****MARRASMURUJEN VIIKONLOPPU****

Meillä on neljä lasta ja oli ikävä keskenmeno marraskuussa joten aika epätodelliselta tämä vielä tuntuu. En uskalla iloita sen enempää ennen np-ultraa (silloin todettiin keskeytynyt keskenmeno rv 12+6).

Taidan käydä ennen sitä ultrassa varmistamassa että sydän sykkii.



Kamala flunssa on vaivannut koko viikon,ei meinaa helpottaa. Tein juuri uuden testin ja viiva oli selvästi vahvempi kuin se jonka tein viime viikonloppuna..



Hyviä vointeja kaikille!



Jas 5+0

Emme mekään kiirettä pidä kertomisen kanssa. Lapsille kerromme varmaan sitten kun alan voida pahoin eli ihan pian :-) Mummut ja pappa saavat odottaa rv 12 saakka, ennen kuin pihahdamme sanaakaan ja muut huomatkoon itse. Vaikka nuo lapset taitavat kyllä paljastaa asian heti kaikille, kun heille siitä kertoo.



Vaikka viikkoja on vasta vähän koossa, tuntuu olo tällä hetkellä ihan seesteiseltä. Vaikeinta on uskoa, että se kolmas nyt todella tulee ja marraskuussa meille koittaa aivan uusi arki. Lapset eivät enää tarvitse koulun iltapäivähoitoa, eikä kesäloma-aikakaan ole enää stressinaihe, kun olen kotona vauvan kanssa.



Tyttäremme menee syksyllä toiselle luokalle ja poikamme aloittaa koulun. Isoja muutoksia koko perheessä. Mahtava sauma saada lapsi tähän elämäntilanteeseen :-). Toivottavasti odotusaika olisi edellisten lailla helppo, jotta saisin nauttia tästä meille suodusta onnesta vielä kerran näin " vanhana ja viisaana" . Vauva- ja taaperoajasta aion ottaa kyllä kaiken irti tällä kertaa.



Mummut ainakin menevät varmasti ihan sekaisin tästä uutisesta, meille kun ei enää koskaan pitänyt tulla lisää lapsia. Heikkona hetkenämme olemme näin vannoneet. Kaikkea potaskaa sitä ihminen suustaan suoltaa :-/



Neuvolaan soitan vasta viikolla 6 ja risat, ei sieltä kuitenkaan saa aikaa kuin vasta myöhemmälle ajankohdalle.



Tällaisin miettein viikonloppuun.



Kanelisokeri & nuppu (3+6)

Kas siinäpä pulma!! Ainakin itselläni tekee tiukkaa pitää vielä salaisuutena. Viikkojakin on vasta vain 6.

Pakko oli kertoa mieheni lisäksi yhdelle ystävälle (eräs Syyskeiju) sekä pikkusiskolle plussausta seuraavana päivänä. Koitan sinnitellä sinne viikolle 12, ennenku kerrotaan vanhemmille ja lähipiirille.



Mennään muuten Vaavaa samoissa viikoissa ja vähän samoilla oireilla : )



Olin laskenut itse ton ekan la:n (05.11.06) hedelmöityksestä, mutta nouvolantäti haluaa ehdottomasti laskea viimeisistä menkoista, joten siihen tuli muutos. Niin tänään oli siis eka neuvolakäyntini. Lähtökohdat ovat hyvät siellä sanottiin. Pääsen ensiviikon perjantaina käymään ultrassakin!!!!! Saapa nähdä mitä näkyy, vai näkyykö mitään.



Eikös Mariposa sullakin ollut tänään neuvola? Miten meni? Muuttuiko la?

tasan vuosi sitten + ja nyt poika jo 3kk2vkoa.

Voih, vielä " eilenhän" sitä täällä kirjottelin ja odottelin pojun syntymää.



Onnellista odotusta siis kaikille Uusille Marrasmammoille !!



Terkuin haikeamielinen 10kaks ja Jere poika synt. 26.11.2005

Marrasmuruihin...



Tein tänään testin ja plussa tuli ennen kuin testi oli edes valmis ajallisesti.

Hyvin vahva viiva heti...hyvä kun oli edes ehtinyt testi kastua kunnolla.



LA olisi 12.11.2006.

En aio kertoa kenellekään vielä...

Aion mennä ensin ultraan yksityiselle ja sitten katsotaan jos kerrotaan mutta epäilen että muu suku saa tietää vauvasta x) sitten viimeistään kun hän on syntynyt.



