Onko sinua sanottu rohkeaksi jostain, mitä et itse pidä mitenkään ihmeellisenä?
Minua on sanottu siitä että lähdin opiskelemaan miesvaltaiselle alalle. Hassua, että joku pitää tuota tänäkin päivänä rohkeana tekona, vaikka ensimmäinen nainen on valmistunut varmaan jo kymmeniä vuosia sitten.
Kommentit (12)
No joo, leikkasin pitkät hiukseni lyhyeksi polkkatukaksi. Todella moni tuli sanomaan että miten oikein uskalsin, olenpa rohkea. Eihän tuossa mitään ihmeellistä ole ja kasvavat takaisin jos haluan taas pitkät. Itselleni tuli lähinnä mieleen että ovatpa ihmiset nämä ihmiset arkajalkoja jos tuollainen on heidän mielestään rohkeaa.
Tuttu mummeli päivitteli rohkeuttani, kun olin (luvan kanssa) käynyt torninosturissa.
Kun vastasin "isolle pomolle" ihan samalla tavalla kuin kelle tahansa. En vieläkään ymmärrä miksi en olisi vastannut. Syvällä sisimmässäni en kunnioita isoja pomoja yhtään sen enempää kuin vieressä istuvaa kollegaa.
On. Yksin matkustelu, ulkomaille muutto, ja tuo edellä mainittu hiusten leikkuu lyhyeksikin (! huvitti minua). Jopa yksin ravintolassa käyminen illallisella on ollut jonkun tutun mielestä kauhean rohkeaa. Ja naisena vielä :D Oi voi, tällä vuosituhannella edelleenkin tätä näkee.
Rohkea sisustaja. Tosi rohkeaa sisustaa oman makunsa mukaan ja käyttää niitä värejä joista tykkää.
Kyllä. Kuulin olevani rohkea ja silmät ymmyrkäisinä ihmeteltiin että miten USKALLAN kun kahden lapsen totaali-yh-äitinä muutin porukkani ulkomaille! Kun Suomella alkoi mennä alamäkeä ja lujaa, päätin poistua. Ei se sen kummempaa ollut.
Melkein kahta kättä heittäen mukulat kainalossa lähdin. Päivääkään en ole katunut. Nyt on lapset isoja ja omillaan, minulla suunnitteilla muutto; kolmanteen maahan! :-) Joka ei todellakaan ole Suomi.
Ja kai se tässä pitää vielä sanoa, että yhdenkään kaksilahkeisen takia tai avulla en ole lähtenyt! Ihan itse hommannut asunnon ja työpaikan!
Tein työharjoittelun ulkomailla. Minusta siinä ei ollut mitään ihmeellistä, kun koulun kautta sain paikankin valmiina.
Minusta taas ulkomaille muutto olisi hieman pelottavaa joten itse pidän niitä rohkeina, jotka muuttavat. Lomamatka taas on eri asia. Tuntuisi jotenkin orvolta jättää ystävät ja sukulaiset Suomeen, opetella vieras kieli, kulttuuri, toimintatavat jne. Ehkä olenkin sitten nössö.
Yksin elokuvissa käyminen. Yksin lenkkeily. Yksin pimiössä valokuvien kehitys. Yksin autolla ajelu. Yksin naisena ihan mitä vaan!
Sen takia, että olen toipuva anorektikko ja sanonut sen, jos tulee puheeksi, esim. saikku. Minusta se ei ole sen rohkeampaa kuin sanoa saikun syyksi vaikka murtunut jalka, jos se on se todellinen syy.
Yksin reilun sadan kilometrin vaellus naisena Lapissa. Merkityllä reitillä. Jokea ylittäessäkin vettä oli ainakin polveen! Hui!
Suorapuheisuus.