi, eli ei todellakaan isokokoista. Miksei 7-vuotias välitä mitään siitä, mitä äiti tahtoo??? Kiittämätön pee.
Tässä kuviossa minua häiritsee kovasti se ajatus, että jos lapsi ei halua juoda jotain mehua, se olisi mukamas tietoinen loukkaus äitiä kohtaan. Tai se, että lapsen pitäisi pitää jostain jos äiti niin haluaa. Aika sairasta itse asiassa.
Eikös se ole joku persoonallisuushäiriö, missä ei pysty käsittämään että muut ihmiset eivät ole oman itsen jatkeita?
Kyllä tekin pakotitte lapsenne kaikenlaiseen kun he olivat pieniä ja siten nujersitte lapsiltanne omaa ajattelua. Yksi tuttu puki lapselleen sellaisen uv-puvun päälle täällä suomessa rannalla, ettei lapsi pala! Samalla kun mun lapset leikki siinä iloisina ilman aurinkorasvaa... Eikä ole ikinä palaneet. Ja se lapsi karjui vihaisena, kun sen oli pakko laittaa se puku päälle. Miksei se äiti tajunnut, ettei lapsi ole hän = huolissaan palamisestaan? Mä halusin lapsen ottavan maitohappobakteereita, entä jos siihen joutuisi pakottamaan? (En pakottanut sillä kertaa sitten).
Kompromisseja ja diplomatiaa.. Kuten sanottu, mehun voi suodatta, voi lahjoa, lapsi varjoon leikkimään, voi pitää äiti vaikka sateenvarjoa suojana..
Ihan typerää koittaa aina saada lapsi suostumaan kaikkeen. Ei ole tarpeen eikä maailma lopu, jos lapsi ei suostu kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Kyse oli vielä Good Morning -merkkisestä Orange 100% Squeezed fruit -mehusta, jossa hedelmäliha on hakattu todella pieneksi, eli ei todellakaan isokokoista. Miksei 7-vuotias välitä mitään siitä, mitä äiti tahtoo??? Kiittämätön pee.
Tässä kuviossa minua häiritsee kovasti se ajatus, että jos lapsi ei halua juoda jotain mehua, se olisi mukamas tietoinen loukkaus äitiä kohtaan. Tai se, että lapsen pitäisi pitää jostain jos äiti niin haluaa. Aika sairasta itse asiassa.
Eikös se ole joku persoonallisuushäiriö, missä ei pysty käsittämään että muut ihmiset eivät ole oman itsen jatkeita?
Kyllä tekin pakotitte lapsenne kaikenlaiseen kun he olivat pieniä ja siten nujersitte lapsiltanne omaa ajattelua. Yksi tuttu puki lapselleen sellaisen uv-puvun päälle täällä suomessa rannalla, ettei lapsi pala! Samalla kun mun lapset leikki siinä iloisina ilman aurinkorasvaa... Eikä ole ikinä palaneet. Ja se lapsi karjui vihaisena, kun sen oli pakko laittaa se puku päälle. Miksei se äiti tajunnut, ettei lapsi ole hän = huolissaan palamisestaan? Mä halusin lapsen ottavan maitohappobakteereita, entä jos siihen joutuisi pakottamaan? (En pakottanut sillä kertaa sitten).
Kompromisseja ja diplomatiaa.. Kuten sanottu, mehun voi suodatta, voi lahjoa, lapsi varjoon leikkimään, voi pitää äiti vaikka sateenvarjoa suojana..
Ihan typerää koittaa aina saada lapsi suostumaan kaikkeen. Ei ole tarpeen eikä maailma lopu, jos lapsi ei suostu kaikkeen.
Kyllä pitää saada suostumaan kaikkeen, koska minä en mitään turhaa pyydä!!! Niillä on perusteet ja niiden ylikö voidaan noin vain kävellä minusta paskaakaan välittämättä? Niinhän se minun äitinikin teki. Ei tee enää muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Kyse oli vielä Good Morning -merkkisestä Orange 100% Squeezed fruit -mehusta, jossa hedelmäliha on hakattu todella pieneksi, eli ei todellakaan isokokoista. Miksei 7-vuotias välitä mitään siitä, mitä äiti tahtoo??? Kiittämätön pee.
Tässä kuviossa minua häiritsee kovasti se ajatus, että jos lapsi ei halua juoda jotain mehua, se olisi mukamas tietoinen loukkaus äitiä kohtaan. Tai se, että lapsen pitäisi pitää jostain jos äiti niin haluaa. Aika sairasta itse asiassa.
