Koulumuistoja 1980-2000 luvulta

Ainakin 1. ja 2. luokilla oli häirilöivät tapana laittaa nurkkaan häpeämään luokan eteen 🤨

Muistui mieleen 80-luvulta ala-asteelta erään opettajan typerästi sanoma asia kun muistaakseni eräs oppilas oli lähtenyt kesken päivän kotiin varmaankin sairauden tms. vuoksi niin tämä möläytti asian tyhmyyttään tai julmuuttaan sanomalla että hän on poistunut keskuudestamme. Koko luokka kohahti kun kaikki luuli että hän on kuollut.

Kaikki ruoka annosteltiin etukäteen ja se piti syödä kaikki. Kasvisruokia ei ollut ollenkaan. Kaikki oli liharuokia. Myöhemmin sai kasvisruokaa erityisdiagnoosilla ja lapulla. Se oli ikään kuin sairaus. Kiisteltiin kumpi puoli näkkäristä on se oikea puoli, johon laitetaan voita. Siis voita.

Yläaste nollarilla itä-suomen pienessä kylässä, tyylit oli persoonallisia, oli paksupohjaista kenkää ja reilut silmämeikit, matalat housut, jenkkihuiveja. Nokian kännykät kiilteli uutuuttaan kauniissa väreissä ja jo ilman antenneja riesanaan. Luokkahenki oli hyvä, kivoja päiväretkiäkin ym pelkän opiskelun vastapainoksi. Kiusaamista tms hyvin vähäisesti. Ruuat oli pääsääntöisesti hyviä ja muistelen kaikkien syöneen mutisematta. Syksyllä jo odotti kavereiden näkemistä kun kesäisin ei ollut monienkaan kanssa nykyisenlaista yhteydenpitoa, kivoja aikoja ja muistoja vaikka olihan sitä teineillä kränääkin toki :)

Menin ekalle luokalle -81. Silloin kivikaudella. En pärjänny kovin hyvin, enkä tykänny muutenkaa. Monet opettajat siinä koulussa oli uskovaisia ja totista sakkia. Katottiin koulussa tvstä, kun Marjaliisa Hämäläinen(myöhemmin Kirvesniemi) voitti. Yläaste oli aika pskaa aikaa, ei hyviä muistoja sieltäkään. Olin luova ja musikaalinen, mutta se ei sillon ollu arvostettua. Opetettiin häpeämään, että osaa soittaa ilman nuotteja. 

Ala-asteelle (kyläkoulu) menin -79. Keväällä piti käydä tutustumassa tulevaan opinahjoon ja läksyksi saimme perunoiden kuorimisen ja kengännauhojen solmimisen opettelun syksyyn mennessä.

Koulussa oli oma keittäjä ja ruoka oli hyvää, vaikka joka päivä syötiin perunaa.

Ensimmäisenä käsityönä ommeltiin vohvelikankaasta ruokaliina, johon pujoteltiin kirjontalangalla kuvioita.

Kyläkoulussa oli ulkohuussit, johon kivuttiin portaita pitkin reiälle istumaan. Reikiä oli vierekkäin monta ja siellä muitten tyttöjen kanssa istuttiin rinnakkain pissalla. Ei kukaan silloin puhunut yksityisyydestä. Huussissa ei ollut lämmitystä eikä valoa.

Onneksi 3. luokalla siirryttiin viereiseen isoon kivirakennukseen, jossa oli sisävessat.

Kaunokirjoituksen harjoittelu oli puuduttavaa ja oikeinkirjoitusta opeteltiin opettajan sanelun mukaan.

Hiihto- ja yleisurheilukilpailuihin oli kaikkien pakko osallistua. Niistä kyllä jäi traumat. Välitunneilla pelattiin koko koulun voimin pesistä, mikä oli kivaa.

