Raskas tunne kun joutuu omia perheenjäseniä kohtaan tekemään ilmoituksia viranomaisille.

Perheenjäsenet, jonka kuvio on se, että toinen on hoitaja ja toinen hoidettava. Hoitaja on menetellyt turvattomasti useita kertoja hoivattavaa kohtaan mutta vaikeaksi tästä asiasta tekee sen ristiriitaisuus kun hoivattava ei ymmärrä omaa tilannettaan ja on kiintynyt hoitajaan.

Hoitaja taas ei pysty ottamaan vastuuta tai muuttamaan omia tapojaan. On esimerkiksi runsasta päihteiden käyttöä ja siihen liittyviä vakavia oheistilanteita.

Tämä on ollut prosessi, jossa olen yrittänyt toimia moraalisesti oikein ja oikeudenmukaisesti mutta tämä on raskasta kun omat perheenjäsenet kyseessä, jotka kuitenkin rakastavat toisiaan ja me kaikki tietenkin toisiamme mutta ei voi jatkua enää noin.

Jouduin kertomaan kaiken rehellisesti sosiaalipuolen viranomaisille ilmoituksilla. Tein rikosilmoituksen eräästä asiasta ja olen pyytänyt toimia tehtäväksi hoidettavan turvallisuuden varmistamiseksi, sillä tilanne ei muutu vaikka kuinka tässä on yritetty keskustella ja pidetty palavereita hoitajan kanssa. Ei vain suostu näkemään tilannetta vaan jatkaa kuten aiemmin.

Tein vielä sitten viimeisen kunnon asiakirjan, joka sitten saa aikaiseksi radikaaleja ratkaisuja todennäköisesti. Olo on surullinen ja raskas, huolestunut tämän tiimoilta mutta jos en olisi tehnyt mitään niin se vasta olisi ollutkin päätös joka olisi vaivannut. Koen, että vastuu oli nyt minun käsissäni.