Lue keskustelun säännöt.
Siskopuoli raskaana ja taas kummikutsu tulossa.. Eli taas yksi loukkaantunut lisää kun kieltäydyn kunniasta.
21.11.2016 |
Mielestäni jotenkin naurettavaa kun ihmiset suuttuvat kun kohteliaasti kieltäytyy kumminvirasta.
En koe olevani hyvä kummi, ei ole varaa eikä halua matkustaa toiselle puolelle suomea aina synttäreille ja muutenkin ostella lahjoja. Itse olen tykännyt kun omat kummit on olleet läsnä elämässäni, minusta ei siihen ole. En kuulu edes kirkkoon, silti vain pyydetään ja suututaan sitten kun en suostu.
Onko muilla kokemuksia tai vinkkejä?
Kommentit (25)
Sanot vaan ettet kuulu kirkkoon joten et kelpaa kummiksi. Mua on jopa aneltu liittymään kirkkoon vaan siksi aikaa että ryhtyisin kummiksi ja sit voisin erota taas. Idiotismia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korjatkaa jos olen väärässä mutta eihän kummeiksi pääse semmoiset jotka eivät kuulu kirkkoon? Eli voisit sanoa ettet pysty ruveta kummiksi koska et kuulu kirkkoon?
"No mutta sähän voit liittyä siksi aikaa kirkkoon ja sitten erota taas niin pääset kummiksi"
Mulla on viisi kummilasta ( tai virallisesti ei kait yhtään, kunnen enää kirkkoon kuulu). Nyt olen eronnut kirkosta ja käytän sitä.
Eli sanon, että olen eronnut kirkosta, enkä voi alkaa kummiksi.
Kukaan ei ole vielä alkanut vänkäämään tuota: liity siksi aikaa. Siihen sanoisin etten vakaumukseni vuoksi kirkkoon liity.
Ei kaikkien kummejen tarvitse kuulua kirkkoon. Osan pitää kuulua. Kummius on kunnia, ei siitä saisi kieltäytyä.
Siis mulle hän sanoi, että selvitti valmiiksi, että voisi toimia jonain "kirjekummina" jos ei kuulu kirkkoon? Vai muistankohan sanan väärin :D Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin yritin kieltäytyä juuri sen perusteella, etten kuulu kirkkoon, mutta kuulemma ei kaikkien kummien tarvitse, näin sanoi se pappikin. Niin minusta sitten tuli kummi, mutta huonosti olen pestini hoitanut.
Vierailija kirjoitti:
En kuulu edes kirkkoon, silti vain pyydetään ja suututaan sitten kun en suostu.
Onko muilla kokemuksia tai vinkkejä?
Et voi olla kummi jos et kuulu kirkkoon. Ei kyse ole pelkästään suostumuksesta. Sama jos kaveri suuttuisi kun et aja hänen muuttokuorma-autoaan C kortin puutteen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikkien kummejen tarvitse kuulua kirkkoon. Osan pitää kuulua. Kummius on kunnia, ei siitä saisi kieltäytyä.
Väärin. Ehdottomasti pitää kieltäytyä jos ei kummiksi halua. Lapselle on todella julmaa saada vastentahtoinen kummi jonka naama on aina norsunvitulla.
Minäkin olen kieltäytynyt. Kaverini kyllä tiesi jo kysyessään, että todennäköisesti kieltäydyn, mutta kysyi silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun ystäväkseni ei pääse, jos ei kunnioita päätösvaltaa, jota minulla omiin asioihin. Leikkaan tuollaiset ihmiset pois elämästäni ja keskityn niihin, joista pidän. En ryhdy kummiksi, ja jos se ei jollekulle sovi, ei minulla ole hänelle käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikkien kummejen tarvitse kuulua kirkkoon. Osan pitää kuulua. Kummius on kunnia, ei siitä saisi kieltäytyä.