On vain yksi oire: AINAINEN NÄLKÄ!

Ok, ja rintoja aristaa...

Mutta siinä kaikki...eiku ne menkatkin jäi tosiaan pois.



Ei juma, meen kohta nukkuu x)

Nyt on jo hieman rauhallisempi ja parempi mieli:)

Voi kun minäkin haluaisin niin kovasti jo neuvolaan.Olisi niin paljon kysyttävää mutta ei sinne minua siis vielä huolittu,kun ed.raskaus meni viime huhtikuussa kesken..terkkarin mielestä on suuri mahdollisuus käydä vieläkin niin ja sen takia en aikaa saanut..vieläkin tuntuu hieman pahalta tuo.

Vielä 10 yötä ultraan..Tänään tuli töissä eka pahoinvointikohtaus muuten olo oireeton.

Meillä tietää jo lähes kaikki. Mun puolen koko suku - äidille kerroin ensin, mutta ajattelin, etten muille vielä kerrokaan. No, kun olin sukuloimassa, niin kaikkihan kyseli syksyn suunnitelmia, ja enhän minä voinut valehdellakaan, että kaikki tietää nyt. Kavereilleni kerroin ihan omasta aloitteesta. Miehen suku ei vielä tiedä, mutta varmaan joudun kertomaan, kun anoppi ja appiukko tulevat huomenna kylään - jos nimittäin kaipaan päiväunia, en kehtaa olla selittämättä, miksi olen niin väsynyt koko ajan.



Meinasin ensin, etten mene alkuraskauden ultraan, mutta mieli muuttui. Tuntuu niin kummallisen " hiljaiselta" tuolla kohdussa, että haluan varmuuden. Toisihan se mielenrauhan. Ensi viikolla voisin soitella neuvolaan, ja tilata myös yksityiseltä ultra-ajan viikolle 8+.



Onko muuten muita, joiden kohdussa ei juurikaan ole tuntemuksia?



Alia rv5+5

Mä olen kertonut siskoille ja muutamalle äippäkaverille jo raskaudesta...Ajattelin niin, et ei tää meidän toisen lapsen yritys ole enää ollut salaisuus kun jo olin raskaana, kunnes sitten tuli se km joulukuussa. En lähde asiaa sen kummemmin ilmoittelemaan laajalti, mutta jos joku kysyy niin kerron totuuden!(=



Oireista:kainaloista asti " repii" , metallin makua suussa ja iltaisin palelee ja suht väsynyt olo. Mieli on erittäin virkeä (=



W & Vip 4+1

Minä plussasin tuossa alkuviikosta haamun, jota en voinut vahvistaa työmatkalla olleelta mieheltäni, eilen tuli sitten taas haamu, mutta mies oli sitä mieltä että selvä viivahan tuo on. Joten kai sitä ollaan raskaana! Mietityttää kuitenkin nuo haamut, että miksi ihmeessä en saa kunnon viivaa. Esikoisesta kuitenkin tupsahti heti kunnon " plussat" .



No jos tämä nyt todellakin on totta, niin meidän täytyy vähän harkita tätä muille kertomista minun vointini mukaan. Talvilomalla kun olisi tarkoitus virailla mummujen tykönä ja pahoinvointia on vähän huono selitellä mitenkään. Ihmettelenkin, että miksi aloin voimaan pahoin (samoin kuin esikon odotuksesta viikoilla 6,7) jo ennen haamuja. Ensimmäinen pahoinvointipäivä oli muistaakseni 21/26! Kun tässä porukassa näyttää olevan useamman raskauden kokeneitakin, niin kertokaahan onko teillä ollut tätä pahoinvointia (ei oksea vielä) näin varhaisessa vaiheessa?



Kiva nähdä Swehina nimesi täällä, ensimmäistä kuummeillessa kalenterisi olikin kovassa käytössä! Ex-primavera



Sarafan

Yövuorosta täällä pirteänä tyttönä kirjoittelen... ( ? ). Väsyttää edelleen, päikkärit nukun aina kun mahdollista, tänään viimeksi. Nälkä on koko ajan, mikä on harvinaista minulle. Kylmä on koko ajan, mikä on myös harvinaista minulle. Ja turvotus vaan jatkuu! Toppatakinkin läpi tänään oikein massu loisti = ).

