Koulumuistoja 1980-2000 luvulta

Menin koluun vuonna 1984 ja opin lukeman ja kirjotamaan.

On koulumuistoja 80- ja 90-luvuilta, mutta ne ovat huonoja. En halua muistella kouluaikojani.

Olin pienen paikkakunnan kyläkoulussa 1990-luvun alkuvuosina. Poltin kerran käteni puulämmitteiseen (!) uuniin. Teimme majoja lähimetsään ja talvella lumiluolia hankeen. Ruokailun jälkeen piti pestä hampaat, hammasharjat oli omat, mutta tahna kaikilla yhteinen... Aamunavaukset olivat aina jostain syystä uskonnollisia. Tyttöjen ei ollut mahdollista valita puukäsitöitä. Eli monet asiat oli nykynäkökulmasta tosi "vanhanaikaisia", mutta ei sitä silloin tajunnut. :)

Ruokalassa oli tillilihaa.

Lounaalla näkkileivän kanssa sai oikeaa voita pienissä kertapakkauksissa, 10g foliopaperissa. Kevytlevitteitä ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Olin pienen paikkakunnan kyläkoulussa 1990-luvun alkuvuosina. Poltin kerran käteni puulämmitteiseen (!) uuniin. Teimme majoja lähimetsään ja talvella lumiluolia hankeen. Ruokailun jälkeen piti pestä hampaat, hammasharjat oli omat, mutta tahna kaikilla yhteinen... Aamunavaukset olivat aina jostain syystä uskonnollisia. Tyttöjen ei ollut mahdollista valita puukäsitöitä. Eli monet asiat oli nykynäkökulmasta tosi "vanhanaikaisia", mutta ei sitä silloin tajunnut. :)

 Olin myös pikku kylän pikku koulussa 1980-90-luvuilla. Eräs opettajista, sellainen jo vanha nainen, joka oli vielä joku uskovainenkin ja sen huomasi niissä "opetuksissa". Tällainen jäi mieleen jostain ala-asteelta kun olikohan meillä jotain biologiaa tai vastaavaa, ja siinä käsiteltiin ilmeisesti lisääntymistä. Olikohan siinä jossain kirjassa sellainen yksinkertainen piirroskuva, jossa oli kaksi ihmistä (mies ja nainen) sängyssä peiton alla päällekkäin, ja tuosta kuvasta tuo uskovainen opettaja selitti jotain, että "eihän se kivan näköstä tuollanen oo". :D

Aloitin koulun vuonna -92.

Sen muistan ensimmäisiltä luokilta, että kaikki ruoka piti syödä minkä otti, muuten tuli sanomista. Monen suosikkiruoka oli kalapuikot, minun ei. Opettaja oli dinosaurus, kunnon vanhan liiton höylä, jäi eläkkeelle kolmosluokan jälkeen. Huutoa tuli eikä fyysinen koskemattomuus ollut kielletty käsite, pojat tosiaan oli poikia ja toleranssi äänen korotukseen tytöille oli suuri. Liikuntatunnilla muodissa oli löysät vaatteet, verkkarit kahdella tai kolmella (monella oli kahdella) raidalla, olen kateellinen nykyajan tiukoille trikoille. NHL-lippiksistä laskettiin ompeleita oliko kyseessä "aito" lakki.

Jotta päästiin luokkaretkelle myytiin vessapaperia, keksiä ja pidettiin myyjäisiä, käytiin sitten Helsingissä. Yhtä tyttöä kiusattiin :/ siihen osallistui melkein koko luokka :( minä mukaan lukien. Kiusaaminen ei ollut jatkuvaa, mutta mistä sitä tietää miten hän sen koki. Mua harmittaa ja tulee surkeet fiilikset kun mietin sitä. Loppujen lopuksi meillä oli hyvä luokkahenki, pojat "kiusas" tyttöjä ja tytöt oli ihastuneita eri poikiin kukin kerrallaan. Välillä hypittiin hyppynarua yhdessä ja leikittiin piilosta, pojat pelas myös paljon jalkapalloa välituntisin. Kotibileissä soi XL5 ja Backstreet Boys ja niiden tahtiin tanssittiin hitaita.

Tuo aika oli elämäni onnellisinta aikaa, kaiholla muistelen miten tyytyväinen olin elämääni. Nykyisin on vähän eri meininki.

t. mies vm. 85

Menin ala-asteelle 1997 pienellä paikkakunnalla Turun liepeillä. Talvisin hiihdettiin, piti raahata sukset bussilla kouluun. Melkein kaikki kulki samalla bussilla ja samaan aikaan, ja kaikilla oli sitä pirun hiihtoa, joten ahdasta oli. Syksyllä ja keväällä pyöräiltiin kouluun, matkaa oli n. 3,5km.

