Jos näytät paljon ikäistäsi nuoremmalta tai vanhemmalta, niin...

On se tupakan ja alkoholin ostaminen Suomessa tehty vaikeaksi. Sen sijaan koulujen pihoilla myydään jo ala-asteikäisille huumeitä mitään kysymättä. Siideriä ja lonkeroa tarjotaan tytöille seksiä vastaan.

Olen 39-vuotias ja kolmekymppiset työkaverit (n. 30-31-vuotiaat) luulevat minua ikäisekseen, vaikka minulla on kolme lasta ja he kyllä tietävät sen. Luulevat varmaan, että olen aloittanut lasten teon alle parikymppisenä. Paras kommentti oli, että "mennään me nuoret opettajat istumaan iltaa. Ei pyydetä vanhempia opettajia. Tuo Mattikin on jo 41." En hennonut sanoa, että täytän jo muutaman kuukauden päästä itsekin 40 vuotta. :D

Vierailija kirjoitti:

31 vuotiaana eräällä kielikurssilla minulta kysyttiin olenko preppaamassa kirjoituksiin.

Jos olitkin sen näköinen, että olisit vähän hitaammin kypsynyt kirjoituksiin. Jos itse olit tosissaan, annoitko?

up

Tyttäreni on yli 40 ja häneltä kysyttiin siiderin ostossa papereita.

Olen itse pian 70v ja joku joskus puhunut takanapäin, että olisin korkeintaan viisikymppinen.

Mua luultiin mieheni lapseksi. :D (Olin silloin n. 22, mieheni 30.)

 Noi perusjutut, eli myydään lastenlippuja (viimeksi kuukausi sitten) ja huolto/myyntimiehet kyselee onko vanhemmat kotona. Olen hieman kolmenkympin paremmalla puolella.

 Yksi hauska tapaus sattui aito avioliitto-nimenkeräyksen aikaan, kun joku rouva pysäytti kadulla ja kysyi olenko jo täysi-ikäinen. Totesin pokkana olevani 17 ja jatkoin matkaani.

 Joskus myös tulee huvittavia katseita, kun noin 9-10-vuotiaan näköinen lapseni huutelee minua julkisella paikalla.

Mua luultiin parikymppiseksi opiskelijaksi vielä 41-v... ja 35-v baareissa mua iskivät vain nuoret pojat ja luulivat ikäisekseen. Työelämässä tytöteltiin, mikä ärsytti. Kolmikymppisenä kyseltiin papereita alkoholia ostaessa ja ravintoloiden ovilla. Kun olin tavannut 5 v vanhemman mieheni, minua luultiin hänen tyttärekseen.

Mutta nyt 45-v on tapahtunut nopea muutos, ilmeisesti koska vaihdevuodet alkoivat. Naama on yhtäkkiä rupsahtanut pahasti. Aloitin hormonikorvaushoidon, mutta se ei ole vielä varmaan vaikuttanut, vaikka sanotaan, että gynet näkevät naamasta, kuka käyttää ja kuka ei, kun pitää nuorekkaana. Olen niin tottunut näyttämään juniorilta, että tämä on harmillista ja olenkin alkanut miettimään kaavojen kohotusta tms, en ole ihan päättänyt vielä mitä, mutta jotain aion tehdä kyllä, niin peilikuva alkaisi taas näyttää tutummalta.

Olen 30v. 2 varhaisteinin äiti. Olin viime keväänä nielurisaleikkauksessa. Sairaalan Henkilökunta tytötteli minua koko ajan:D Kun hoitaja tuli kotouttaan minua,hän kysyi että onko vanhempasi nyt sitten kotona että et ole yksin leikkauksen jälkeen. Katsoin hölmistyneenä että häh, jolloin hän kysyy että vai oletko jo muuttanut pois kotoa:D joo olen,14vuotta sitten lähtenyt omilleni. Useimmiten minua luullaan about 20v. 4vuotta sitten eläintarhassa minulle myytiin lasten lippu,alle 16v. En tiedä mitä pitäs ajatella.