Miehen lisäksi tietää paras ystävän ja yksi toinen raskaana oleva äitikaverini, joka tiesi yrityksestä ja kysyi suoraan. Äitini, jonka kanssa olen TODELLA läheinen, jo toissa päivänä kyseli, että koska tulee vauva. Äidille ja isälle varmaan kerron, kun huomenna tavataan. Kaverit tulee meille huomenna dokaamaan ja minä aion lipittää yhtä saunakaljaa koko illan. Tekisi mieli kaikille hehkuttaa, mutta ajattelin myös sitten ultran jälkeen vasta paljastaa. Ja kaikenkaikkiaan ajattelin sillonkin mainostaa vain silloin, kun asia tulee puheeksi. Mutta nyt töihin!

Ensinnäkin onnea uusille plussanneille ja erityisesti Kanelisokerille!!

Täällä me nyt olemme!



Tänään alkoi jo seitsemäs rv, olo on silti vielä epäuskoinen. Oireita ei mullakaan ole pahemmin, mitä nyt vilu, väsy ja nälkä. Sekä rintojen painavuus, ja nännien aristus. Aiemmissakaan raskauksissa ei oo varsinaista pahoinvointia ollut, hieman vain kuvotusta. Väsy oli viimeksi se pahin, ja sitä kauhulla nytkin odotan. Varsinkin kun muutaman viikon päästä pitäis tuurata työkaveria ja herätä kolme viikkoa viideltä! Vaavaako surkutteli keittiötyöntekijöitä aiemmin, no minä olen...



Ilouutisia ollaan (tai minä olen) kerrottu ihan lähipiirille.Moni on meidän projektista jo muutenkin tiennyt. Mieheni olisi pitänyt kauemminkin salaisuutena, mutta minä en pysty. Lapsille tekis mieli kertoa, mutta mies haluaa vielä hetken säästellä. On niin vaikea heidän käsittää sitä aikaa. Että vauva syntyy sitten kun tulee uusi talvi. Huoh kuinka pitkä siihen vielä on... Luulen, että lapsille kerrotaan sitten, kun sydänäänet saadaan kuulumaan. Tai jos pääsen ultraan tässä lähiviikkoina.



Meillä on myös esikoinen menossa kouluun syksyllä ja eilen mietittiin kesälomia. Saamme järjestettyä niin, että molempien lasten hoitopaikat irtisanotaan jo toukokuun loppuun. Juhannusviikosta elokuulle asti on sitten melkein jompikumpi kotona ja sitten olis enää 6vkoa töitä ennen äippälomaa. Ja saa nähdä jaksaako sitä keittiössä työskennellä ihan loppuun asti. Anoppini on eläkkeellä ja lupasi hoitaa kuopusta syyskuun. Saisi tyttö aloitta kerhon heti syksyllä ja säästettäis hoitomaksuissa hurjasti.



Voi on tämä vielä niin outoa, uskaltaisiko jo uskoa?



Kupliva Bubbles ja HerttaÄssä tasan 6

Mulla on lapset tarhassa 12 päivää kuussa. Vuorotyön tuomia iloja! Olen aina ollut sitä mieltä, että jos äiti kotona, niin lapsetkin kotona. Mutta, mutta... Nyt olen miettinyt, että mitä jos pitäisi lapset tarhassa vaikka vuoden loppuun. Olisi pari kuukautta aikaa tutustua ihan rauhassa vauvaan ja ennen kaikkea levätä silloin kun vauvakin nukkuu. Ja lapsethan olisi vaan sen 3 päivää viikossa tarhassa, että ehtii siinä opetella sitä kolmilapsisen perheen elämääkin... Täytyy nyt tuota miettiä ja riippuu varmaan miehenkin työtilanteesta. Tarha on tuossa ihan vieressä.

Effica ja Pyry 6+4

...että keitä täällä marraspinossa on=) kun minulla nyt menkat jo viikon myöhässä, mutta en uskalla vielä testata kun epäilen mahdollisen vauvan saaneen alkunsa vasta viikko sitten kun menkkojen olisi pitänyt alkaa;). Ja ehkä ne vielä tässä alkavatkin, mutta jotenkin on sellainen olo että voisin olla taas raskaana=). Sittenhän laskettu aika olisi marraskuun loppupuolella...?



Esikoinen on meillä nyt 1v 2kk ja toista lasta emme ole vielä yrittäneet, mutta emme kovin varovaisiakaan ole olleet;).