Ennen ruokailua luettiin ruokarukous opettajan johdolla. En suostunut ristimään käsiäni ja sain pahoja katseita. Musiikintunnilla laulettiin tavallisten laulujen lisäksi virsiä, koska opettaja oli uskovainen. Vitosluokalla musaope vaihtui ja alettiin tehdä muutakin kuin veisata.

Luokkaretkiä varten myytiin sukkia ja Mll:n pinssejä, ja kierreltiin naapurustossa ovelta ovelle. Ihmeen moni niitä osti.

Olin taitava lukuaineissa ja osasin lukea jo ennen eskaria. Olin myös hyvä matikassa ja muistan tylsistyneeni tunneilla, kun tein tehtävät nopeasti. En kehdannut sanoa aina opettajalle, että tein jo. Hyviä arvosanoja vähän häpeiltiin, koska kukaan ei halunnut olla hikke.

Opettajanhuoneesta sai soittaa kotiin lankapuhelimesta, jos oli tarve.

MeNaiset -lehden koulumuisteloja:

https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008180639.html

Tämä kohta kiinnitti huomioni:

"26. …katsottiin koulun jälkeen Ihmemies McGyveria ja Ritari Ässää tai pelattiin Pleikkaa."

No eikä pelattu! 80-luvulla ei vielä ollut edes olemassa Playstationia! MacGyver ja Ritari Ässä on 80-luvun tv-sarjoja, Playstation tuli vasta 90-luvun puolivälissä.

Pelattiin 80-luvulla pikemminkin Commodore 64:lla ja vastaavilla 8-bittisillä tietokoneilla tai vanhemmilla pelikonsoleilla, esim. Atari 2600, Mattel Intellivision, Philips Videopac, jne.

Muistatteko nämä Aapislaulut? Esim. tämä Hiirellä on aakkoset:

Lauletaanko noita nykyisinkin vielä? :)

No enimmäkseen ihan yhtä hel**ttiä oli tuo oma kouluaika, mutta onhan niitä hieman hyviäkin muistoja.

Vierailija kirjoitti:

No enimmäkseen ihan yhtä hel**ttiä oli tuo oma kouluaika, mutta onhan niitä hieman hyviäkin muistoja.

Kiusaamista siis... 🙄

Ala-aste 80-luvulla: Jokainen oli vuorollaan järjestäjä jonkun toisen kanssa. Tehtävinä oli pitää sieni kosteana, pyyhkiä tuntien jälkeen liitutaulu ja järjestää kaikkien kengät siisteihin riveihin. Seistä ovella odottamassa opettajaa. Kertoa opelle aamulla, onko jotkut poissa ja mitä tehtäviä tuli läksyiksi.

Talvella katsottiin luokassa hiihtokisoja telkkarista.

Joka vuosi piti suorittaa joku telinevoimistelusarja, olisko ollut Jumppakärpänen nimeltään. Hyi olkoon, inhosin telinevoimistelua.

Tuli jostain syystä mieleen koulumuisto 80-luvulta ala-asteelta, joka aika ajoin palaa muutenkin mieleen.

Tehtiin testi, jossa asetuttiin puoliympyrän muotoiseen riviin, opettaja kuiskasi viestin ensimmäisen oppilaan korvaan, ja tämä piti kuiskaten siirtää aina seuraavalle oppilaalle, ja vain kerran. Itse olin jossain puolivälissä kaarta ja viereinen oppilas kuiskasi viestin minulle niin epäselvästi, etten saanut siitä oikein mitään selvää. Kuiskasin sitten itse eteenpäin vain sen verran mitä sain selvää.

Lopulta viimeisen oppilaan oli sanottava ääneen saamansa viesti ja sehän oli muuttunut matkalla. Kokeen osoituksena oli miten viesti voi muuttua kuulopuheena ties monennenko sukupolven värittämänä "tietona".

Liekö tällaista koetta tehty muualla ja tehdäänköhän tällaisia testejä koulussa enää tänä päivänä?

Jotenkin jäi mieleen tämä testi ja siten en ota satavarmana tietona oikein mitään mitä mulle väitetään, jollei ole ns. asiantuntija, viranomainen tms. tiedon juurilta tullut tieto. Toki siinäkin on yksittäisen työntekijän väärinkäsityksen, unohduksen, tms. vaara.

Luultavasti kävin peruskoulun, torkkuessa meni.

