****MARRASMURUJEN VIIKONLOPPU****

Meillä oli eilen mun kavereita ryyppäämässä ja mä en kanssa valehtelemaan heille ruvennut. Tiesivät, että yritys on päällä ja kysyivät. Rehellisesti vastasin ja kaikki olivat tosi innoissaan = ). Mun on kohta lähdettävä housukauppaan, kun vaan yhdet housut mahtuu kiinni asti... Kaivoin edellisten lasten äitiyskortit esiin ja olen niitä tutkinut. Huomenna soitan yksityiselle ja varaan sitten seuraavalle viikolle ultran. Ensi yöksi taas töihin, yök!

Väsy on lisääntynyt aivan mielettömästi. Ihan tööt-olo koko ajan, vaikka sain nukkua aamulla niin pitkään kun halusin. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan, mutta töitäkin pitäisi jaksaa... Huomenna olisi jumppakin, mahdankohan jaksaa sinne. Voi onneksi ei tarvi olla " kunnon" töissä. Joutuisin varmaan pyytämään sairaslomaa :D



Olin eilen rintsikka ostoksilla, eipä ollut puhettakaan enää b-kupista. Nämä ostamani c-kupillisetkin on kyllä vähän siinä ja siinä :D



Alia ja " miksu" (rv6+0)

...Eli viikon myöhässä ja tänään alkoi jonkunasteinen kuvotus. Uhh. Vatsassa menkkoja enteileviä tuntemuksia mutta jotenkin niitä ei vain kuulu=). Eli varovasti alan pinoutua tähän marrasporukkaan=)pitäkää peukkuja että plussakin ilmestyy kun viikon päästä uskallan testata..



Sunnuntaiterkuin: Marypepper

Aurinko paistaa...ihanaa! Täällä leppoisin tunnelmin mennään eteenpäin. Viikonloppu hujahti lasten kanssa touhutessa nopsaan :) Itsellä ei oikeestaan oireita ole..aikaisemmissa raskauksissa oireet ovat tulleet ennen kuin edes plussasin. rv nyt sitten liberon laskurin mukaan 4+2 :) Huomenna on kuopuksen kanssa neuvola niin ajattelin samalla ilmoittaa raskaudesta. Kiva kun meillä on ollut sama terkka jo esikoisesta asti :)



Hyviä vointeja kaikille!



cinderella78 & papu rv 4+2

Mä alan nyt olla hieman kärryillä tästä raskaudesta ja jopa uskoa, että se ihan oikeesti on totta. Omaa äitiysneuvolakorttiani en ole löytänyt pitkään aikaan, mutta vanhojen valokuvien kautta ollaan muisteltu miltä se masu ekan kohdalla milloinkin näytti.

Eilen äitini kanssa puhelimessa puhuessa sai väkisin pidätellä, etten kertonut. Meillä mies olis halukkaampi kertoon nopeemmin ja minä alunperin ajattelin, että mahdollisimman myöhään. Nyt kuitenkin tätä riemua on todella vaikea pidellä sisällään.



Sarafan

Heippa,



Pitäisi vielä siivota, kun vain jaksaisin :-) Tuntuu, ettei jaksa yhtikäs mitään. Siis on sellainen henkisesti vireä olo, mutta fyysisesti olen ihan kuitti. Asiaan varmasti vaikuttaa onneksi jo taakse jäänyt, mutta raskas työpäivä. Kävimme äsken lasten kanssa kävelyllä jäällä. Menessä oli mukavan leppoisaa, mutta palatessa kävi kova pohjoistuuli, joka meni kyllä luihin ja ytimiin.



Tässä iltapäivän aikana alkoi nyt sitten vähän etomaan. Minä kyllä vähän jo ihmettelinkin, kun kahdessa ekassa raskaudessa olen oirehtinut ihan ekaksi rajulla oksentelulla, ja nyt ei mitään... :) No, ehtiihän tuo vielä alkaa! Tämä etominen olisi ihan ok, jos sille tasolle jäisi. Yritän nyt vaikuttaa pahoinointiin nauttimalla iltaisin Befoli B- vitamiini valmistetta, jos vaikka saisin siitä vähän helpotusta.



Alavatsaa juilii nyt aika lailla. Kaipa sitä sitten pitäisi vain maata paikallaan. Töistä tullessani meinasin jo nukahtaa sohvallekin, mutta pakotin itseni nousemaan ja lähtemään muun perheen kanssa ip-kävelylle. Ihmeellistä, ettei minulle maistu nyt yhtään makea. Tähän asti olen ollut suorastaan riippuvainen kaikesta namista. Itse asiassa jo pelkkä ajatuskin esim. suklaasta saa tuon etomisen alkamaan :-)



Meitä marrasmuruja on muuten mieletön määrä. Katselin noita ilmoittautuneita ja siellä oli ainakin 30 nimimerkkiä...Hyvä niin.