Onko kellään mielipidettä, että näkyisikö mahdollinen raskaus jo 2viikon vai 3viikon päässä hedelmöityksestä raskaustestillä..?



Kevätterkuin: Marypepper ja ?

Töissä minäkin olen koko aamun kirjaimellisesti sanottuna puurtanut. On tuo työ kyllä niin fyysistä, etten tiedä miten kauan sitä sitten jaksaa siellä olla. Nytkin jomottelee vasemmalta puolen kohtua. Kaipa ne sitten ovat niitä kasvukipuja. Kuulostaa ihan kamalalta valittaa kun viikkojakin on koossa niin vähän, varsinkin kun tietää, ettei se tästä ainakaan helpommaksi käy.



Tuntuu niin kuin rinnat olisivat vähän jo pehmenneet tai sitten se johtuu erilaisista liiveistä, jotka puin tänään päälleni.



Kiitos Bubbles onnitteluista, tuntuu uskomattomalta, että tässä me nyt samassa pinossa odotamme marraskuun vauvaa :-) Eipä olisi uskonut...niin monen monta kertaa mekin olemme pudonneet mitä erilaisimmista pinoista. Pidetään tästä pinosta nyt kiinni kuin hukkuvat oljenkorresta :-)



Hyvää viikonloppua kaikille!



T. Kanelisokeri (rv4+0)

Tuntuu melkein mahdottamalta ajatukselta se että minä tosiaan olen raskaana. Iloinen ja onnellinen olen, mutta samaan aikaan pelottaa suunnattomasti että miten tässä käy. Edellisen raskauden laskettuaika oli viime kuussa, 28.päivä. Mutta se raskaus sitten päättyi viime syksynä onnettomasti, tuulimunatuomioon. Kyseisessä raskaudessa/keskenmenossa oli myös paljon muitakin kommervenkkejä, mutta niistä ei nyt sen enempää.

Tuntuu melkein siltä ku kroppa haluaisi jollain tavalla korvata menetyksen antamalla uuden raskauden lähelle ed. laskettua aikaa.

Niinhän se ei tietenkään ole. Mutta kaikkea sitä tulee mietittyä.

Olin täysin luopunut jo ajatuksesta toisen lapsen suhteen, kunnes tajusin että kas, menkat ne taas uupuu. Tein testin, olettaen että se on negaa ja olin pyörtyä kun tajusin että testi onkin plussaa, plussaa ennen kuin testi oli edes valmis...

Viikoista ei mitään havaintoa, mutta oletan sen olevan jotain 4+6.

Yhdessä päivässä voi naisen elämä muuttua paljonkin...

Oikein ärsyttää kun mies on niin viileä x) Itse hypin tulisilla hiilillä x)

Eihän tämä raskaus nopeammin kulu, hössöttämällä. Käytännössä olen odottanut tätä lasta kolmisen vuotta. Toivon että vihdoin ja viimein saisin lapsen syliin asti.

Menipä synkäksi...



Joka tapauksessa OIKEIN HIENOA LAUANTAIPÄIVÄÄ kaikille! :)

Ensin galluppiin: Kerrottu ollaan molempien vanhemmille ja sisaruksille + parille ystävälle. Laajemmin kerromme varmaankin ensimmäisen ultran (rv 7+2) jälkeen jos syke näkyy, tai sitten vasta rv 12 jälkeen. Itse hehkuttaisin vaikka heti kaikille, mutta täytyy nyt vain malttaa..



Mulla on oireita myös aika vähän, selvä on ainoastaan rintojen aristus ja kasvu. Jkvn paleltaa ja väsyttää. Ja sitten tuo menkkamainen kipu kohdussa joka jatkuu edelleen päivittäin pariin kertaan. Kysyisinkin onko teillä vastaavanlaista kipua ollut tässä tai aiemmissa raskauksissa ja kauanko aiemmin kestänyt? Eli onko tämä normaalia..?



Viipero rv 5+5

La olisi kuukautisten mukaan 14.11 enkä neuvolaankaan ole vielä soittanut, ensi viikolla vasta. Kukaan muu ei tiedä paitsi omat vanhempani. Muille sukulaisille ja ystäville kerrotaan vasta myöhemmin kun ei tosiaan koskaan tiedä mitä tapahtuu.. Niin alussa ollaan..Meille tämä on kolmas lapsi.



Vointi ollut ihan hyvä, parina aamuna vähän huonoa oloa aamupalan jälkeen. Ei sen kummempia.



