Kaksiossa asuvat lapsiperheet, huhuu!

Parisängystäni petasin päiväksi koko perheelle sohvan ja sekä minulla että lapsilla oli huoneessa telkkari ja videot.

Kaipasin kuitenkin niin kovasti omaa huonetta josta saisi oven suljettua, että sittenkin kärsin tuosta tilanteesta kokoajan.

Ja lapsetkin jo kaipasivat omaa tilaa.

Sain säästettyä tarpeeksi ja nyt asumme 40km Helsingistä omakotitalossa jossa on huoneita vaikka jokaiselle kaksi.

Nautimme tästä tilasta ja rauhasta.

Kyllä se oli kärsimystä asua ahtaasti vaikka kuinka alue oli " hieno" .

Ihmiset vaan ehkä arvostavat eri asioita.

Itse olisin jo aikaisemmin halunnut tarjota lapsille maaseudun leppoisat ja väljät oltavat, vihdoinkin se oli mahdollista!

Sehän on ihan näppärä ratkaisu pieneen tilaan, kun parven alapuolella olevan tilan voi hyödyntää?

Esim olohuoneeseen voisi laittaa parven ja sen alle pienen sohvan tai tv-tason, nojatuolin jne...Vanhemmat voivat hyvin nukkua parvella jos lapsia ei halua laittaa niin ylös nukkumaan.

noin periaatteessa, mutta kummasti niitä on myytävänä vähän käytettynä koko ajan;). Tiedän noin miljoona tapausta, meidän perhe mukaan lukien, jossa parvi on sitten kuitenkin osoittautunut epäkäytännölliseksi ja sitä ei vaan tule käytettyä. Se, jonka on tarkoitus nukkua parvella, oli se perheestä kuka tahansa, ajautuu vähitellen nukkumaan vaikka lattialle parven alle, ja alkaa inhota koko hökötystä. Siinä tökkii jokin, kapuaminen sinne erikseen on liian hankalaa, parvesta tulee varasto jne. Lapsiperheiden lisäksi tiedän myös muutaman yksiössä asuvan yksineläjän, jotka eivät käytä isoakaan parveaan, vaan nukkuvat mieluummin vaikka sohvallaan:).

Älä kysy minulta mistä tämä johtuu, olen vain elämässä huomannut, että näin se menee. Parvet toimivat periaatteessa, eivät käytännössä.

Tiedän kolme tapausta, joissa parvea käytettiin ehkä n. vuosi ja sitten siitä tuli varasto.



Itse asutaan 60m2 kaksiossa, 2 aikuista ja yksi 3-vuotias. Tämä asunto on joskus ollut kolmio, mutta yksi seinä on purettu pois ja näin pienempi makuuhuone ja olohuone on yhdistetty. Asunto on ihanan valoisa ja tilava, kaappitilaa vain saisi olla enemmän. Nukumme kaikki makuuhuoneessa ja olohuone on jaettu sohvalla kahteen osaan, toisella puolella on lapsen leikkinurkka. Kolmioita ollaan jo vähän katseltu, mutta vielä ei ole mitään hoppua.

Kaikki sängyt makuuhuoneessa jossa hyvin tilaa vaatteille ym.

myös lasten lelut olivat siellä...

(tosin joutuihan siinä aikalailla mielikuvitustansa käyttämään että kahden muksun kaikki lelut sinne mahtuivat :))



kyllä sopu aina sijaa antoi ja en muista että olisin kauhean tuskissani kokoajan ollut,

mutta kyllä oli kiva muuttaa isompaan!

nytkin meillä vaan 2 makkaria, toinen meidän ja toinen lasten.



Jotenkaan en edes kaipaa mitään kauheaa lukaalia... ;)

Yäk.

Kolmevuotia poju, 8kk tyttö ja minä ja mies kaikki makuuhuoneessa. Me nukutaan parvella, lapset alla. Tehtiin parven " ala-osasta" verhoilla huone pojalle. Olkkarissa ruokapöytä, kksi sohvaa, tietokone pöytä ja kirjahylly. Lapset leikkii vielä joka tapauksessa olkkarissa meidän luona joten lelut osittain molemmissa huoneissa. Nyt on pakko muuttaa kun kolmas tulee, kaappitila on kamala. Mitään ylimääräistä ei voi olla..

Lapsia on kaksi.



Neliöitä 48. Isompaan ei ole varaa.

Lelut kyllä mehtuvat kirjahyllyn kaappeihin ja säilytyskoreihin, lisäksi meillä on sellainen avattava rahi johon menee paljon tavaraa sisälle.

Asumme kaksiossa, koska tällä hetkellä ei ole varaa isompaankaan, tosin meille on kolmio rakenteilla ja siihen muutammekin tulevaisuudessa, mutta yksityisillä vuokrat kolmioista ovat kohtuuttoman suuria Helsingissä. Siksi siis asumme vielä toistaiseksi kaksiossa

Vierailija:

Miten olette järjestäneet nukkumisen? Onko makuuhuoneesta tehty lastenhuone ja vanhemmat nukkuvat olohuoneessa? Vai onko teillä perinteisesti makuuhuone, jossa kaikki nukkuvat ja olohuone, jossa kaikki oleilevat ja lapset leikkivät?

