Lue keskustelun säännöt.
Onko tällainen käytös teistä ihan tavallista suomalaisissa työpaikoissa? Miten suhtautuisit tällaiseen?
18.11.2016 |
Työkaveri:
- Jatkuvasti ilman oikeaa tietoa epäilee kollegoiden tekevän työnsä huonosti tai käyttävän likaisia keinoja työssään pärjätäkseen. Näistä epäilyistä sitten kerrotaan selän takana muille: "Näin tänään kun Marja käveli läntisellä käytävällä... oon aivan varma, että se kävi nuoleskelemassa pomoja, ei se muuten siellä olis ollut."
- Muiden jatkuva kyttääminen ja näin yrittäminen saada muut kiinni virheistä tai petkutuksesta. Pomolle kanteleminen pienistäkin epäilyistä.
- Jatkuva valitus miten itsellä on niin raskasta työssä, ja toisaalta miten upeita asioita on saanut aikaiseksi, miten on uhrautunut siinä ja tässä asiassa jne. Itsensä korostaminen.
- Muiden lyttääminen, etenkin fiksujen ja pärjäävien.
Kommentit (33)
Mitä sitten on työyhteisöön sopeutuminen tai "työelämätaidot"? Miten se toteutetaan tällaisessa työpaikassa kunnialla? Et kelpaa vaikka olisit neutraali ja kohtelias, vikoja kaivamalla kaivetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisen työelämän suurin (ja yleisin) ongelma. Tulee takaamaan sen, että tämä maa ei koskaan tule menestymään niin hyvin kuin sillä olisi mahdollista. Valitettavasti.
Huonoa johtamista on kaikkialla.
Onneksi ei tarvitse mennä koskaan enää töihin. Eikä tätä menoa kai kovin monen muunkaan.
Toisaalta, nassethan tekee elämästä mielenkiintoista.
Kyllä. Erittäin tuttua.
Ja sitten tällainen henkilö saa vielä pomon uskomaan satujaan. Ja koska pomon pitää löytää joka ongelmaan syntipukki, on tämän satuilijan tarina kuin taivaan lahja. :(
Ja koska koko työyhteisö pelkää pomon ailahtelevaa käytöstä, ei kukaan uskalla olla syyttömän puolella, vaikka tiedostavatkin tilanteen epäoikeudenmukaisuuden.
Näinä aikoina jokainen pitää kynsin ja hampain työpaikastaan kiinni, jos sellaisen on onnistunut saamaan. Ei silloin uskalla avata suutaan, kun pelkää suututtavansa pomon. Ja kiusatut kärsivät yksin.
Siksi itsekin sinnittelen vielä työpaikassani. Jos olisi varmuudella muuta vakituista tarjolla, lähtisin heti. Yksi kollega lähti ja yt-neuvoteltiin uudesta työpaikasta ulos parin kuukauden jälkeen. Ei kannattanut vaihto...
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten on työyhteisöön sopeutuminen tai "työelämätaidot"? Miten se toteutetaan tällaisessa työpaikassa kunnialla? Et kelpaa vaikka olisit neutraali ja kohtelias, vikoja kaivamalla kaivetaan.
Ei kannata edes yrittää. Teet omat hommasi ja olet välittämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieslukija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten on työyhteisöön sopeutuminen tai "työelämätaidot"? Miten se toteutetaan tällaisessa työpaikassa kunnialla? Et kelpaa vaikka olisit neutraali ja kohtelias, vikoja kaivamalla kaivetaan.
Ei kannata edes yrittää. Teet omat hommasi ja olet välittämättä.
Onko omakohtaista kokemusta? Mun mielipide on huonoa johtamista.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Erittäin tuttua.
Ja sitten tällainen henkilö saa vielä pomon uskomaan satujaan. Ja koska pomon pitää löytää joka ongelmaan syntipukki, on tämän satuilijan tarina kuin taivaan lahja. :(Ja koska koko työyhteisö pelkää pomon ailahtelevaa käytöstä, ei kukaan uskalla olla syyttömän puolella, vaikka tiedostavatkin tilanteen epäoikeudenmukaisuuden.
Näinä aikoina jokainen pitää kynsin ja hampain työpaikastaan kiinni, jos sellaisen on onnistunut saamaan. Ei silloin uskalla avata suutaan, kun pelkää suututtavansa pomon. Ja kiusatut kärsivät yksin.
Siksi itsekin sinnittelen vielä työpaikassani. Jos olisi varmuudella muuta vakituista tarjolla, lähtisin heti. Yksi kollega lähti ja yt-neuvoteltiin uudesta työpaikasta ulos parin kuukauden jälkeen. Ei kannattanut vaihto...
Huonompi juttu jos kiusaaminen lähtee jo esimiestasolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä kyttää vainoharhaisesti muiden sanomisia. Huolehdi vain siitä, että teet itse työsi moitteettomasti.
Vierailija kirjoitti:
Mieslukija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten on työyhteisöön sopeutuminen tai "työelämätaidot"? Miten se toteutetaan tällaisessa työpaikassa kunnialla? Et kelpaa vaikka olisit neutraali ja kohtelias, vikoja kaivamalla kaivetaan.
Ei kannata edes yrittää. Teet omat hommasi ja olet välittämättä.
Onko omakohtaista kokemusta? Mun mielipide on huonoa johtamista.
On. Ei siinä voi voittaa niin kannattaa jättää omaan arvoonsa. Voi myös kysyä, että miksi katsoo asiakseen kommentoida muiden työtehtäviä vaikkei ole esimies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä kyttää vainoharhaisesti muiden sanomisia. Huolehdi vain siitä, että teet itse työsi moitteettomasti.
Mieluiten olisin saikulla, jonne kuulun.
Mieslukija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieslukija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten on työyhteisöön sopeutuminen tai "työelämätaidot"? Miten se toteutetaan tällaisessa työpaikassa kunnialla? Et kelpaa vaikka olisit neutraali ja kohtelias, vikoja kaivamalla kaivetaan.
Ei kannata edes yrittää. Teet omat hommasi ja olet välittämättä.
Onko omakohtaista kokemusta? Mun mielipide on huonoa johtamista.
On. Ei siinä voi voittaa niin kannattaa jättää omaan arvoonsa. Voi myös kysyä, että miksi katsoo asiakseen kommentoida muiden työtehtäviä vaikkei ole esimies?
Eiköhän se ole esimiehen tehtävä sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan kokenut tuollaista. Olen alalla, jossa sukupuolijakauma menee noin 50/50.
Kyllä, ja sitten onkin rasittava tilanne, jos tämä työntekijä on pomon suosikki. Ja yleensä jos tämmöinen on pomon suosikki, se kertoo epävarmasta pomosta, muut alaiset voivat sitten huonosti kun yksi kyttää koko ajan ja heittää marttyyrijuttujaan, kuinka itse "tekee kaiken". Tämä on perua jostain ajalta, jolloin lapsia ei saanut kehua mistään, ettei lapsi ylpisty. Siten on Suomeen tuotettu monta huonoitsetuntoista työntekijää, jotka huomattuaan työpaikalla että ovatkin ihan hyviä työssään, sen sijaan, että arvostaisivat muitakin, paikkaavat työssä pärjäämisellä sitä olematonta itsetuntoaan.