Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kun suhteen tila riippuu työstressistä. Mielipiteitä? Kokemuksia?

Vierailija
19.11.2016 |

Puolisolla on paljon stressiä liittyen työhönsä. Ollut jo pitkään. Hän periaatteessa tykkää työstään mutta työmäärään ja pomoon ym liittyy asioita joista se sitten stressaa. Hän haaveilee työpaikan vaihtamisesta mutta ei tee mitään riittävän konkreettista asian eteen, tosin alalla on aika vähän nyt töitä tarjolla. Pelkona on myös että yt:t tulee ja joutuu pihalle ja sitten on rahasta tiukkaa.

Mutta kun meidän liiton tila tuntui riippuvan siitä onko puolisolla ollut hyvä työpäivä tai huono työpäivä. Tai onko vatvonut yön ahdistavia työasioita ja on sitten vihaisessa mielentilassa ja stressaantunut. Jos on hyvä työpäivä takana niin tekee kotitöitä, on ihana, huomaavainen ja iloinen, haluaa harrastaa yhdessä, suunnittelee häitä jne. Jos työasiat harmittaa istuu puhumattomana ja suuttuu kaikesta ihan mitättömästä minulle, ei halua tehdä yhtään mitään ja kuulemma kaikki on huonosti myös suhteessamme. Arvaatte varmaan että seksiä on paljon tai ei ollenkaan riippuen puolison mielialasta.

Olen yrittänyt auttaa ja kuunnella ja jättää rauhaan ja tukea ja mitä vaan keksin, mutta ei ne vaikuta hänen mielialaan mihinkään suuntaan. Paitsi ehkä aiheuttaa raivarin kun kysyn mikä sulla on. Tuntuu, että jää kiinni johonkin vihamoodiin eikä mikään häntä siitä kisko ylös paitsi hyvä työpäivä. En enää jaksaisi että parisuhteen onnellisuus on kiinni toisen työstressistä ja ilmapiiri kotona riippuu siitä. Onko kukaan kokenut samaa ja osaisi auttaa? Tai osaisiko joku stressaaja selittää mistä on kyse?

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
19.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä kaikki kotityö ja muu oli minun harteillani (vaikka itsekin olin työssä), koska puolison työ oli niin "rankkaa". Jatkuvaa alanvaihtovinkunaa ja mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Ero tuli. 

Vierailija
2/2 |
19.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjottelin tänne kesän lopussa samantyyppisistä tilanteesta ja sain hyviä vastauksia. Samankokeneilta tukea ja kannustusta ja myös paljon ruoskintaa siitä mitä kannattaa kestää ja mitä taas ei. Minun tilanteessani mies purkaa paineitaan kotona kiukuttelemalla ja olemalla vihainen. Asiasta puhuttiin taas ja tein selväksi että kotona on paha olla meillä muilla. Ratkaisu on se, että miehen on pakko osata hillitä käytöstään, koska muuten me muut sairastumme.

Eli kovin pitkään, ei kukaan jaksa olla tilanteessa, jossa lähiympäristö on ikävä paikka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla