Miksi synnytyssairaalassa ei saa vauvaa yöllä edes vähäksi ajaksi hoitoon?

joka nukkui minun vierellä sängyssä. Ja en tosiaankaan jaksanut nostaa häntä omaan sänkyynsä imetyksen jälkeen. Vieläkin v****taa kun Taysia ajattelen.

Vauva syntyi illalla sektiolla. Hoitsu sano, että olkaa nyt vähän aikaa tässä huoneessa niin tulen sitten hakemaan vauvan kansliaan yöksi. Ja niin tekikin. En oikein saanut nukutuksi vaikka väsynyt olinkin ja taisin soittaa klo 5 aamuyöstä kelloa, että tuokaa se vauva takasin kun on niin kova ikävä.



Loput yöt pidin vauvaa huoneessani, lisämaitoa sai soittamalla yhtenä yönä kun vauva olisi vain syönyt ja syönyt... Kommentti oli, että " kyllähän sitä olisi voinut soittaa aikaisemminkin jos olet koko yön valvonut vauvaa syöttäen" ja muutakin apua tuli pyytämällä....



Ihanat kokemus oli Jorvin osasto.

Menetin paljon verta synntyksessä, pyörryin ekana yönä kaksi kertaa vessassa. (taivan kiitos että en lapsi sylissä) Toisena päivänä hoitaja kysyi että voinko huonosti kun olen niin harmaa, ottivat hemoglobiinin ja sain heti 2 pussia verta.

Kanyylin kanssa oli koko ajan ongelmia, en kuulemma olisi saanut sen kanssa nousta ylös. Kukaan ei kuitenkaan korvaansa lotkauttanut kun olisin tarvinnut vauvan kanssa apua.

Sillä hetkellä olin niin sekaisin että en ymmärtänyt vaatia muutakaan, mutta näin jälkikäteen olen ajatellut että lähellä heitteillejättöä oli koko se kokemus.

Jouduin olemaan sairaalassa tiputuksessa 4 päivää, ja olin aivan kuoleman väsynyt sen jälkeen. Toiste en samassa paikassa synnytä.

Mä sain vielä itse valita tuoko hoitaja vauvan yöllä syömään vai antaako pullosta. Siellä oli selkeästi hoitajat ja kätilöt sitämieltä että parempi nukkua yöt niin toipuu paremmin ja jaksaa sitten kotona.

Vierailija:

en ole avuton, jos toivoin, että olisin voinut edes toisena sektion jälkeisenä yönä eli ylösnousun jälkeisenä yönä nukkua 3-4 tuntia putkeen. Haava oli kuitenkin vasta aloittanut paranemisen ja ylösnousussa olisi pitänyt olla tosi varovainen. Ekan vauvan kanssa yöllä, kun piti nousta ehkä noin 20 kertaa se ei vaan ollut kovin helppoa.

Ap

Vaippaa ei tarvitse yöllä vaihtaa ellei vaipassa ole kakkaa, ja vastasyntyneellä sitä ei vielä ole. Vauvaa kannattaa pitää vieressä ja imettää, niin ei tarvitse nousta edes imetysten takia. Toisen sektion jälkeen hoidin vauvani ensimmäisestä yöstä lähtien, kun tajusin ettei häntä todellakaan tarvitse nostaa sänkyynsä nukkumaan. Jos imetys teki niin kipeää rintoihin, olisi imuote pitänyt tarkistaa, eikä hankaloittaa imetystä ja oikean imuotteen löytymistä tuttipullon käytöllä, etenkin kun sitä lisämaitoa varten pitää nousta ylös ja hakea se itse.

Sairaalassa nyt ylpäänsä vain nukkuu huonosti kun samassa huoneessa on monta äitiä ja vauvaa. Vaikka vauvan saisikin vauvalaan, kaikki eivät halua vauvaansa sinne viedä. Joten silti sitä heräilee huonetoverien vauvojen itkuun, ja henkilökuntakin ravaa huoneessa pitkin yötä puhumassa äänekkäästi ja sytyttelemässä valoja. Eli vika ei ole vierihoidon suosimisessa, vaan tilanpuutteessa. Yhden tai kahden hengen huoneet auttaisivat jo paljon.

jos olisin vaikka siinä kunnossa pudottanut vauvan. Kohtelu oli ihan ala-arvoista. Kun ison verenvuodon, hankalan käynnistetyn synnytyksen ja monen valvotun vuorokauden jälkeen en päässyt synnytyspediltä pystyyn (en sitten lopulta pysynyt pysyssä moneen vuorokauteen...)enkä jaksanut syödä, mieskätilö kysyi mikä kumma vaivaa kun ei ruoka maistu. Sitten päädyin yksin huoneeseen keskellä yötä vauvan kanssa, jota en pystynyt hoitamaan. Mies oli pikkusen vihainen kun tuli seuraavana aamuna paikalle. Emme saaneet perhehuonetta, jossa hän olisi voinut olla vauvaa hoitamassa. Vastaavassa kunnossa olen myös ollut NKLlla, jossa todettiin, ettei kuntoni ole missään tapauksessa sellainen että voisin vauvaa käsitellä turvallisesti. t. 44

Minä olin ensimmäisen lapseni kanssa ruuan hakua lukuunottamatta koko ajan vierekkäin, en vaan väsymyksestä huolimatta pystynyt luovuttamaan vauvaa hetkeksikään. Tosin en muista, että sitä olisi edes tarjottu (Jorvi -02).



Toisen lapsen uskaltauduin antamaan kansliaan, koska olin supistusten vuoksi valvonut vuorokauden. Huoneeni oli kanslian vieressä ja valvoin kuunnellen vauvojen huutoa hetken aikaa ja sitten hain omani takaisin (omani ei ollut huutanut, mutta kauhea tuska tuli huudon kuuntelemisesta). Hoitajat suhtautuivat muutenkin mielestäni hieman nihkeästi kansliaan vientiin (TAYS -04). Olin sairaalassa vain yhden yön ja kun pääsin kotiin, sain levätä.



MUTTA haluaisin tässä nyt vielä muistuttaa, että vauva-aika on nukkumisen kannalta raskasta useimmiten. Harva vauva nukkuu alkuun neljää tuntia pidempiä pätkiä, onhan se jo imetyksenkin kannalta tarpeellista syödä usein. Väsymys on kuitenkin loppujen lopuksi aika lyhytaikaista, muutama kuukausi, että kyllä se pitäisi jaksaa. Minä olin niin onnellinen vauvoistani, että en edes miettinyt noita unia tai pikemminkin niiden puutetta. Sitkeästi nousin imettämään yöllä vauvojani, enkä antanut miehen osallistua yösyöttöihin täysimetyksen vuoksi.

Ainakin meillä kaikki kolme olleet vastasyntyneinä sellaisia kakkakoineita että ihan joka syötön jälkeen kakkannut ja pari kertaa siihen väliin..

Mä olen synnyttänyt kaksi lasta Haikaranpesässä, ja siellä ollaan oltu miehen ja vuavan kanssa omassa huoneessa. Eihän sellainen vastasyntynyt normaalisti juuri muuta tee kuin nukkuu, joten me ainakin ollaan vedelty ihan hyvät sikeät siellä. Ja tokan kanssa ei edes oltu kuin yksi yö siellä. Seuraavan kanssa jos hyvin käy ei olla sitäkään.

Menetin paljon verta (istukka jäi tunniksi jumiin ja sitä runtatessa verta valui...). Heti sanoivat salissa kun asiaa kysyin, että kyllä nyt näyttää siltä, että ei aikaiseen kotiutumiseen ole tässä tilanteessa mahdollisuutta. Mutta luojan kiitos synnärillä oli ruuhkaa ja kiirettä, eikä kukaan sitten muistanut tätä toissynnyttäjää liikaa tarkkailla. Ei otettu hb:tä, verenpaine mitattiin kerran. Kysyttiin vain, että eihän huimaa (ei, ei todellakaan ;)) ja onhan olo kaikin puolin normaali (juu, ilman muuta).

