Miehen suhtautuminen omaan tyttäreensä epäreilua
Meillä siis 4-vuotias tyttö, joka on luonteeltaan herkkä ja hiljainen.
Miehen parhaalla ystävällä on 7-vuotias tytär, joka on aina ollut suulas, kova pompottelemaan vanhempiaan ja muita lapsia. Lisäksi on aina ollut jotenkin ilkeä muita lapsia ja aikuisia kohtaan. Saattaa sanoa, että "miks sulla on noin ruman väriset hiukset?" Tai"miks sulla on noin ruma paita? Mulla on nätimpi."
Tämä lapsi on miehen mielestä maailman ihanin ( on hänen kummityttärensä) ja on vain reipas ja sosiaalinen. Minusta tuntuu että on jopa hieman pettynyt kun meidän oma tyttö on ihan vastakohta luonteeltaan ja todella pehmeä.
Olimme kyläilemässä ystävien luona, joilla on saman ikäinen lapsi kun meidän tyttäremme on. Tämän toisen tytön isä tuli myös paikalle lapsensa kanssa.
Jossain vaiheessa meidän tyttö tulee itkien kertomaan, että tämä toinen tyttö on kiusannut häntä. Oli tönäissyt maahan ja nauranut, vetänyt hiuksista, sanonut vaatteita rumiksi, ja sanonut ettei kukaan halua leikkiä hänen kanssaan.
Mies oli heti epäilykannalla, kysyi toiselta tytöltä oliko tehnyt näin. Tietysti tyttö vastaa kiherrellen, että en.
Mies alkoi välittömästi sättimään meidän tyttöä, että ei saa valehdella! Siis uskoo mieluummin kummityttöään, joka on jäänyt monta kertaa kiinni valehtelusta, kuin omaa arkaa lastaan joka ei ole koskaan valehdellut meille! :(
Pidin tietysti meidän lapsemme puolia, johon miehen kommentti oli, että kyllä meidän tyttö saisi jo vähän reipastua ja olla ottamatta kaikesta itseensä.
Kommentit (32)
Siis ensin kiusaaja on 7-vuotias ja sitten saman ikäinen? Hyvä provo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä taitaa olla epäterve suhde kaveriinsa, onko aina hännystellyt ja mielistellyt tätä ja tuo heijastuu nyt jopa suhtautumissa lapsiinkin?
Itseasiassa kyllä. Tämä kaveri ei koskaan tituleeraa miestäni kaverikseen, ei koskaan kutsu miestäni minnekään, ei koskaan käy eikä pyydä kylään. Jos kutsutaan hänet illanviettoon, on buukannut jotain päälle niin että ehtii olla vain 20 minuuttia. Tai sitten haluaa ilmaisen yösijan.
Ap
Kuitenkin pyysi lapsensa kummiksi?
Kaveri ei taida vaan tykätä nillittävästä ja vinkuvasta ap:sta.
21/22, lukekaas nyt paremmin ennen kuin ilkutte typeriä. Ap sanoo, että isäntäperheellä oli samanikäinen tyttö, ja tuo seitsenvuotias tuli samaan aikaan isänsä kanssa kylään. Kaksi eri lasta siis.
Minusta tuossa on todella ikävää se, miten heikosti isä tuntuu rakastavan ja tukevan lastaan. Vakavan keskustelun paikka.
Sinänsä on ikävän yleistä se, että vanhemman on vaikea hyväksyä lapsessaan piirteitä, jotka ovat hänelle itselleen vieraita. Mutta se on se kasvun paikka, oppia tajuamaan, että lapsi on hyvä, vaikka erilainen.
Vähäisempi ongelma on se kiusaava seitsenvuotias. Kiusaaminen on melko helppo estää olemalla kutsumatta ko. lasta teille ja/tai valvomalla leikkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies siis on lapsena ollut luonteeltaan sellainen klassinen kiusaajatyyppi. On nyt aikuisena tietysti ihana ihminen, pehmeitä arvoja ei tosin hirveän pitkälle arvosta.
Sosiaalisuus on miehen mielestä aina ollut sellaista suulasta räpätystä ja suunapäänä menemistä. Miehellä on itsellään ADHD-diagnoosi, jonka takia oli lapsena erityisluokalla.
Marko???
Ei ole.
Ap
Ok. Kuulosti vain jotenkin niin tutulta, ja tytön ikäkin sopii.
T. Samalla luokalla Markon kanssa.
Miksi päästät oman lapsen silmistäsi? Meillä on vastaava tapaus (tosin isä ei ole tuon kiusaajan puolella), mutta me sovimme jo kotona, että jos Suvi (kiusaaja) tulee samaan paikkaan kylään, niin silloin pysyt äidin kanssa samassa huoneessa ja vaikka luet jotain. Kun tuo Suvi pyytää leikkiin mukaan, niin vastaan ystävällisesti, että juodaan ensin kahvit/ollaan just lähdössä tms. Hetken kuluttua kuuluu lastenhuoneesta joka tapauksessa itkua, kun Suvi rikkoo jotain tai tönii pienempiä. Joka kerta se katsotaan sen kiusatun omaksi syyksi, kun Suvi on niin ihana.
Tiedän tämän kiusaajatyypin. Pienestö pitäen suoraan sanoen kammottavia lapsia, mutta muiden mielestä niiiiin ihania ja reippaita.
Ehkä entisenä koulukiusattuna tunnistaa nämä tyypit herkemmin.
Keneen aikuiseen tyttö voi turvautua, keneen luottaa ja kenelle avautuu?
Tiedän tunteen ap. Tuon ikäisiä ei niin helposti enää vahdita, kun eivät suostu leikkimään ihan siinä aikuisten silmien alla.
Kummiksihan nimenomaan pyydetään sellaisia alistuvia lahja-maatteja, jotka pienellä syyllistämisellä suostuvat hoitamaan lasta vaikka keskellä yötä.
Totuushan on, että tytön on sisuunnuttava, muuten edessä oleva koulutie on pitkä ja kivinen.
Ehkä mies pelkää ettei teidän tyttönne kykene mihinkään, kun on ilmeisen hissukka ja kiinni äidissä.
Provossa pitäs iät pysyy ihmisillä samana koko tarinan ajan... ;)