Eikös se ole joku persoonallisuushäiriö, missä ei pysty käsittämään että muut ihmiset eivät ole oman itsen jatkeita?
Kyllä tekin pakotitte lapsenne kaikenlaiseen kun he olivat pieniä ja siten nujersitte lapsiltanne omaa ajattelua. Yksi tuttu puki lapselleen sellaisen uv-puvun päälle täällä suomessa rannalla, ettei lapsi pala! Samalla kun mun lapset leikki siinä iloisina ilman aurinkorasvaa... Eikä ole ikinä palaneet. Ja se lapsi karjui vihaisena, kun sen oli pakko laittaa se puku päälle. Miksei se äiti tajunnut, ettei lapsi ole hän = huolissaan palamisestaan? Mä halusin lapsen ottavan maitohappobakteereita, entä jos siihen joutuisi pakottamaan? (En pakottanut sillä kertaa sitten).
Kompromisseja ja diplomatiaa.. Kuten sanottu, mehun voi suodatta, voi lahjoa, lapsi varjoon leikkimään, voi pitää äiti vaikka sateenvarjoa suojana..
Ihan typerää koittaa aina saada lapsi suostumaan kaikkeen. Ei ole tarpeen eikä maailma lopu, jos lapsi ei suostu kaikkeen.Kyllä pitää saada suostumaan kaikkeen, koska minä en mitään turhaa pyydä!!! Niillä on perusteet ja niiden ylikö voidaan noin vain kävellä minusta paskaakaan välittämättä? Niinhän se minun äitinikin teki. Ei tee enää muut.
Nyt kannattaa kyllä käydä jossain juttelemassa. Noi sun omat äitisuhteet vääristää sun ajattelua niin, että lapsi kärsii kahta kauheemmin...
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Kyse oli vielä Good Morning -merkkisestä Orange 100% Squeezed fruit -mehusta, jossa hedelmäliha on hakattu todella pieneksi, eli ei todellakaan isokokoista. Miksei 7-vuotias välitä mitään siitä, mitä äiti tahtoo??? Kiittämätön pee.
Tässä kuviossa minua häiritsee kovasti se ajatus, että jos lapsi ei halua juoda jotain mehua, se olisi mukamas tietoinen loukkaus äitiä kohtaan. Tai se, että lapsen pitäisi pitää jostain jos äiti niin haluaa. Aika sairasta itse asiassa.
Eikös se ole joku persoonallisuushäiriö, missä ei pysty käsittämään että muut ihmiset eivät ole oman itsen jatkeita?
Kyllä tekin pakotitte lapsenne kaikenlaiseen kun he olivat pieniä ja siten nujersitte lapsiltanne omaa ajattelua. Yksi tuttu puki lapselleen sellaisen uv-puvun päälle täällä suomessa rannalla, ettei lapsi pala! Samalla kun mun lapset leikki siinä iloisina ilman aurinkorasvaa... Eikä ole ikinä palaneet. Ja se lapsi karjui vihaisena, kun sen oli pakko laittaa se puku päälle. Miksei se äiti tajunnut, ettei lapsi ole hän = huolissaan palamisestaan? Mä halusin lapsen ottavan maitohappobakteereita, entä jos siihen joutuisi pakottamaan? (En pakottanut sillä kertaa sitten).
Kompromisseja ja diplomatiaa.. Kuten sanottu, mehun voi suodatta, voi lahjoa, lapsi varjoon leikkimään, voi pitää äiti vaikka sateenvarjoa suojana..
Ihan typerää koittaa aina saada lapsi suostumaan kaikkeen. Ei ole tarpeen eikä maailma lopu, jos lapsi ei suostu kaikkeen.Kyllä pitää saada suostumaan kaikkeen, koska minä en mitään turhaa pyydä!!! Niillä on perusteet ja niiden ylikö voidaan noin vain kävellä minusta paskaakaan välittämättä? Niinhän se minun äitinikin teki. Ei tee enää muut.
Tapa ittes, paskakasa. Ei kaipaisi lapset, eikä Ismo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Kyse oli vielä Good Morning -merkkisestä Orange 100% Squeezed fruit -mehusta, jossa hedelmäliha on hakattu todella pieneksi, eli ei todellakaan isokokoista. Miksei 7-vuotias välitä mitään siitä, mitä äiti tahtoo??? Kiittämätön pee.
No, jo nyt on perhana! Miksi lapsen tarvii juoda, jos ei halua? Anna olla juomatta. Ei se siihen kuole! Inhoan tuputtamista yli kaiken. Omalla adhd-lapsella on aistiyliherkkyys, ja jos ääneenkin lausuu inhokkiruoan nimen, niin häneltä meinaa oksennus tulla. En tee numeroa, jos lapselle jokin ruoka ei maistu...okei, tänään se ei paljon syöny, niin annetaan ruisleipää...
Se sinun lapsesi on kuule susta erillinen persoona. Jos sä tykkäät hedelmälihamehusta, niin hän välttämättä ei. Mitä enemmän sille raivoat, sitä enemmän se ehdollistuu ruoan välttelyyn. Ruoka maistuu nimittäin paljon paremmalta, kun on rennolla ja hyvällä mielellä.
Sekoitin siihen maitohappobakteerin, koska lapsella on menossa antibioottikuuri. Se meni siihen mehuun vahingossa, koska siinä on hedelmälihaa niin pieninä hileinä etten edes mieltänyt sitä hedelmälihamehuksi. Lapsi kronglaai turhasta.
Ja sinä jaksat jo toista päivää jauhaa ja mököttää siitä saatanan mehusta?!? Kuinka vitun köyhiä te olette, kun tarvii lasta syyllistää jostain juomattomasta mehutilkasta "kun se meni hukkaan"??? Olet käsittämätön idiootti!
Se on periaate. Että ainakin olisi pitänyt yrittää saada lapsi ottamaan annos. Mies oli sika, kun ei tukenut siinä minua. Vitun paska. Se tukeminen olisi ollut lapsen etu, sillä saadessani tukea mieheltä en olisi jäänyt niin epävarmaksi ja yksin.
Ja kasvatuksen näkökulmasta siinä oli myös se, että jos aloitetaan jokin kuuri, niin sillä mennään, eikä oteta sen mukaan, kuinka mahtavan sopivaa mehua siihen lapsen mielestä onkaan sekoitettu. 10+ vai 7- -mehua.
Klassista narsismia tuollainen auktoriteetin kyseenalaistamiseen jumittaminen, ihailun vaatiminen, ja puolisokin on yhtäkkiä "vitun paska sika" kun syntyy joku hetkellinen erimielisyys. Lisäksi kuulostaisi pienten mainintojen perusteella siltä että sinullakin on ollut ainakin yksi narsistivanhempi, jolta olet tuon persoonallisuushäiriösi "perinyt". Olet siitä tietoinen, että on olemassa vaara, että laitat pahan kiertämään seuraavalle sukupolvelle - tämä on hyvä, koska miehesi on oikeassa. Sinä olet todellakin vaarassa olla samanlainen lapsellesi kuin sinulle on oltu, ehkä eri "toteutustyylillä" mutta samaa myrkkyä kuitenkin.
Jos mikään pikkuriikkinenkään solunen sinussa tuntee aitoa empatiaa ja rakkautta lastasi kohtaan (eikä vain rakkautta välineenä ja ihailun lähteenä) niin VÄHINTÄ mitä voit tehdä lapsesi hyväksi on hankkiutua psykoterapeutin puheille, ja ruveta sitä kautta käsittelemään avoimesti ja rehellisesti noita lapsuustraumojasi. Jo pienestä näytteestä ajatteluasi ja käytöstäsi voi päätellä, että oma epävakautesi tulee muutoin tekemään pahaa vahinkoa pienelle ihmiselle - on varmaan tehnyt jo.
Y kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Kyse oli vielä Good Morning -merkkisestä Orange 100% Squeezed fruit -mehusta, jossa hedelmäliha on hakattu todella pieneksi, eli ei todellakaan isokokoista. Miksei 7-vuotias välitä mitään siitä, mitä äiti tahtoo??? Kiittämätön pee.
No, jo nyt on perhana! Miksi lapsen tarvii juoda, jos ei halua? Anna olla juomatta. Ei se siihen kuole! Inhoan tuputtamista yli kaiken. Omalla adhd-lapsella on aistiyliherkkyys, ja jos ääneenkin lausuu inhokkiruoan nimen, niin häneltä meinaa oksennus tulla. En tee numeroa, jos lapselle jokin ruoka ei maistu...okei, tänään se ei paljon syöny, niin annetaan ruisleipää...