Menin kouluun 1986. Ala-asteen viisi ensimmäistä vuotta meidän piti nousta seisomaan kun opettaja tuli luokkaan. Seisomaan piti nousta myös kun vastattiin. Sitten meille tuli uusi, nuorempi opettaja kun edellinen jäi eläkkeelle. Hän ei tätä enää edellyttänyt. Vanhempi opettaja myös suosi häpeärangaistuksia, kuten sellaisia että laitettiin joku hölisevä poika istumaan etupenkkiin kympin tytön viereen. Mielestäni tämä oli aika outoa, koska se kympin tyttö tuskin sitä halusi tai ansaitsi. Pojalle se tietysti oli nöyryytys. Vanhempi opettaja myös käytti valtaa; luokasta poistamiset, jopa seisottaminen pulpetin vieressä hölisemisestä oli työkalupakissa. Tämä mummo oli sellainen, ettei kukaan sanonut vastaan. Ei edes vanhemmat, tosin tuskin niitä kotona puitiin, koska oppilaathan siinä oli mokanneet. Luokalle myös jätettiin armotta jos ei selvinnyt ja jälki-istunnot oli käytössä. Kovempaa kurinpitoa oli tarjolla rehtorin kansliassa, jonne joutuessa huudettiin ja kysyttiin vasta sitten. Rehtori antoi kaksi varoitusta: kolmannesta siirto tarkkikselle. 

Olin aika levoton hölisijä ja keppostelija. Silti muistan tätä opettajaa ja rehtoriakin hyvällä. Ei jäänyt traumoja.

Yläasteelle mennessä 1992 meininki olikin jo toisenlaista, mutta tuskin samanlaista kuin nykypäivänä. Muodollinen taso pidettiin sielläkin, numeroita ei annettu armosta.  

Menin kouluun 1983. Ekaluokalla syötiin luokassa ja tokalla päästiin jo ruokalaan joka valmistui koulun laajennuksen myötä. Vessat olivat ovettomia koppeja ja naruvetimet. Englanti alkoi kolmosella ja kuten siihen aikaan, painotus oli kieliopissa ja sanaston ulkoa pänttäyksessä. Käytännön harjoitus jäi heikoksi. Koulussa ei ollut terveydenhoitajaa ja käveltiin kylän terkka-asemalle kun oli tarkastus tahi rokotus. Hammashoitolakin oli siellä. Ekaluokan joulujuhlassa esitettiin laululeikki ykkönen yksin on paras sekä verraton jne...Opettaja opetti aakkosia kivojen kirjaintarinoiden avulla ja muistamaan millainen kirjainheppu liittyy aakkosiin. 

Vierailija kirjoitti:

Menin ekalle luokalle -81. Silloin kivikaudella. En pärjänny kovin hyvin, enkä tykänny muutenkaa. Monet opettajat siinä koulussa oli uskovaisia ja totista sakkia. Katottiin koulussa tvstä, kun Marjaliisa Hämäläinen(myöhemmin Kirvesniemi) voitti. Yläaste oli aika pskaa aikaa, ei hyviä muistoja sieltäkään. Olin luova ja musikaalinen, mutta se ei sillon ollu arvostettua. Opetettiin häpeämään, että osaa soittaa ilman nuotteja. 

Opitko koskaan soittamaan nuoteista?

Vierailija kirjoitti:

MeNaiset -lehden koulumuisteloja:

https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008180639.html

Tämä kohta kiinnitti huomioni:

"26. katsottiin koulun jälkeen Ihmemies McGyveria ja Ritari Ässää tai pelattiin Pleikkaa."

No eikä pelattu! 80-luvulla ei vielä ollut edes olemassa Playstationia! MacGyver ja Ritari Ässä on 80-luvun tv-sarjoja, Playstation tuli vasta 90-luvun puolivälissä.

Pelattiin 80-luvulla pikemminkin Commodore 64:lla ja vastaavilla 8-bittisillä tietokoneilla tai vanhemmilla pelikonsoleilla, esim. Atari 2600, Mattel Intellivision, Philips Videopac, jne.

Kyllä ne ritariässät ja mäkkaiverit vaan pyöri uusintoina vielä 90-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ruoka annosteltiin etukäteen ja se piti syödä kaikki. Kasvisruokia ei ollut ollenkaan. Kaikki oli liharuokia. Myöhemmin sai kasvisruokaa erityisdiagnoosilla ja lapulla. Se oli ikään kuin sairaus. Kiisteltiin kumpi puoli näkkäristä on se oikea puoli, johon laitetaan voita. Siis voita.

Eikö teillä ollut esim kesäkeittoa tai pinaattikeittoa? Pinaattilettuja? Jos ei mitään lihatonta.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ruoka annosteltiin etukäteen ja se piti syödä kaikki. Kasvisruokia ei ollut ollenkaan. Kaikki oli liharuokia. Myöhemmin sai kasvisruokaa erityisdiagnoosilla ja lapulla. Se oli ikään kuin sairaus. Kiisteltiin kumpi puoli näkkäristä on se oikea puoli, johon laitetaan voita. Siis voita.