Mitä kunniallista on toimia lahja-automaattina ja taikauskon tyrkyttäjänä? Häpeällistähän tuollainen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanot vaan ettet kuulu kirkkoon joten et kelpaa kummiksi. Mua on jopa aneltu liittymään kirkkoon vaan siksi aikaa että ryhtyisin kummiksi ja sit voisin erota taas. Idiotismia.
Mutta tekihän Jone Nikulakin niin. Suoraselkäinen ja isänmaallinen mies.
Mulle suuttu käly, kun heidän kuopukselle oli mut varattu kummiksi. Sanoin jo ajoissa (ennenkuin oli raskaana), en ala. Tiesin, että hän pitää kummeja lahjakoneina, tulee tekstari, jos käskyä ei toteuta - helvetti pääsee valloilleen.
Helvetti pääsi valloilleen anyway, kun kuuli, että olin eronnut kirkosta. Ei uskonut. Väittää yhä, että valehtelen kuulun muka kirkkoon, mutta valehtelen, ettei tarvii ryhtyä kummiksi.. tuo lapsi täyttää seuraavaksi kuusi vuotta.
Ei olla nähty, kun välit laitto poikki törkeän valehteluni takia. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi ei saisi kieltäytyä!!! Olen itsekin yrittänyt mutta äiti pakotti serkun lapšen kummiksi (olin nuorempi silloin). No, ei pakotettu kummi kovin hyvä kummi ole - en minäkään.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin yritin kieltäytyä juuri sen perusteella, etten kuulu kirkkoon, mutta kuulemma ei kaikkien kummien tarvitse, näin sanoi se pappikin. Niin minusta sitten tuli kummi, mutta huonosti olen pestini hoitanut.
Huonosti on pappikin pestinsä hoitanut, jos tämä tarina totta.
hanska kirjoitti:
Minun ystäväkseni ei pääse, jos ei kunnioita päätösvaltaa, jota minulla omiin asioihin. Leikkaan tuollaiset ihmiset pois elämästäni ja keskityn niihin, joista pidän. En ryhdy kummiksi, ja jos se ei jollekulle sovi, ei minulla ole hänelle käyttöä.
Juuri näin!
Olisipa lapseni kummipariskunta (nykyään kai entinen ystävä ja miehensä) kieltäytynyt, niin olisimme voineet pyytää kummeiksi sellaiset ihmiset jotka haluavat ja pystyvät olemaan osa lapsen elämää.
Eivät vaivautuneet edes ristiäisiin vaikka päivä sovittiin kummeille ja mummuille sopivaksi. Olivat mieluummin shoppailemassa. Kastelahjan vauva sai puolivuotiaana, aikaisemmin ei kummeille sopinut tavata ja se olikin toistaiseksi viimeinen kerta kun tavattiin (vuosi sitten).
Mäkään en halua kummiksi ja juuri kuulin, että serkkuni on raskaana, kuulemma minut haluavat kummiksi.
En kuulu luterilaiseen kirkkoon, uskon Jumalaan mutta en tähän kummihommaan.
Omilla lapsillanikaan ei ole kummeja, mutta välittäviä aikuisia on ympärillä paljonkin, jotka haluavat olla osa lapsien elämää ilman mitään virallista määritelmää.
Jos on jo jonkun kummi, tai useammankin, moni on kokenut helpommin ymmärrettäväksi syyksi sen, että sanoo jo olevansa niin monen kummi. Jostain syystä tuo syy menee helposti perille.
Olen siis sitä mieltä, että ei ole mikään pakko ryhtyä kummiksi, jos ei halua - etenkään liittyä kirkkoihin sen takia! Ei sitä kunniaakaan voi kellekään pakottaa.
Korjatkaa jos olen väärässä mutta eihän kummeiksi pääse semmoiset jotka eivät kuulu kirkkoon? Eli voisit sanoa ettet pysty ruveta kummiksi koska et kuulu kirkkoon?