Se sinun lapsesi on kuule susta erillinen persoona. Jos sä tykkäät hedelmälihamehusta, niin hän välttämättä ei. Mitä enemmän sille raivoat, sitä enemmän se ehdollistuu ruoan välttelyyn. Ruoka maistuu nimittäin paljon paremmalta, kun on rennolla ja hyvällä mielellä.
Sekoitin siihen maitohappobakteerin, koska lapsella on menossa antibioottikuuri. Se meni siihen mehuun vahingossa, koska siinä on hedelmälihaa niin pieninä hileinä etten edes mieltänyt sitä hedelmälihamehuksi. Lapsi kronglaai turhasta.
Ja sinä jaksat jo toista päivää jauhaa ja mököttää siitä saatanan mehusta?!? Kuinka vitun köyhiä te olette, kun tarvii lasta syyllistää jostain juomattomasta mehutilkasta "kun se meni hukkaan"??? Olet käsittämätön idiootti!
Se on periaate. Että ainakin olisi pitänyt yrittää saada lapsi ottamaan annos. Mies oli sika, kun ei tukenut siinä minua. Vitun paska. Se tukeminen olisi ollut lapsen etu, sillä saadessani tukea mieheltä en olisi jäänyt niin epävarmaksi ja yksin.
Ja kasvatuksen näkökulmasta siinä oli myös se, että jos aloitetaan jokin kuuri, niin sillä mennään, eikä oteta sen mukaan, kuinka mahtavan sopivaa mehua siihen lapsen mielestä onkaan sekoitettu. 10+ vai 7- -mehua.Klassista narsismia tuollainen auktoriteetin kyseenalaistamiseen jumittaminen, ihailun vaatiminen, ja puolisokin on yhtäkkiä "vitun paska sika" kun syntyy joku hetkellinen erimielisyys. Lisäksi kuulostaisi pienten mainintojen perusteella siltä että sinullakin on ollut ainakin yksi narsistivanhempi, jolta olet tuon persoonallisuushäiriösi "perinyt". Olet siitä tietoinen, että on olemassa vaara, että laitat pahan kiertämään seuraavalle sukupolvelle - tämä on hyvä, koska miehesi on oikeassa. Sinä olet todellakin vaarassa olla samanlainen lapsellesi kuin sinulle on oltu, ehkä eri "toteutustyylillä" mutta samaa myrkkyä kuitenkin.
Jos mikään pikkuriikkinenkään solunen sinussa tuntee aitoa empatiaa ja rakkautta lastasi kohtaan (eikä vain rakkautta välineenä ja ihailun lähteenä) niin VÄHINTÄ mitä voit tehdä lapsesi hyväksi on hankkiutua psykoterapeutin puheille, ja ruveta sitä kautta käsittelemään avoimesti ja rehellisesti noita lapsuustraumojasi. Jo pienestä näytteestä ajatteluasi ja käytöstäsi voi päätellä, että oma epävakautesi tulee muutoin tekemään pahaa vahinkoa pienelle ihmiselle - on varmaan tehnyt jo.
Tiedän kyllä, että on vaarana, että kasvatustyylini periytyy, mutta siis ei se siinä kohtaa perityisi, kun mies olisi tukenut minua mh-bakteerin antamisessa. Siis tukenut minua! En sano, että karjunut lapselle, että pakko ottaa! Vaan että ois näyttänyt, että äidillä on nyt kyllä pointti tässä. Niin että mies kehtaakin siinäkin kohtaa vedota minun vaarallisuuteeni... Näkee, ettei silläkään ole aivan homma hallussa. Moetin kyllä sen ulkopuolinen avun hakua kasvattamisongelmiin, eihän mies mua näköjään kykenekään tukemaan, kuten luulin. terapiassa olen.
Kerron omasta kokemuksestani: olin laiha lapsi ja vähän huono syömään, joten aina tyrkytettiin: voi kun oot laiha, syö, syö! Olen sitä mieltä, että tästä tyrkyttämisestä oli itselleni vain haittaa. Suhde ruokaan vinoutui, ja minun oli vaikea tunnistaa omia tarpeitani. Opin nauttimaan ruoasta vasta aikuisena, ja syömishäiriöitäkin olen kokenut (mm. ahmimista).
