Jos ei ole akateemista koulutusta, niin ei voi olla oikeasti älykäs eikä sivistynyt

Heh, heh. Porukka menee niin halpaan. Huomaa ettei montaa akateemista täällä ole, kun tämä aina saa aina raivon syttymään.

Vierailija kirjoitti:

Heh, heh. Porukka menee niin halpaan. Huomaa ettei montaa akateemista täällä ole, kun tämä aina saa aina raivon syttymään.

Missä täällä on yhtäkään raivon syttymisestä kertovaa kommenttia?

Tän on pakko olla trolli mutta kysyn silti. Mitä uutta ap on kehittänyt alallaan muiden työtä helpottamaan vai toistatko muiden sinulle valmiiksi opettamaa kaavaa kuten suurin osa meistä?

Vierailija kirjoitti:

On ihan tutkittukin juttu, että mitä pidemmälle ihminen on kouluttautunut, sitä älykkäämpi hän on. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kaikki ihmiset eivät halua opiskella tai heillä on jotain ongelmia, joiden takia opiskelusta on tullut liian hankalaa.

 Tutkimukset eivät myöskään poissulje sitä seikkaa, että hyvin korkeastikoulutettujen ihmisten joukossa on myös älyllisesti heikompilahjaisia ihmisiä, jotka ovat vain saaneet opiskelu-urallaan oikeanlaista tukea ja heillä on käynyt onni oikeassa kohtaa.

Konsensus on kuitenkin se, että koulutus korreloi hyvin vahvasti älykkyyden kanssa.

Totta. Älykkyys on mm. hyvää päättely- ja ongelmanratkaisukykyä, logiikkaa ja soveltamiseta, ja akateemiset opinnot kehittävät näitä taitoja. Aloituksessa puhuttiin myös sivistyksestä, joka taas on täysin eri asia. Akateemiset tietävät jostain asiasta hyvin paljon, mutta monista muista asioista taas hyvin vähän.

Mä ainakin koen olevani ihan älykäs, vaikken olekkaan akateeminen. En jaksanut muuttaa opiskelujen perässä, joten tyydyn osaani duunarina. :--D 

Olen aivan eri mieltä ap:n kanssa, vaikka hän tuskin on tosissaan. 

Jokainen voi sivistyä esim. lukemalla, olemalla utelias, harrastamalla erilaisia asioita. Sivistykseen kuuluu monipuolisuus, kyky ottaa muut ihmiset huomioon, mielikuvitus jne.  

Älyä on monta lajia. Mensa mittaa yhtä lajia, mutta esim tunneälyä se ei mittaa. 

Akateeminen kouluts kertoo vain sen, että on osannut suorittaa jonkun tutkinnon. Älyä ja sivistystä osoittaa se, mitä sillä tutkinnolla tekee, miten luovaa oma ajattelu on, millainen riskinottokyky on jne. 

Vierailija kirjoitti:

Elämäm koululaiset tuli heti kitisemään, kun sattui aloitus niin kipeästi. LOLZ!

Minuun sattuu tuo "LOLZ!" aika kipeästi. Heikosti koulutetun White Trash:in perussanastoa. Siitä mieleni niin pahoitin.

Ei tää aloitus välttämättä trolli ole. Mulla oli tommonen ap:n kaltainen tyyppi työkaverina aikoinaan. Tuon otsikon väitteen lisäksi väitti mm. että ihminen ei voi tehdä työtään hyvin, jollei ole akateemisesti kouluttautunut :-)

Siitä vaan kaikki siivoojat ja putkimiehet äkkiä korkeakouluun, jotta osaisivat tehdä työnsä hyvin :-D

Näin huono provo ja kaksi sivua viestejä. Olen pettynyt teihin av-mammat.

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Olen aivan eri mieltä ap:n kanssa, vaikka hän tuskin on tosissaan. 

Jokainen voi sivistyä esim. lukemalla, olemalla utelias, harrastamalla erilaisia asioita. Sivistykseen kuuluu monipuolisuus, kyky ottaa muut ihmiset huomioon, mielikuvitus jne.  

Älyä on monta lajia. Mensa mittaa yhtä lajia, mutta esim tunneälyä se ei mittaa. 

Akateeminen kouluts kertoo vain sen, että on osannut suorittaa jonkun tutkinnon. Älyä ja sivistystä osoittaa se, mitä sillä tutkinnolla tekee, miten luovaa oma ajattelu on, millainen riskinottokyky on jne. 