Hyvää sunnuntain jatkoa kaikille!



- Kanelisokeri (4+1)

Sori ku oon taas loistanu poissaolollani, olo on ollut ihan kamala ja meillä oli viikonloppuna vieraita, joiden kanssa huristeltiin kelkoilla 2 päivää. Unohtuipas oksetus hetkeksi, mutta tänään olenki sit nukkunu 3 tuntia heti ku vieraat lähti.



Oliviako se kyseli neuvolasta.. Juu olihan se perjanaina ja kiva käynti olikin. Terkka laski la:ksi 22.10 (niinku arvelinkin, kun se ei tajua ettei kaikilla ole 28 päivän kierto!) ja sit se halus kokeilla kuunnella sydänääniä. No eihän niitä tietty kuulunut, mutta doppleriin ilmestyi heti lukema 159 eikä se todellakaan ollut mun oma syke!!!! :D Aika hurjaa.. Eli saattaa hyvinkin olla viikkoja enemmän kuin itse laskin, ku eihän vielä 5+ viikolla näy aina edes ultralla syke. Sit terkka sanoi että mun [b]pitää[/b] käydä ultrassa pian, että saadaan selville ne oikeet viikot. (että nt-ultra voidaan tehdä varmuudella sit oikeilla viikoilla) Olin ihan äimänä, koska olin valmistautunut anelemaan sitä ultraa sen tuulimunan takia. Mut huomenna se sit lupas soitella ja ilmoittaa et koska pääsen. Jeeee!!!



Ja kertomisesta.. Tällä hetkellä raskaudesta tietää serkku (joka myöskin raskaana ja näin ollen möläytin heti) ja yksi kaveri (Syyskeijuista!;)). Haluaisin kertoa mun äidille vaikka heti, mutta sit ois reilua kertoa myös miehen porukoille ja siihen en ole ihan vielä valmis. Jospa sieltä ultrasta sais oikein mukavia uutisia ja hyvän kuvan niin vois kai sitä sitten tuleville isovanhemmille kertoa. Äidille lapsenlapsi tulee olemaan eka ja miehen vanhemmille 11. joten mielenkiintoista nähdä kuinka ne reagoi.



Nyt ei kyllä auta kun mennä takasin lepäämään, vieraat vei kyllä kaikki voimat.

Mariposa

Sellainen hölmö/hauska juttu tuli vielä mieleeni, että mua aina naurattaa kun käyn vessassa ja otan kaapista jotain, niin mun jättisuuri tamppoonipaketti oikein loistaa silmään! Ja aina mä onnellisena ajattelen, että lällällää, teitäpä ei tarvitakkaan pariin vuoteen! Että tällänen näin yön pimeinä tunteina... Huomeena sitten taas uusi pino ja uudet kujeet!

Minulla siis neljäs raskaus alullaan ja en tiedä olenko lihonut, vai raskausko mun housuja jo kiristää =)



Edellisessä raskaudessa olin mammahousuilla jo ekassa lääkärissä viikolla 12. Että pakko tästä on housukauppaan lähteä...



Saaga RV 5-7 (ei tuon tarkempaa tietoa)

Meillä vanhempani tiesivät yrityksestä jo ennen kuin oltiin plussattu, ja äitini joka viikko kyseli kiinnostuneena " uutisia" joten hänelle kerroin jo ensimmäisestä roskishaamusta (tavallaan ihanaa kun oma äiti alusta saakka mukana, tämä siis kolmas lapsi ja aiemmista on vasta ultran jälkeen kerrottu). Ja viime viikonloppuna olimme läheisen tuttavaperheen kanssa viettämässä mökkiviikonloppua ja tiesin että he olisivat kyllä huomanneet jos olisin yrittänyt yhden ja saman viinilasin kanssa teeskennellä juovani että katsoimme parhaaksi kertoa heille uutisen heti ensimmäisenä iltana. He olivat kyllä kuin puulla päähän lyötyjä, mekin olemme nimittäin vuosia julistaneet että meille riittää vain kaksi lasta, silloin elämä on niin helppoa ja kätevää....



Ja töissä yksi työkaveri viime viikolla katseli pömppömasuani ja kyseli olenko raskaana; ja enhän minä valehdella osaa; vannotin kuitenkin ettei kertoisi muille.



Eilen lainasin äidiltäni housuja (hän on 3 kokoa isompi) kun omista ei mene enää kuin yhdet kiinni, mutta ei kai sitä äitiyshousuihinkaan voi kuudennelle viikolla pukeutua...



t mari