Oman lapseni kohdalla päätin, että en tyrkytä. Pienempänä hän olikin valikoiva. Olin sitkeä ja koitin antaa lapsen mieltymyksien mukaista ruokaa - terveellistä kuitenkin. En koskaan pakottanut. Aina on jokin varavaihtoehto, jos lapsi ei kerta kaikkiaan halua syödä - vaikka tuttu ja turvallinen puuro. Maistamista edellytin, mutta siitäkään ei tehty tappelua. Nyt 12-vuotiaana lapsi on todella ennakkoluuloton maistamaan kaikkea, ja syö paljon monipuolisemmin kuin valtaosa ikäisistään. Jos jokin ruoka ei maistu, niin hän osaa silti olla kohtelias ja kiittää kokkia vaivannäöstä.
Sellainen kumma käsitys on vielä monella aikuisella, että pakottamalla lapsen tahto nujerretaan, ja sittenhän oppii olemaan ihmisiksi. Pakkosyöttäminen kajoaa kuitenkin toisen kehoon ja on haitallista. Parempi on opettaa lasta kuuntelemaan omaa kehoaan, ja samalla rohkaista ja kannustaa uusien makujen maistamisessa. Lasta kunnioittamalla kasvaa lapsia, jotka ovat kykeneviä kunnioittamaan muita.
Äh, tuon on pakko olla Porvoosta.
Lapset nyt tietyssä vaiheessa kiukuttelee kaikesta ja osaavat olla hyvinkin kranttuja - mitä siitä.
Tänään aamulla poikani joka on 10v ei suostunut syömään aamupalaa, koska mielestänsä ei ollut mitään "hyvää". Tarjolla oli: Paahtosämpylöitä, tummaa leipää, 2.eri juustoa, kinkkua, muroja, mandariineja ja omenaa.
Asia oli minun puolestani selvä - olkoot ilman. Mehua lasin joi ja lähti kouluun.
En minä jaksa alkaa aamusta tuon kanssa tappelemaan siitä, että syökö vai ei. Jos ei maistu, niin ei maistu.
Hyvällä tuulella tuo lähti kohti koulua vaikka tarjoilut olivat taas, jälleen pikku-heralle epämieluisat. Ihan sama minulle, ei tuo nälkään ole kuolemassa.
Vierailija kirjoitti:
Äh, tuon on pakko olla Porvoosta.
Lapset nyt tietyssä vaiheessa kiukuttelee kaikesta ja osaavat olla hyvinkin kranttuja - mitä siitä.
Tänään aamulla poikani joka on 10v ei suostunut syömään aamupalaa, koska mielestänsä ei ollut mitään "hyvää". Tarjolla oli: Paahtosämpylöitä, tummaa leipää, 2.eri juustoa, kinkkua, muroja, mandariineja ja omenaa.
Asia oli minun puolestani selvä - olkoot ilman. Mehua lasin joi ja lähti kouluun.
En minä jaksa alkaa aamusta tuon kanssa tappelemaan siitä, että syökö vai ei. Jos ei maistu, niin ei maistu.
Hyvällä tuulella tuo lähti kohti koulua vaikka tarjoilut olivat taas, jälleen pikku-heralle epämieluisat. Ihan sama minulle, ei tuo nälkään ole kuolemassa.
Olet huono äiti, tuosta voi puhjeta diabetes.
Miten siitä nyt diabetes puhkeaisi jos skippaa joskus aamupalan.
Väkisinkö olisi pitänyt pakottaa syömään ja sitten riidan siivittämänä kouluun?
Itse en ole koskaan syönyt aamupalaa, ei vaan maistu ruoka aamulla.
Mies se tässä sitäpaitsi lasta suurempi paska on, itseni jälkeen tietty. Mies ei voi edes keskustella kanssani siitä, että haluaisin hänen tuollaisissa tilanteissa tukevan minua. Koitin tänään aivan rauhallisesti keskustella siitä, että hän voisi tukea minua (en tarkoita nyt että yhdessä pakottaisimme lasta, mutta että saisin edes vähän tukea, koska mä tarviin sitä, kun oma kasvatukseni oli niin surkeaa ja olen epävarma jne) niin mies sanoi, että jos hän tukisi minua niin olisiko se sitten sitä samaa kasvatusta, joka särki minut?! Voi v......
Ei tietenkään! Vaan se olisi juuri sitä, jolla mies auttaisi, että minä saan apua (henkistä) pitää lapsista huolta ja lempeämmin, miehen tuella, kuin minusta pidettiin aikoinaan.