Vihdoinkin! Koulukiusaaja vaihtaa koulua eikä kiusattu, jos hyvin menee

Ei toimi. Opettaja on avainasemassa kiusaustilanteissa ja niin kauan kun olet ei halua puuttua ja osallistua asioiden hoitoon pitkäjänteisesti niin kauan meillä on kiusaamista. Lisäksi koulut joissa kiusataan enemmän on kouluja joissa opettajien oma hierarkia edistää sitä että olet kiusaa toisiaan eli työpaikkakiusaus ja oppilaita. Koulu on siitä ovela paikka että vaikka se on palvelu laitos eli palvelee lapsia opettamalla niin se asiakkaat eli lapset vanhempineen on täysin noiden palvelijoiden armoilla.

Olen miettinyt jos olisi koulu jossa oppimistulokset ja oppimisympäristö sekä asiakkaat eli lapset olisivat niitä jotka määrittäisi esim rehtorin palkan. Otettaisiinko kiusaaminen silloin vakavasti haltuun eikä vain Kiva ohjelmaa jonka tarkoitus on vain estää korvausvaateet kunnalle myöhemmin.

Eiköhän kiusaamista hillitsisi jo pelkkä pelko koulun vaihdosta.

Itse jouduin vaihtamaan koulua kerran kiusauksen takia mutta uudessa koulussa oli yksi vähän erikoislaatuisempi tyttö jonka mielestä varastin hänen ystävänsä (hänen ystävät eivät pitäneet tästä tytöstä vaan aina tuli seuraan ilman syytä minulle taas nämä tytöt tulivat itse aina puhumaan jne) ja sitten levitti tietoa että olen hänen kiusaajansa ja ilkeä ihminen.. että joo. Minusta parasta olisi että koulut keskittyisivät ehkäisemään kiusaamista.

Vierailija kirjoitti:

Itse jouduin vaihtamaan koulua kerran kiusauksen takia mutta uudessa koulussa oli yksi vähän erikoislaatuisempi tyttö jonka mielestä varastin hänen ystävänsä (hänen ystävät eivät pitäneet tästä tytöstä vaan aina tuli seuraan ilman syytä minulle taas nämä tytöt tulivat itse aina puhumaan jne) ja sitten levitti tietoa että olen hänen kiusaajansa ja ilkeä ihminen.. että joo. Minusta parasta olisi että koulut keskittyisivät ehkäisemään kiusaamista.

Ja ekassa koulussa olin siis kiusattu.

Vierailija kirjoitti:

Itse jouduin vaihtamaan koulua kerran kiusauksen takia mutta uudessa koulussa oli yksi vähän erikoislaatuisempi tyttö jonka mielestä varastin hänen ystävänsä (hänen ystävät eivät pitäneet tästä tytöstä vaan aina tuli seuraan ilman syytä minulle taas nämä tytöt tulivat itse aina puhumaan jne) ja sitten levitti tietoa että olen hänen kiusaajansa ja ilkeä ihminen.. että joo. Minusta parasta olisi että koulut keskittyisivät ehkäisemään kiusaamista.

Se että kiusaaja voidaan pakottaa vaihtamaan koulua, olisi jo osa tehokasta ennaltaehkäisyä.

Te kuvittelette, että on olemassa joku selkeä mittapuu, jolla joku kiusaa ja joku ei. Ja voidaan pakottaa lasta vaihtamaan tuosta vaan koulua. Valitettavasti tilanteet on 95% todella hankalia, kiusattu on itsekin kiusaaja ja päälle on nämä sosiaalisesti taitamattomat yksilöt, jotka tulkitsevat tilanteita väärin.

Ja kyllä, lapsilla ja nuorilla on oikeus olla tavallisia nuoria virheineen. Heillä on oikeus möläyttää sopimatonta, heillä on oikeus olla ajattelemattomia jne. Kaikki ei ole kiusaamista. Kiusatuksi itsensä tunteva ei voi olla se, joka määrittelee, onko kiusaamista tapahtunut ja kenen toimesta. Se on subjektiivinen kokemus. Siitä on saatava objektiivisia havaintoja, jos lähdetään tuolla tavoin tekemään rajuja ratkaisuja. Oma kokemus ei voi olla noin ison päätöksen perustana.

Esimerkiksi naapurin lasta kuulemma kiusataan. Äitinsä ja isänsä ovat olleet itse koulukiusattuja ja tulee joskus mieleen, että perheessä on uhrimentaliteetti. Ja tämä lapsi on tosi aggressiivinen. Lyö, kuristaa jne. Nämä johtuu siitä, että toiset kiusaa kuulemma.

Vierailija kirjoitti:

Te kuvittelette, että on olemassa joku selkeä mittapuu, jolla joku kiusaa ja joku ei. Ja voidaan pakottaa lasta vaihtamaan tuosta vaan koulua. Valitettavasti tilanteet on 95% todella hankalia, kiusattu on itsekin kiusaaja ja päälle on nämä sosiaalisesti taitamattomat yksilöt, jotka tulkitsevat tilanteita väärin.

Ja kyllä, lapsilla ja nuorilla on oikeus olla tavallisia nuoria virheineen. Heillä on oikeus möläyttää sopimatonta, heillä on oikeus olla ajattelemattomia jne. Kaikki ei ole kiusaamista. Kiusatuksi itsensä tunteva ei voi olla se, joka määrittelee, onko kiusaamista tapahtunut ja kenen toimesta. Se on subjektiivinen kokemus. Siitä on saatava objektiivisia havaintoja, jos lähdetään tuolla tavoin tekemään rajuja ratkaisuja. Oma kokemus ei voi olla noin ison päätöksen perustana.

Esimerkiksi naapurin lasta kuulemma kiusataan. Äitinsä ja isänsä ovat olleet itse koulukiusattuja ja tulee joskus mieleen, että perheessä on uhrimentaliteetti. Ja tämä lapsi on tosi aggressiivinen. Lyö, kuristaa jne. Nämä johtuu siitä, että toiset kiusaa kuulemma.

95 % tapauksista ei todellakaan ole sellaisia, joissa olisi epäselvää, että kuka se kiusaaja on. Ja tätä koulun vaihtoa käytettäisiin tietenkin tapauksissa, joissa kiusaaminen on selkeää, todettua, pitkään jatkunutta ja vakavaa.

Ja ei, nuorella ei todellakaan ole oikeutta tehdä toisen nuoren elämästä helvettiä.

Kuulostat kiusaajan vanhemmalta.

Toivottavasti menee läpi. Miksi kukkahattutädit eivät itke kiusatun tuskaa vaan parkuvat vain kiusaajan perään?