En nyt väitäkään, että mentin litratolkulla, mutta kuitenkin normaalia enemmän, eli sen verran että olo oli todella hutera ja heikko. Tiesin kuitenkin sen, että heikommaksi menee olo jos pitää jäädä sairaalaan makaamaan. Vannottivat sitten kyllä lähtiessä että isä varmasti on kotona isyyslomalla ja että en sitten tee ekoina päivinä muuta kuin makaan ja imetän.

Vierailija:

ei se feikkaaminen onnist jos on menettänyt oikeasti paljon verta ;)

Osaavat katsoa tuoreen äidin hemoglobiinin...

t 5 päivää laitoksella tankkauksen vuoksi ollut

nämä nuoret kätilöt tosi laiskoja. vierihoito on viety äärinmäisyyksiin.

vierihoito takaa säästöt yhteiskunnalle, ei tarvita paljoakaan hoitajia.

mikäli äiti väsynyt tai hyvinkin kipeä sektion jälkeen, niin apua pitäisi saada.

onneksi olen lapseni tehnyt. tayssin on valloittaneet nämä nuoret kätilöt ja empaattisuus ei ole heidän valttinsa.

Ei ole mitään syytä nousta yöllä ylös 20 kertaa.

Kakkaakaan ei tule varmasti montaa kertaa jos maito ei ole vielä edes noussut.

Tosin minulla ei ole kokemusta siitä että vauva pumpataan täyteen lisämaitoa ensimmäisestä päivästä alkaen, ehkä sitä kakkaa alkaakin tulla heti. Omat vauvani ovat olleet pelkästään imetyksellä, ja ovat hyvin pärjänneet kolostrumilla ensimmäiset päivät. Pihkakakkaa on tullut pari kertaa, ja maidonnousun jälkeen (kolmantena päivänä) on alkanut maitokakka. Silloin olemmekin jo kotiutuneet ja haavankin kanssa päässyt hyvin ylös sängystä.



51

Minä en kyllä tiedä kuinka väsynyt minun pitäisi olla, että antaisin vastasyntyneen jonnekin kansliaan hoitoon. Synnytin ensimmäiseni -03 kätilöopistolla ja silloin tätä mahdollisuutta kyllä tarjottiin. En halunnut todellakaan lapsestani luopua siinä vaiheessa ja ystävällisesti hoitajat kyllä kävivät auttamassa lasta rinnalle yöllä, kun en itse verenhukan takia vielä jaloillani pysynyt. Mutta meitä on moneen junaan, itse olisin taatusti nukkunut vieläkin huonommin, jos olisin joutunut murehtimaan lapseni voinnista kansliassa.

Yöllä hoitajia ei ole ainakaan TAYSissa kuin kaksi, ja he ovat koko ajan liikkeellä hoitamassa potilaita, auttamassa imetyksessä, herättelemässä äitejä imettämään (jos näin on sovittu) jne. Eivät he ehdi olemaan kansliassa vauvoja hyssyttelemässä. Eli laiskuudesta on turha puhua!

Vauvat vaan vauvalaan ja sieltä syömään 4 tunnin välein. Mitäpä siitä jos vähän huuta syöttöväleissä, pääasia, että äiti saa levätä.

Kyllä ennen oli asiat hyvin.

Vierailija:

vierihoito on yhtä kuin hoitajien laiskuus.

nämä nuoret kätilöt tosi laiskoja. vierihoito on viety äärinmäisyyksiin.

vierihoito takaa säästöt yhteiskunnalle, ei tarvita paljoakaan hoitajia.

mikäli äiti väsynyt tai hyvinkin kipeä sektion jälkeen, niin apua pitäisi saada.

onneksi olen lapseni tehnyt. tayssin on valloittaneet nämä nuoret kätilöt ja empaattisuus ei ole heidän valttinsa.