Huvittavaa kun jotkut eivät kerta kaikkiaan kestä sitä, että toiset vaan säilyvät nuoren näköisinä sinne jopa viiteenkymppiin asti :). Keneltä se on pois? 

Vierailija kirjoitti:

Mua luultiin parikymppiseksi opiskelijaksi vielä 41-v... ja 35-v baareissa mua iskivät vain nuoret pojat ja luulivat ikäisekseen. Työelämässä tytöteltiin, mikä ärsytti. Kolmikymppisenä kyseltiin papereita alkoholia ostaessa ja ravintoloiden ovilla. Kun olin tavannut 5 v vanhemman mieheni, minua luultiin hänen tyttärekseen.

Mutta nyt 45-v on tapahtunut nopea muutos, ilmeisesti koska vaihdevuodet alkoivat. Naama on yhtäkkiä rupsahtanut pahasti. Aloitin hormonikorvaushoidon, mutta se ei ole vielä varmaan vaikuttanut, vaikka sanotaan, että gynet näkevät naamasta, kuka käyttää ja kuka ei, kun pitää nuorekkaana. Olen niin tottunut näyttämään juniorilta, että tämä on harmillista ja olenkin alkanut miettimään kaavojen kohotusta tms, en ole ihan päättänyt vielä mitä, mutta jotain aion tehdä kyllä, niin peilikuva alkaisi taas näyttää tutummalta.

Mulla sama. Hauska lukea miten tuskallista on näyttää ikäistään nuoremmalta. Ei se mitään tuskaa ole.

Itsekin näytin vielä 37- vuotiaana ikäistäni nuoremmalta. Alkossa kysyttiin silloin papereita. Sitten sain toisen lapsen ja nyt täytin 39. Kaikki muuttui. Kukaan ei enää luule nuoreksi.

Mulle ovat 45-50-vuotiaat naiset alkaneet puhua kuin olisimme samanikäisiä. "Se ja se on MEIDÄN ikäinen." Viimeksi se "mun" ikäinen oli 46. Lisäksi työpaikkamme keski-ikä on 31 vuotta. Ei kivaa ei.

Eli te, jotka olette epätoivoisen nuoren näköisiä: tilanne kyllä muuttuu. Ja se muutos voi olla todella äkillinen. Itse vanhenin ihan silmissä yhden vuoden aikana (toisen lapsen vauvavuosi). Enjoy while it lasts!

Mulle yks mummo tuli toissa kesänä. "Niin sinähän menet syksyllä yläasteelle". Olin 20

Kun käyn 14-vuotiaan lapseni kanssa syömässä, meiltä melkein aina kysytään, maksammeko erikseen. En mielestäni pukeudu lapsellisesti. Se on vähän turhauttavaa. Papereitakin kysellään kaupassa. Siitäkin tulee vähän hölmö olo. N39

Multa on siinä 27-vuotiaana kanssa mm. kyselty uudessa työpaikassa, että mistä koulusta olen harjoittelijana. Työkaverit puhuu, että "kyllä x pärjää, se on tosi reipas tyttö".

Edelleen kolmevitosena saan kuulla "niin, sä oot niin nuori vielä" -kommenttia mm. jos tulee puhetta siitä ettei mulla ole lapsia tai että mulla on vielä opiskeluoikeus yliopistolle.

Huvittavaa, miten jotkut kieltävät ettei näin voisi olla ja lisäksi kuvittelevat, että aikuisen yli kolmekymppisen kuuluisi nauttia siitä, että suhtaudutaan kuin lapseen/teiniin. Äitiäni luultiin yli viisikymppisenä 20 + siskoni ja minun sisareksi. Tämä tuntuu itsestä jo aika häkellyttävältä, mutta olin itse vieressä kun tämä tapahtui. Eikä tosiaan ole noissa tilanteissa kyse mistään tarkoitushakuisista kehuista vaan aidoista väärinymmärryksistä. Esim. mulle on usein kerrottu vaikkapa että "90-luvun alussa oli sellainen sarja kuin Pulttibois", mihin sitten sanon että juu muistan kyllä hyvin, ja sitten ollaan ihan että täh, etkä muista. Muutaman kerran kun sitten tämän jälkeen on kysytty, että "no minkä ikäinen sä sitten oikein oot" niin iän sanottuani on ruvettu vaan vänkäämään, että "etkä ole" ja pyydetty todistamaan asia.