Ai kyllä meillä oli koulussa 1978-1986 pinaattikeitto, kesäkeittoa ja pinaattilettuja. Kesäkeittoa inhoan edelleen 

Lankapuhelimet.  Hiihtämällä pelastuu pakkasella. Uimakoulussa pelastuu hukkumiselta. Laulamalla paranee hapenottokyky. Jumpassa vahvistuu lihakset. Välitunnilla saa happea ja pysyy hereillä. Ruokatauolla saa lisää energiaa. Kädet pitää pestä usein ja juoda vettä. Räkä niistetään paperi nenäliinaan . Toisten tavaroita ei saa ottaa. Virsi aamulla ja ruokarukous. Ahkerat pärjää parhaiten. Kiitos Jeesus ruuastamme amen. ( Hernekeitto haisi niin pahalle että oksetti jo käytävällä mennessä ruokalaan. Opettaja syötti väkisin jos ei syönyt .) 

Linssihernekeitto lienee Egyptin juutalaisten ruokaa eikä suinkaan kristittyjen. Mitä sitä pakotetaan syömään kristityille?    Sehän oli ajalta ennen Jeesuksen syntymää.   

Vierailija kirjoitti:

Olin pienen paikkakunnan kyläkoulussa 1990-luvun alkuvuosina. Poltin kerran käteni puulämmitteiseen (!) uuniin. Teimme majoja lähimetsään ja talvella lumiluolia hankeen. Ruokailun jälkeen piti pestä hampaat, hammasharjat oli omat, mutta tahna kaikilla yhteinen... Aamunavaukset olivat aina jostain syystä uskonnollisia. Tyttöjen ei ollut mahdollista valita puukäsitöitä. Eli monet asiat oli nykynäkökulmasta tosi "vanhanaikaisia", mutta ei sitä silloin tajunnut. :)

Melkein sama ajankohta ja pieni kyläkoulu. Meillä oli luokissa myös pönttöuunit, mutta niitä ei enää käytetty. Koulussa oli oma keittiö ja ruoat tuotiin luokkien takaosaan pitkälle pöydälle. Ruoan annosteli opettaja ja se syötiin luokassa oman pulpetin ääressä. Välitunneilla ns. järjestäjät (kaksi viikoksi kerrallaan valittua oppilasta) jäivät luokkaan avaamaan ikkunat ja pyyhkimään liitutaulun, tyhjentämään kynänteroittimesta roskat ja lakaisemaan lattiaa. Jos oli nopea, niin ehti myös leikkiä tai pelleillä jotain, joskus pelattiin hirsipuuta tai piirrettiin pilakuvia opettajista taululle.

Vierailija kirjoitti:

Menin kouluun 1986. Ala-asteen viisi ensimmäistä vuotta meidän piti nousta seisomaan kun opettaja tuli luokkaan. Seisomaan piti nousta myös kun vastattiin. Sitten meille tuli uusi, nuorempi opettaja kun edellinen jäi eläkkeelle. Hän ei tätä enää edellyttänyt. Vanhempi opettaja myös suosi häpeärangaistuksia, kuten sellaisia että laitettiin joku hölisevä poika istumaan etupenkkiin kympin tytön viereen. Mielestäni tämä oli aika outoa, koska se kympin tyttö tuskin sitä halusi tai ansaitsi. Pojalle se tietysti oli nöyryytys. Vanhempi opettaja myös käytti valtaa; luokasta poistamiset, jopa seisottaminen pulpetin vieressä hölisemisestä oli työkalupakissa. Tämä mummo oli sellainen, ettei kukaan sanonut vastaan. Ei edes vanhemmat, tosin tuskin niitä kotona puitiin, koska oppilaathan siinä oli mokanneet. Luokalle myös jätettiin armotta jos ei selvinnyt ja jälki-istunnot oli käytössä. Kovempaa kurinpitoa oli tarjolla rehtorin kansliassa, jonne joutuessa