Vierailija:

Ei ole mitään syytä nousta yöllä ylös 20 kertaa.

Kakkaakaan ei tule varmasti montaa kertaa jos maito ei ole vielä edes noussut.

Hän ei oikeasti tiennyt, mitä vauvalle pitäisi tehdä. Vauva itki ja hän soitti aina hoitajalle ja kysyi, mitä nyt pitäisi tehdä. Kesti pitkään ennen kuin hoitaja tuli auttamaan. Kun hoitaja oli lähtenyt, vauva alkoi pian taas itkeä ja sitten äiti taas soitti hoitajalle. Muistan aina ne sanat:" Vauva taas itkee. Mitä minun on tehtävä?"

Sanot itse, että kesti kauan ennen kuin hoitaja tuli. Onko tullut mieleen, että ehkä hoitajalla oli niin kiire ettei ehtinyt heti paikalle?

Olisiko siitä ollut apua, että hoitaja olisi vienyt vauvan kansliaan huutamaan?

Henkilökuntaa ei todellakaan ole mitoitettu sen mukaan, että joku hoitaja ehtisi istua kansliassa rauhoittelemassa huutavia vauvoja ja lämmittää pulloja.

Vierailija:

Hän ei oikeasti tiennyt, mitä vauvalle pitäisi tehdä. Vauva itki ja hän soitti aina hoitajalle ja kysyi, mitä nyt pitäisi tehdä. Kesti pitkään ennen kuin hoitaja tuli auttamaan. Kun hoitaja oli lähtenyt, vauva alkoi pian taas itkeä ja sitten äiti taas soitti hoitajalle. Muistan aina ne sanat:" Vauva taas itkee. Mitä minun on tehtävä?"

Vierailija kirjoitti:

Mua huolestuttaa tää suunta mihin ollaan menossa: vähemmän hoitajia, joilla on enemmän tehtäviä kuin ennen, jolloin ihmiset jäävät hoitamatta. 

Synnyttäneet naiset ovat potilaina osastoilla, ei synnytys ole mikään pikkujuttu. Aiemmin oli koko suku auttamassa vastasyntyneen kanssa, imettäjät ynnä muut, eikä äiti ollut yksin tai korkeintaan isän kanssa, kuten nykyisin. Mun mielestä olisi ihan ehdottoman tärkeää, että äiti saisi sairaalassa nukuttua, jotta kotona olisi sitten helpompaa. Voisi muutama masennuskin jäädä puhkeamatta, kun imetykset ja muut alkaisivat paremmin.

 

Mua huolestuttaa epäpätevät ja ilkeät hoitajat voivat vaikka aiheuttaa vauvalle vammoja tai huostaanoton, jos ilkeästi kirjaavat sinne että äiti ei jaksaisi imettää. Tätäkin on nähty tiskin toiselta puolelta. Ja valitettavasti ihan yliopistollisessa sairaalassa. Yhden hoitajan asenne perhettä tai vanhempaa kohtaan voi olla käsittämättömän alentavaa ja kurjaa, ei edes oteta huomioon että valtaosa hoitaa lapsensa kuten kuuluu ja univaje se siellä ongelma tekee. Osa hoitajista nykyään aivan täysiä mulk kuja tai hul luja! Hoitaja voi aivan normaalisti osallistua vauvan hoitoon eikä se ole keltään pois, päinvastoin se on kätilöiden normaalia työtä. 

Entäs se sokerimittaushelvetti jos äidillä ollut raskausaikana sokeriliemi juotuaan arvot hieman koholla??Sen varjolla äitiä voidaan kiusata siten että kun vauva juuri puettu, tullaan mittamaan glukoosia ja toisinpäin. Sitten välillä voi käydä muuten vaan siinä häiritsemässä......unen saaminen taattua?? Voi myös haukkua äidin ympäri kyliä ja kirjata paskaa että ei haluaisi tätä tai tuota tehdä!!!