Mulla on jo kamalat otsarypytkin -ainakin omasta mielestä kamalat- ja silti saa vielä kuulla tätä "no sä oot niin nuori vielä". Papereita ei kyllä enää niin ahkerasti kysellä kuin joitakin vuosia sitten. Enköhän mäkin tästä rupsahda ja todennäköisesti paljon aiemmin kuin äitini, joten odotan mielenkiinnolla koska loppuu nämä "sä oot niin nuori vielä" -kommentit. En mä ainakaan alaikäiseltä kai enää näytä. Jes!

Tämä on niin pukeutumisesta ja päivän lookista kiinni. Työelämässä meikanneena, laittautuneena ja pukeutuneena minua luullaan yleensä 28-30 vuotiaaksi, kun taas vapaapäivänä verkkarit jalassa ja huppari päällä kaupassa ilman meikkiä kysellään poikkeuksetta aina papereita :) olen siis 26v.

Minä olen aina näyttänyt ikäistäni vanhemmalta. Olen käynyt baareissa jo 16-vuotiaana, eikä minulla ole ikinä ollut ongelmia Alkossa, ikärajoista riippumatta. Tämä on hämmentävää, sillä peiliin katsoessani en näe itseäni NIIN vanhan näköisenä. Ehkä sitten olen ryppyinen ja vanhan näköinen ja vielä pukeudunkin vanhanaikaisesti?

Olen kuvitellut että olen ihan ok näköinen, piirteeni ovat symmetriset ja tyylini on klassisen tyylikäs :)

Ulkonäöllä ei ole minulle suurempaa merkitystä, sillä olen pärjännyt koulussa ja työssä, minulla on mies ja kaksi lasta, mukavia kavereita ja kaikki on hyvin. Olisin toki mielelläni edes ikäiseni näköinen.

Minulla on epäpuhdas iho, mikä varmasti johtaa osaa harhaan. Lisäksi on ylipainoa eli ehkä joku mieltää pyöreän naamani osittain lapsenpyöreydeksi. Luullaan usein alaikäiseksi ja teiniksi. Opiskelen yliopistossa ja vuosia jo asunut pois vanhempien luota, mutta usein saa kyselyjä esimerkiksi sähköyhtiöiden markkinoijilta, josko maksan jo itse sähköstä. Joskus puhutaan kuin 15-vuotiaalle eli ei kuten lapselle mutta ei niin kuin aikuiselle.

Ei ole omalla kohdalla mitään noloa tapahtunut, mutta moni yllättyy siitä kuinka vanha olen. Itse luulin kerran kaverini äitiä tämän siskoksi.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa kun jotkut eivät kerta kaikkiaan kestä sitä, että toiset vaan säilyvät nuoren näköisinä sinne jopa viiteenkymppiin asti :). Keneltä se on pois? 

Ei. Se kostetaan verisesti etenkin naisvaltaisilla työpaikoilla, kun ne menopaussissa olevat eivät kestä tuota totuutta. Etenkin jos niille on painoa kertynyt, eikä itse normaalipainoisena jaksa liittyä kahviringin ikuisen laihdutuskuurin keskusteluihin.

Esikoisen kanssa joku täti-ihminen pysäytti mut ja sanoi kuinka ihanaa on kun vien pikkusiskoa ulos.. Olin 23v, tytär 1v. Nyt ikää 40v, lapsia tullut aika paljon lisää. Varmaan jokaisen kohdalla kyselty että odotanko ensimmäistäni.. Voi johtua siitäkin kun kiloja ei ole juuri jäänyt lapsista.

Paperit joutuu pitämään mukana. Edelleen saatetaan kysyä, kerran ei ollut mukana, takana pitkä jono.. Sain myyjän ylipuhuttua onneksi, kyseessä viinipullo.