Olen saman ikäinen. Muistan itsekin tuon murroksen joka tapahtui siinä ysärin alussa. Olen järkeillyt, että se johtui siitä että eläkkeelle jääneet opettajat olivat silloin n. 65-vuotiaita (oli silloin opettajan eläkeikä). Jos vuosi oli 1990, olivat  eläkkeelle jäävät syntyneet 1925. Se ikäluokka esim miehissä oli viimeinen joka oli sotaankin osallistunut. Epäilemättä mummoilla saattoi olla kokemusta myös, monet lottia. Sen ajan sivistyneistöä, ylioppilaita, joita ei tuolloin vielä paljon ollut. Päälle opettajaseminaari jossa tuskin paljoa opetettiin kohtaamaan oppilas yksilönä tai sallittiin mitään löysäilyä. Moni oli entisiä oppikoulun opettajia. Joten muodollinen meno ja ulkoluku oli varmaan vanhaa perua. Siihen aikaan esim joulu- ja kevätkirkko oli sellaisia toimituksia, että siellä ei parannut pelleillä.

Uudet opettajat jotka tuli oli sitten siinä kolmessa kymmenessä, nuorempiakin. Eli 1960-luvulla syntyneitä. Heillä oli jo erilaista näkemystä, vaikka nykyaikaan nähden hekin olivat vanhanaikaisia. He ovat nyt eläkeiässä. Varmasti ovat aikamoisen muutoksen kouluissa nähneet.

-sivusta

Vierailija kirjoitti:

Tuli jostain syystä mieleen koulumuisto 80-luvulta ala-asteelta, joka aika ajoin palaa muutenkin mieleen.

Tehtiin testi, jossa asetuttiin puoliympyrän muotoiseen riviin, opettaja kuiskasi viestin ensimmäisen oppilaan korvaan, ja tämä piti kuiskaten siirtää aina seuraavalle oppilaalle, ja vain kerran. Itse olin jossain puolivälissä kaarta ja viereinen oppilas kuiskasi viestin minulle niin epäselvästi, etten saanut siitä oikein mitään selvää. Kuiskasin sitten itse eteenpäin vain sen verran mitä sain selvää.

Lopulta viimeisen oppilaan oli sanottava ääneen saamansa viesti ja sehän oli muuttunut matkalla. Kokeen osoituksena oli miten viesti voi muuttua kuulopuheena ties monennenko sukupolven värittämänä "tietona".

Liekö tällaista koetta tehty muualla ja tehdäänköhän tällaisia testejä koulussa enää tänä päivänä?

Jotenkin jäi mieleen tämä testi ja siten en ota satavarmana tietona oikein mitään mitä mull

Muualla tuo "koe" oli leikki nimeltä "rikkinäinen puhelin."

Vierailija kirjoitti:

Menin koluun vuonna 1984 ja opin lukeman ja kirjotamaan.

Et oppinut.

Joku tuossa mainitsikin mcquyverin ja ritariässän koulun jälkeen.

Viikonloppuna tutkailin millaista ohjelmaa kesällä tulee. Mielestäni siellä ei ollut mitään sellaista, mitä lapset ja nuoret voisivat kesälomalla katsoa. Olin 90-luvulla ala-asteella ja mielestäni arkiaamuisin tuli piirrettyjä ja sarjoja - myös päivällä. Lisa ja pojat, Buffy, pelottaako, Chicagon ratsupoliisi yms.kevyttä ohjelmaa.

Nyt ohjelmassa oli monta tuntia Kape keittiössä tai jotain ihmeellistä roskaa.

Vierailija kirjoitti:

Menin ekalle luokalle -81. Silloin kivikaudella. En pärjänny kovin hyvin, enkä tykänny muutenkaa. Monet opettajat siinä koulussa oli uskovaisia ja totista sakkia. Katottiin koulussa tvstä, kun Marjaliisa Hämäläinen(myöhemmin Kirvesniemi) voitti. Yläaste oli aika pskaa aikaa, ei hyviä muistoja sieltäkään. Olin luova ja musikaalinen, mutta se ei sillon ollu arvostettua. Opetettiin häpeämään, että osaa soittaa ilman nuotteja. 

Minäkin menin kouluun 1981. Ala-asteen aikana kouluun tuli peräti videoluokka, katseltiin joskus vhs videoita. Uskonnon opettaja opetti myös äidinkieltä ja oli tosiaan vanha ja totinen täti. Mullakin yläaste oli tosi paskaa aikaa, toivoin vaan että se loppuisi mahdollisimman äkkiä. Valitettavasti koulu sujui sen verran huonosti että piti vielä käydä 10. luokka numeroiden korottamiseksi että pääsi jatko-opiskelemaan.