Missä säilytätte leluja? Miten saatte kaikki tavarat mahtumaan, onko paljon kaappitilaa?

Paljonko neliöitä?

Miksi asutte kaksiossa?

Meillä vanhempien sänky olohuoneessa, huone jaettu kahtia kirjahyllyllä.

Makuuhuoneessa lapsen-/vierashuone. Siellä on lapsen sänky, lelut ja vuodesohva.

Kaappitilaa alunperin huonosti, ollaan ostettu lisää kaappeja ja kaikki mitä ei joka päivä/viikko tarvita on viety varastoon.

Kaksiossa asutaan 1) pääkaupunkiseudun hintatason vuoksi ja 2) tykätään tästä asunnosta ja kaupunginosasta!

äiti nukkuu olohuoneessa. Kaappitilaa ihan ok,kaks vaatehuonetta ja lastenhuoneessa irtokomerot. Neliöitä 60. Ei oo tullut vielä etsittyä isompaa kun tää on edullinen ja just ja just mahdutaan

Neliötä 52.

Lapsella oma makuuhuone. Me vanhemmat nukumme olohuoneessa. Tässä asunnossa on kivasti kaappitilaa. Eikä yhdellä taaperolla leluja paljoa olekaan.

Pitkään asuimme kaksiossa, 54 neliötä, kaksi aikuista, koululainen ja kaksi pientä. Koululaisella oli sänky olkkarissa, me muut nukuttiin samassa huoneesa. Lelut oli siellä sun täällä.. Nyt vanhin asuu omillaan, me muut kolmiossa. Ja nyt tuntuu tosi ahtaalata, kun mun ja miehen välit on niin huonot...

kunnes meidän omakotitalo valmistui.



Oli 52 neliötä. Lapset jakoivat makuhuoneen ja meidän sänky oli olohuoneessa.



Päästiin Jouluksi muuttamaan 180 neliön taloon,

oli sen arvoista asua ahtaasti.

että kaikki nukkuvat samassa huoneessa. Tällä hetkellä yksi lapsi ja toista odotellaan. Riippuu kauanko asumme tässä asunnossa tarkoitus on myöhemmin, että me vanhemmat siirrymme olohuoneeseen nukkumaan ja lapsille jää makkari.



Leluja on suurimmaksi osaksi olohuoneessa.

Mies ei halua muuttaa isompaan ja maksaa enempää vuokraa. Pk-seudulla on kallis hintataso.

nyt maksan liki 80 neliön kolmiosta 912 euron vuokraa hymyillen,vaikka eipä näillä tuloilla olis varaa..ei vaan voi asua kaksiossa

En ole ap, mutta kiinnostaa: minkä ikäisiä lapsia teillä on? Varsinkin ne, jotka jaksvat huoneen yhdessä (lapset siis)?



Meillä tilanne se, että äiti ja melkein 2v poika asumme 51 neliön kaksiossa, ja samassa huoneessa sängyt. Vielä poika ei kaipaa omaa huonetta leikkejä varten, mutta missähän iässä äiti joutuu hinaamaan luunsa olkkariin? Vai riittäisikö, jos ostaa äidille parvisängyn, niin että päivisin huone on kokonaan pojan mutta yöllä yhteiskäytössä? Tämä on ihana tämä meidän kaksio, enkä halua muuttaa niin kauan kuin mahdollista.

äiti ja 2 koululaista. Olohuone on jaettu kahtia hyllyillä ja sermeillä, lapsilla on siis oma soppensa molemmilla " olkkarissa" . Minä nukun makuuhuoneessa. Keittiö ja " olohuone" ovat samaa tilaa, onneksi iso keittiö.

Aiemmin minä nukuin olohuoneessa, ja pienillä lapsilla yhteinen makuuhuone.



Teinit kärsivät samassa huoneessa, mutta isompaan ei ole varaa. Kolmiossa molemmilla olisi oma huone, mutta minä nukkuisin taas olohuoneessa, joten " yhteistä" tilaa olisi vähemmän, kun esim. telkkari olisi sänkyni vieressä. Olisimme tavallaan ilman sitä olohuonetta, ja isoja keittiöitä (joihin menee sohva jne.) ei ole paljoa.

Vierailija:

Meillä tilanne se, että äiti ja melkein 2v poika asumme 51 neliön kaksiossa, ja samassa huoneessa sängyt. Vielä poika ei kaipaa omaa huonetta leikkejä varten, mutta missähän iässä äiti joutuu hinaamaan luunsa olkkariin? Vai riittäisikö, jos ostaa äidille parvisängyn, niin että päivisin huone on kokonaan pojan mutta yöllä yhteiskäytössä? Tämä on ihana tämä meidän kaksio, enkä halua muuttaa niin kauan kuin mahdollista.

Minä kyllä muuttaisin äitinä ehdottomasti sänkyni kanssa sinne olkkariin. Entä jos tapaat jonkun kivan miehen? jonka kanssa olisi kiva vaikka nukkua (ja muutakin...) siinä sängyssä? Onko sitten kivaa siellä parvella kaksistaan????

Tuli vaan mieleen...

ap