Välinpitämätön ystävä
Aloin tapailla erästä miestä muutama kuukausi sitten. Olen ollut vuosikaupalla sinkku ja kärsinyt siitä. Alusta asti paras ystäväni on suhtautunut deittailuuni oudosti: hän vaikuttaa kyyniseltä miehen suhteen, vaikkei tunne häntä ja epäilee miehen motiiveja. Kun menin miehen luo ekoja kertoja, ystävä ei ollut iloinen puolestani. Pahoitin mieleni todella. Kun kerroin vierailujen menneen hyvin, hän ei kysynyt mitään. Hän on muutenkin hiljainen, kun puhun hänelle jostain somessa. Nyt on vierähtänyt muutama kuukausi ja seurustelemme, ja haluaisin kertoa siitä kaverilleni, mutten viitsi "tuputtaa" kun tuntuu, ettei asia kiinnosta häntä. Hän on aina ennen kannustanut minua treffeille ja iloinnut puolestani ja tietää yleensä kaikki asiani. Hän seurustelee itsekin (pitkä suhde), joten tuskin hän on kateellinen? Tuntuu todella kurjalta. Olemme kolmikymppisiä..
Kommentit (22)
Voisiko hän tuntea poikaystäväsi entuudestaan?
Ei tunne, eikä ole koskaan tavannut. Varma tieto.
Voi se hyvinkin olla kateutta, vaikka seurusteleekin itse. Jos sulla ja sillä miehellä on hyvin kiihkeää, ja ystävän oma suhde on väljähtynyt, niin miksei olisi kateellinen?
Minä henk.koht. olen sinkku, enkä "kärsi" siitä lainkaan. Olen onnellinen ystävien puolesta, kun he löytävät jonkun / uuden. En tunne kateutta. Vapaana on mukavaa. 😊
Mutta jos ystäväsi ei jaksa / kestä kuunnella juttujasi tuosta miehestä, kerro jollekin toiselle. Voitte puhua muusta.
Tuli muuten mieleen, että eräs ystävä puhuu uudesta kumppanistaan koko ajan ja kyllä se käy vähän tylsäksi ajoittain. Mutta sitä se ystävyys on, että jaksaa kuunnella, vaikkei kauheasti kiinnostaisikaan.
Kiitos vastauksista. Itsekin nautin sinkkuelämästä pitkään, mutta sitten alkoi masentaa. Ihmettelen vain kun hän suhtautuu näin. En puhu miehestä paljon, viimeksi olen maininnut hänestä viikkoja sitten kun olin menossa hänen luokseen. Sen jälkeen kaveri ollut lähes tuppisuu muutenkin. Ei ole kysynyt, miten menee eikä aloita keskusteluja. Olen puhunut ihan muusta, mutta keskustelut tyssäävät. Hän ei edes tiedä, että näemme yhä saati seurustelemme. Jos ystäväni olisi tavannut jonkun vuosien yksinäisyyden jälkeen, itseäni ainakin liikuttaisi vähän..
Pelkää että hylkäät sen ja etäännyttää nyt itse sut ettei sattuisi niin paljon
Voihan se olla.. mutta ei hän ole ennenkään käyttäytynyt näin vaikka mulla on ollut sutinaa...
Lapin muori kirjoitti:
Voihan se olla.. mutta ei hän ole ennenkään käyttäytynyt näin vaikka mulla on ollut sutinaa...
Voihan hänellä olla omia huolia. Jos hän ei ole ollut muihinkaan yhteyksissä?
Jollei tämä ystävä ole kiinnostunut niin kerro niille, jotka ovat kiinnostuneet.
Mitä haet tällä aloituksella? Haluat että muut yhdessä kommentoivat kuinka välinpitämätön ystäväsi on ja sitten olet taas hetken hyvillä mielin?
Koska jos oikeasti haluaisit tietää syyn, niin varmasti olisit kysynyt häneltä itseltään?
Tarina liippaa sen verran läheltä, että ehkä sinäkin hyödyt vastauksista ;-)
Ehkä aloitus ja muut viestisi kertovat jo syyn miksei ystävästäsi ole kuulunut. Mietit vain miksei ystäväsi ole kiinnostunut sinun uutisista ja miksi hän ei ole kysynyt _sinusta_mitään. Ehkä tasapuolisessa ystävyyssuhteessa aloituskin olisi ollut hieman erilainen, olisit kenties surkutellut että miksei ystävästäsi ole kuulunut, kaipaat häntä ja mitäköhän hänelle kuuluu ja olisi kiva kertoa omista uutisistakin. Mutta huolenaiheesi on vain ettet ole päässyt kertomaan omia uutisiasi.
Annanpa vinkin; kannattaa ehkä kysyä ystävältä suoraan miksei hänestä ole kuulunut. Vai pelkäätkö, että syy olisikin sinussa, etkä voisi enää lohduttautua sillä, että ystävästä ei ole enää kuulunut mitään -miehen- takia.
Voin toki kertoa muille, mutta tuntuu pahalta, että läheisin ihminen välttelee..
Kyllä tottakai olen hänestä kiinnostunut ja niin kuin sanoin, kun olen yrittänyt puhua muustakin, hän ei juuri puhu....
Aluksi meille tuli sanomista kun hän suhtautui deittailuun negatiivisesti niin en aloittanut keskustelua pariin viikkoon ja kun sitten yritin puhua muusta aiheesta, hän oli hiljainen. Niin että yritetty on..
Kyllä se kateudelta kuulostaa. Ehkä aijemmat sutinat ei oo olleet hänen mielestään potentiaalisia?
Varmuuden vuoksi en puhuisi miehestä heti alkuun. Kysy vaikka kaverin kuulumisia ja kuulostele onko ongelma vain uusi parisuhde. Jos kyse on kateudesta, se menee luultavasti ohi.
Minulla meni syvä ystävyys lähes kokonaan aikanaan, kun aloin seurustella. Kaveri oli todella mustasukkainen ja katkera omasta yksinäisyydestä. Yritin olla paljon hänen kanssaan ym, mutta lopulta esim haukkuminen loukkasi niin paljon, että lopetin yrittämisen. Poikaystävästä ei olisi saanut sanoa mitään, vaikka hän oli minulle silloin vastarakastuneena kokoajan mielessä. Nyt 10v myöhemmin mies on minulla edelleen, myös kaverilla on suhde. Välimme ovat hyvät, mutta oma luottamukseni ystävään ei valitettavasti tullut koskaan takaisin. Pahat sanat jää mieleen. Nähdään välillä ja ollaan väleissä, mutta ei enää samalla tasolla.
Lapin muori kirjoitti:
Kyllä tottakai olen hänestä kiinnostunut ja niin kuin sanoin, kun olen yrittänyt puhua muustakin, hän ei juuri puhu....
Aluksi meille tuli sanomista kun hän suhtautui deittailuun negatiivisesti niin en aloittanut keskustelua pariin viikkoon ja kun sitten yritin puhua muusta aiheesta, hän oli hiljainen. Niin että yritetty on..
Jos olisit aidosti kiinnostunut hänestä niin miksi et ole kysynyt häneltä itseltään miksi hänestä ei ole kuulunut.
Kuullostat minä ja minun kuulumiset tyyppiseltä ihmiseltä ap. Ehkei hän pidä miehestäsi. Kaikista ei voi pitää. Tai sitten hänellä on omia murheita ja uupumusta. Jos on hiljainen eikä puhu kyse ei ole sinun deittailuista. Se ettet tässäkään mieti mitä hänelle kuuluu vaan kirjoitat vain itsestä ja miehestä, tulee tunne että olet itsekäs ja näet vain omalta puolelta asiat. Jos hänellä on vaikeuksia onko ihme ettei jaksa kuulla miehestäsi josta ei edes pidä? Tai ei pidä sinua niin hyvänä ystävänä kuin sinä häntä. Joku tuossa yhtälössä tökkii.
Kertoo paljon teidän "ystävyydestä" se että tämmöisellä palstalla kysyt vierailta ihmisiltä ystäväsi kuulumisia. Se jo kertoo riittävästi siitä miksi ystäväsi ei halua avautua. Avoimuushan teiltä puuttuu ja sen mukana kaikki ystävyyteen tarvittava luottamus.
Up, lisää mielipiteitä mistä käytös voi johtua?
Minun mielipiteeni on se, että on tottunut siihen, että sinun huomiota ei vie mikään mies. Uusi tilanne vaatii totuttelua.
Uskokaa jo, ajan myötä muutun, hän muuttuu, tilanteet muuttuu. Tietysti uusi ihminen ja uudet kuviot muuttaa dynamiikkaa.
Entä sitten? Mitä ap haluat? Välit voi olla hyvät vaikka muodolliset.
Anyone?