Siskopuoli raskaana ja taas kummikutsu tulossa.. Eli taas yksi loukkaantunut lisää kun kieltäydyn kunniasta.
Mielestäni jotenkin naurettavaa kun ihmiset suuttuvat kun kohteliaasti kieltäytyy kumminvirasta.
En koe olevani hyvä kummi, ei ole varaa eikä halua matkustaa toiselle puolelle suomea aina synttäreille ja muutenkin ostella lahjoja. Itse olen tykännyt kun omat kummit on olleet läsnä elämässäni, minusta ei siihen ole. En kuulu edes kirkkoon, silti vain pyydetään ja suututaan sitten kun en suostu.
Onko muilla kokemuksia tai vinkkejä?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Helvetti pääsi valloilleen anyway, kun kuuli, että olin eronnut kirkosta. Ei uskonut. Väittää yhä, että valehtelen kuulun muka kirkkoon, mutta valehtelen, ettei tarvii ryhtyä kummiksi.. tuo lapsi täyttää seuraavaksi kuusi vuotta.
Ei olla nähty, kun välit laitto poikki törkeän valehteluni takia. :(
Voi ei, onpa sillä tarkkaa sillä sun kälylläsi, ehkä on helpompaa olla pois siitä piiristä? Tai voisithan sinä näyttää hänelle kopion verotodistuksesta, jossa ei kirkollisveroa näy - ja eikös eroamisen jälkeen saa jonkin todistuksen sähköpostiin ja/tai kotiinkin... jos siis nyt haluat paikkailla suhdetta muuten häneen tai vain todistaa, ettet valehdellut. Itse en ehkä vaivautuisi, jos ei sana kelpaa.
Jokaisella kastettavalla tulisi olla kaksi kummia jotka kuuluvat kirkkoon ja ovat käyneet rippikoulun. Näiden kahden lisäksi voidaan toki epävirallisesti nimetä kirkkoon kuulumattomia "läheisiä aikuisia" kunniatehtävään, mutta seurakunnalla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.
Muuten: Kirkon kannalta ei ole "sylikummeja". Kaikki kummit ovat samanarvoisia ja usein useampikin kummi pitelee lasta kasteen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjatkaa jos olen väärässä mutta eihän kummeiksi pääse semmoiset jotka eivät kuulu kirkkoon? Eli voisit sanoa ettet pysty ruveta kummiksi koska et kuulu kirkkoon?
"No mutta sähän voit liittyä siksi aikaa kirkkoon ja sitten erota taas niin pääset kummiksi"
'Olen ateisti/en halua liittyä takaisin kirkkoon koska en usko jumalaan/olen nykyään buddhalainen/hindu/juutalainen/katolialainen/uskon islamiin/en tahdo maksaa kirkollisveroja koska se on turhaa'
Vierailija kirjoitti:
Jostain olin ymmärtänyt, että sylikummiksi pääsee vain kirkkoon sillä hetkellä kuuluva, toiseksi kummiksi voi ryhtyä kuulumatonkin.
Korjatkaa, jos jollain varmaa tietoa, en halua käydä kirkkosivuillla tarkistelemassa.
Virallinen kummi on henkilö joka kuuluu samaan uskontokuntaan. Niitä on min.2. Jos ei tunne ketään mahdollista, seurakunta 'tarjoaa' kaiketi aika nimelliset kummit.
Kummien tehtävät on 'kristillinen kasvatus' sekä perinteisesti mikäli vanhemmille kävisi huonosti (siis kuolisivat) ottaisi kummi lapsen kasvatettavaksi 'omanaan'. Melkoinen vastuu siis ennen vanhaan.
Kummeja voi olla myös pakanakummeja / kummituksia / tai miksi niitä haluaakaan kutsua lapselle tärkeitä ihmisiä ja kasvattajia. Ristiäisissä tällaiset "kummit" voivat olla kasteessa mukana siellä vauvan kanssa edessä ja saada ainakin joissain kirkoissa jopa kummitodistuksen MUTTA täytyy olla myös kirkkoon kuuluvat kummit.
Minusta on OK kieltäytyä ihan siihen vedoten, että tietää että olisi huono kummi / ei ole kiinnostusta sitoutua siihen hommaan rippikouluikään asti. Jos siitä joku murjottaa niin voivoi siitä sitten vaan. (Ja jos on todella tilanne että olet ainoa mahdollinen kirkkoon kuuluva niin tee ainakin selväksi että vaikka oletkin kasteessa nimettynä kummina niin et aio elää lapsen kasvussa mukana.
Jostain olin ymmärtänyt, että sylikummiksi pääsee vain kirkkoon sillä hetkellä kuuluva, toiseksi kummiksi voi ryhtyä kuulumatonkin.
Korjatkaa, jos jollain varmaa tietoa, en halua käydä kirkkosivuillla tarkistelemassa.