Vierailija kirjoitti:

Tuli jostain syystä mieleen koulumuisto 80-luvulta ala-asteelta, joka aika ajoin palaa muutenkin mieleen.

Tehtiin testi, jossa asetuttiin puoliympyrän muotoiseen riviin, opettaja kuiskasi viestin ensimmäisen oppilaan korvaan, ja tämä piti kuiskaten siirtää aina seuraavalle oppilaalle, ja vain kerran. Itse olin jossain puolivälissä kaarta ja viereinen oppilas kuiskasi viestin minulle niin epäselvästi, etten saanut siitä oikein mitään selvää. Kuiskasin sitten itse eteenpäin vain sen verran mitä sain selvää.

Lopulta viimeisen oppilaan oli sanottava ääneen saamansa viesti ja sehän oli muuttunut matkalla. Kokeen osoituksena oli miten viesti voi muuttua kuulopuheena ties monennenko sukupolven värittämänä "tietona".

Liekö tällaista koetta tehty muualla ja tehdäänköhän tällaisia testejä koulussa enää tänä päivänä?

Jotenkin jäi mieleen tämä testi ja siten en ota satavarmana tietona oikein mitään mitä mull

Tehtiin tuollaista ja ihan kaverien kanssa ja harrastuksissakin tätä leikkiä harrastettiin.

Suhtaudun nostalgisesti mutta en muista olleeni erityisen iloinen koulussa. Helpotus oli suuri näihin aikoihin vuodesta kun loma alkoi. Suvivirsi, toikkarit käteen ja kotiin! Kesälomat oli seikkailujen aikaa.

Yritettiin polttaa kirjoja kevätlukukauden päätteeksi, huonolla menestyksellä kylläkin, paperi oli käsitelty jollain vahamaisella aineella mikä ei sitten millään palanut kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Menin ala-asteelle 1997 pienellä paikkakunnalla Turun liepeillä. Talvisin hiihdettiin, piti raahata sukset bussilla kouluun. Melkein kaikki kulki samalla bussilla ja samaan aikaan, ja kaikilla oli sitä pirun hiihtoa, joten ahdasta oli. Syksyllä ja keväällä pyöräiltiin kouluun, matkaa oli n. 3,5km.

Ennen ruokailua luettiin ruokarukous opettajan johdolla. En suostunut ristimään käsiäni ja sain pahoja katseita. Musiikintunnilla laulettiin tavallisten laulujen lisäksi virsiä, koska opettaja oli uskovainen. Vitosluokalla musaope vaihtui ja alettiin tehdä muutakin kuin veisata.

Luokkaretkiä varten myytiin sukkia ja Mll:n pinssejä, ja kierreltiin naapurustossa ovelta ovelle. Ihmeen moni niitä osti.

Olin taitava lukuaineissa ja osasin lukea jo ennen eskaria. Olin myös hyvä matikassa ja muistan tylsistyneeni tunneilla, kun tein tehtävät nopeasti. En kehdannut sanoa aina opettajalle, että tein jo. Hyviä arvosanoja vähän häpeiltiin, koska kuk

Me täällä Porvoossakin hiihdettiin kouluun kesät talvet, ja rahdattiin bussi suksilla kouluun, kuljettaja ajoi sen aina sieltä sitten takaisin varikolle ja noitui aina että senkin hunsvotit. Iltaisin mentiin aina kylille pyörimään, kunnes poliisi ajoi meidät pakoon. Ennen ruokailua luettiin Raamattu kahteen kertaan, sen jälkeen ruoka olikin jäähtynyt jo aivan kylmäksi, mutta maito sentään oli lämmennyt. Musiikin tunnilla laulettiin viranomaisille kaikki kylillä nähdyt laittomuudet. Vitosluokalla musiikinope vaihtui kun poliisit vei sen mukanaan.

Luokkaretkiä varten myytiin tukkia ja Military -pinssejä, kierreltiin naapurusto mahdollisimman kaukaa, ihmeen moni meitä väisti.

Olin taitava sluibailemaan aineissa ja osasin luistella jo ennen keskaria. Olin hyvä myös hutikassa ja muistan tylsistyneeni tunnilla kun tuhosin tehtävät nopeasti. En kehdannut sanoa aina opettajalle. Hyviä arvosanoja vähän häpeiltiin, joten niitä ei hankittu.

Opettaja polki harmoonia ja laulettiin Banaanimestarilla, kaikki on,  kaikki on. Sen jälkeen Seitsemän miehen voima. Paljon laulettiin, myös virsiä. Kenellekään ei tullut mieleen valittaa uskonnollisesta sisällöstä.