Mukavaa viikonloppua marrasmammoille!!

moi! :)



Täällä pyörin reilut 2 vuotta sitten. Esikoinen täyttää ens viikolla 2 ja keskiviikkona testasin plussan. Menkkojen mukaan LA ois 9.11..kai... Mulla on aika epäsäännöllinen kierto ollu.. :(

Eka neuvola olis 23 pvä ja toivon kovasti että pääsisin alusta jo ultraan että sais tietää kuinka pitkällä nyt ollaan menossa. :)

Mulla ei oo mitään raskausoireita tullu vielä..Tytöstä tuli heti alkuun huono olo,väsymys,rinnat kipeeks yms..Nyt ei oo ollu mitään. Alamasua joskus sillon tällöin nippailee..

Tämmöstä siis tänne :)

Huh, olipa rankka päivä! Tehtiin pientä remppaa täällä uudessa kodissa ja vaikka itse lähinnä osallistuin touhuihin ruokaa laittamalla ja kahvia keittämällä, niin silti kyllä otti voimille ;) Ei vaan, kyllä mä myös kokosin esikoisen huonekalut ja metsästin äitini kanssa huonekaluliikkeistä vierassänkyä. Miesväki hoiti siis sen varsinaisen rempan, mulle tosin jäi huomiselle vielä vähän tapetointia.



Tuosta kertomisesta... Meillä vauvaprojeti ei ole kovin salainen ollut, olen sellainen hölösuu muutenkin. Eli esim. töissä olen kyllä antanut koko ajan ymmärtää, ettö nyt kun virka on, niin vauvakin voisi tulla. Pari työkaveria on jo ihan suoraan kysynyt, että olenko jo raskaana, enkä kyllä valehtelemaankaan lähde. Joten kertonut olen. Mutta he kyllä pitää asian salassa niin kauan kuin sitä toivon. Kolmannelle työkaverille kerroin ihan oma-aloitteisesti heti pian testin jälkeen, kun oli pakko päästä jollekin kertomaan :) Ystävistä tietää 2 läheisintä sekä yksi mammakaveri, he kaikki siis ovat tienneet koko ajan, että meille kakkonen on tervetullut. Ja tänään jäin sitten turvonneen mahani kanssa kiinni siskolleni, hän tökkäisi sitä sormella ja kysyi, että onko kuule täällä elämää... Ja siinä samalla sitten kuuli moni muukin (mukaanlukien mun vanhemmat), joka oli remppa-apuun tullut.



Että ei mennyt ihan niin kuin piti... Olin ajatellut, että vasta sydänäänten kuulumisen jälkeen kerron yleisesti, sitä ennen max. parille ystävälle. Mutta kuten sanottu, hölösuu ja turvonnut vatsa, ei kovin hyvä yhdistelmä ;) Ja esikoiselle (vajaat 2,5v.) ollaan joo kerrottu, että äitin masussa asuu vauva ja että siitä tulee hänelle pikkusisko tai -veli. Mutta eipä tuo vielä asiasta mitään ymmärrä, taputtelee vaan omaa masuaan ja toteaa, että täällä asuu pikkusikko.



Mies saa itse päättää, milloin kertoo omalle suvulleen. Meillä ei anopin kanssa ole mitkään lämpimät välit, joten mulle on se ja sama, vaikkei kertoisi ollenkaan...



Mutta jospa nyt menisi nukkumaan, väsy on aikakin kova!!!



Marrastoive rv 6+6

Ensimmäistä kertaa kirjoittelen tänne. Listalle lisäsin jo itseni. Mukavaa lukea muiden marrasmurujen kuulumisia ja vointeja.



Mulla ei ole kummemmin ollut mitään oireita. Väsyttää ja vatsaa turvottaa. Makeanhimo on hävinnyt ja se on meikäläiselle melko ihmeellistä :)



Joku kyseli menkkamaisista kivuista. Mulla niitä oli esikoisen aikaan. Mulle neuvottiin silloin ettei ole mitään hätää jos kipu ei ole ihan mahdotonta ja kunhan vuotoa ei tule.



Minä olen kertonut ilouutisen vain yhdelle siskolleni ja hyvälle ystävälleni. Mies ei halua että muille vielä kerrotaan, koska on niin alussa. Esikoiselle kerrottiin myös (2v.) mutta ei hän sitä vielä oikein ymmärtänyt.



Hyviä vointeja kaikille!



Marrasnasu 5+1