Sydämen sivistyksestä puhumattakaan!

älykkyys mitataan älykkyystestillä

Koulutus ei tee älykkääksi.

Rahan tekokyky ja älykkyys ovat kaksi eri asiaa. Moni oppii tekemään rahaa, mutta todella harva esim. oppii kehittämään syöpälääkkeitä. Ainoastaan akateemiset kaikki kirjat tunnollisesti lukeneet ovat riittävän älykkäitä kehittämään esim lääketiedettä. Sillä ei ole mitään yhteistä sen kanssa, jos joku amisyrittäjö tienaa miljoonia. Tekevät keskenään aivan eri asioita.

Minä todistan sinut vääräksi. Olen akateemisesti koulutettu ja tyhmä kuin vasemman jalan saapas. Mitäs siihen sanot?

Vierailija kirjoitti:

Valtavan tarpeellinen havainto. Hyvä että jaoit tämän pohtimasi viisauden helmen.

Kyllä, akateemisen päästä tullut akateeminen aivo pieru!

Vierailija kirjoitti:

Rahan tekokyky ja älykkyys ovat kaksi eri asiaa. Moni oppii tekemään rahaa, mutta todella harva esim. oppii kehittämään syöpälääkkeitä. Ainoastaan akateemiset kaikki kirjat tunnollisesti lukeneet ovat riittävän älykkäitä kehittämään esim lääketiedettä. Sillä ei ole mitään yhteistä sen kanssa, jos joku amisyrittäjö tienaa miljoonia. Tekevät keskenään aivan eri asioita.

"Kaikki kirjat tunnollisesti lukeneet", on siinä ollut urakkaa! :D :D. Trollallaa.

Vierailija kirjoitti:

Elämäm koululaiset tuli heti kitisemään, kun sattui aloitus niin kipeästi. LOLZ!

Sivistynyt akateemikko ei käytä termiä LOLZ.

Edes ihmistä etäisesti muistuttava ei käytä termiä LOLZ

Vierailija kirjoitti:

Entä, jos on gradua vaille valmis maisteri ilman mitään tutkintoa? Voiko silloin omata mitään älyä tahi sivistystä?

Kertoo lähinnä tyhmyydestä/laiskuudesta jättää tutkinto kesken.

Kouluja käymättömät nousevat heti takajaloilleen, jos vain vihjaistaankin siihen suuntaan, että akateemiset kansalaiset ovat jotenkin heitä fiksumpia ja älykkäämpiä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ihan tutkittukin juttu, että mitä pidemmälle ihminen on kouluttautunut, sitä älykkäämpi hän on. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kaikki ihmiset eivät halua opiskella tai heillä on jotain ongelmia, joiden takia opiskelusta on tullut liian hankalaa.

 Tutkimukset eivät myöskään poissulje sitä seikkaa, että hyvin korkeastikoulutettujen ihmisten joukossa on myös älyllisesti heikompilahjaisia ihmisiä, jotka ovat vain saaneet opiskelu-urallaan oikeanlaista tukea ja heillä on käynyt onni oikeassa kohtaa.

Konsensus on kuitenkin se, että koulutus korreloi hyvin vahvasti älykkyyden kanssa.

Totta. Älykkyys on mm. hyvää päättely- ja ongelmanratkaisukykyä, logiikkaa ja soveltamiseta, ja akateemiset opinnot kehittävät näitä taitoja. Aloituksessa puhuttiin myös sivistyksestä, joka taas on täysin eri asia. Akateemiset tietävät jostain asiasta hyvin paljon, mutta monista muista asioista taas hyvin vähän.

Nyt jos verrataan "akateemista henkilöä "ei-akateemiseen" henkilöön tietoasioissa, niin pistää miettimään, miten yliopistoihin menevät ihmiset osaavat peruskoulussa ja lukiossa (jonne sakka ei tietenkään edes pääse, eikä kyllä haluakaan) paljon laaja-alaisemmin asioita kuin elämämkouluun luottavat? Kertokaapa tähän vastaus.

Toki on olemassa "akateemisia" teoreetikkoja, jotka eivät ole edes vasaraa ikinä nähneet, mutta niin on olemassa duunareitakin, jotka eivät osaa edes perunaa itse kuoria.