Mitä lajia inhosit koulussa?

Koko liikunnan inhoaminen tosiaan puuttuu listalta

Kivoja lajeja: juoksu, suunnistus, pallopelit

Inhokkeja: luistelu, telinevoimistelu, sähly

Vierailija kirjoitti:

Pesäpallo. Joka kevät ja syksy sitä pelattiin, mutta kukaan ei koskaan kertonut sääntöjä!?!?? Tosi hauskaa.

Ihanaa, kohtalotoveri! Olen kuvitellut olevani jotenkin viallinen, kun en itsestäänselvästi ollut syntymästäni asti osannut pesäpallon sääntöjä, vaan olin aina liikuntatunneilla pihalla kuin lumiukko. Kuitenkin kaikki muut tuntuivat osaavan, vaikkei sen pelaamista tosiaan koskaan mitenkään opetettu. Mystistä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pesäpallo. Joka kevät ja syksy sitä pelattiin, mutta kukaan ei koskaan kertonut sääntöjä!?!?? Tosi hauskaa.

Ihanaa, kohtalotoveri! Olen kuvitellut olevani jotenkin viallinen, kun en itsestäänselvästi ollut syntymästäni asti osannut pesäpallon sääntöjä, vaan olin aina liikuntatunneilla pihalla kuin lumiukko. Kuitenkin kaikki muut tuntuivat osaavan, vaikkei sen pelaamista tosiaan koskaan mitenkään opetettu. Mystistä!

En tienny minkään lajin sääntöjä. Pelasin vaa mukana :'D

Vierailija kirjoitti:

Pesäpallo. Joka kevät ja syksy sitä pelattiin, mutta kukaan ei koskaan kertonut sääntöjä!?!?? Tosi hauskaa.

Täsmälleen sama kokemus itsellä. Meillä olisi mahdollisuudet vaikka mihin maalla, mutta aina vaan sitä pesäpalloa. Kun olin siinä vielä teknisesti surkea, kun ei sitä tekniikkaan opetettu eikä ollut luontaisia lahjoja eikä voimaa, mulla saattoi tulla kylmä, jos ilma ei ollut kovin lämmin. Joskus osuin palloon, mutta harvoin pääsin juoksemaan. Sitten ulkokentällä mut aina laitettiin takakentälle, jonne vain muutama lyöjä sai pallon ja sitten kun tuli parempia lyöjiä, ne paremmat heittäjät tuli takakentälle passiin. Eli minusta inhottavin laji oli pesäpallo, koska en saanut liikuntaa siinä. En vihaa liikuntaa, mutta koululiikunta ja minä emme olleet kavereita. Olen lapsena ja nuorena kuitenkin liikkunut vapaa-ajalla aika paljon, sekä nykyään yhä. 

Joo ja sama lentopallossa, koripallossa ym, ei mitään sääntöjä kerrottu. Toki säännöt on muuttuneet, mutta aika paljon olen telkkarista pelejä katsomalla oppinut sääntöjä, joista en ole edes tiennyt olevan olemassa.  Sama liikunnanope kuitenkin kaikilla ala-asteelta saakka, yläasteella vaihtui mutta sama kaikilla ja osa osasi silti itsestään, en tiedä miten. Toki oppilaita tuli muistakin kouluista sitten yläasteelle. 

Suunnistus oli ihan kamalaa koska mulla on ihan surkea suuntavaisto! Rakastin liikkatunteja ja rakastan vieläkin liikuntaa, mut suunnistus! 👎Ai niin ja hiihto. En huomannutkaan että sekin oli listassa. Hiihto tosin vain siksi kun köyhän perheen lapsena mulla ei ollut suksia. Eli en ole koskaan hiihtänyt. Veikkaan että olisin tykännyt hiihdosta. 10 vuotta nuoremmalle pikkusiskolleni ostettiin kyllä suksia, luistimia ym. ja hän voitti useampana vuonna köulun hiihtokilpailuissa kultaa. (Äitini oli yh kun minä olin pieni, siksi oltiin köyhiä. Sitten ei enää oltu kun äiti tapasi pikkusiskoni isän.) Vähön olen katkera. Sori ot. 😂

Inhosin ja vihasin koko liikuntaa. Pahimpia oli hiihto, uinti (naisopet kyttäämässä pesuhuoneen ovella ja huutamassa: ALAPESU!, siis oikeesti kyttäsivät, pesikö tytöt huolella alapesun, komensivat joskus saunan ovelta uudestaan alapesulle, kun ei heidän mielestään ollut hinkannut riittävän hyvin), lentopallo, korkeushyppy (oli pakko hypätä, vaikka pelotti, rima oli paksu metallinen ja sattui kovasti, kun tippui sen päälle).

Vihasin liikuntaa niin paljon, että meni monta vuotta ennenkuin pakkoliikunnan jälkeen aloin käydä edes kävelyllä ja hiihdin vasta kun oli pakko opettaa omia lapsia hiihtämään. Olen yrittänyt opettaa lapsillemme positiivista suhtautumista liikuntaan, mutta kyllä koulu on aika hyvin onnistunut liikuntainnostuksen heidänkin osaltaan tuhoamaan. Nyt kun esikoinen on lukiossa, hän sanoo, että eka kerran liikunta on ihan kivaa, kun saa valita tekemisiä vähän omien mieltymysten mukaan, eikä siellä olla enää niin tosissaan.

Uintimuisto hamalta 70-luvulta: Eräs poika ei uskaltanut mennä uimaan. Kaksi opettajaa heittivät hänet altaaseen, toinen otti kiinni käsistä ja toinen jaloista ja sitten hiioppia vaan ja poika lensi veteen! Eikö ole järkyttävää?! Onneksi tuollaista ei enää nykyään voi tapahtua.

Uinti, hhhrrr mitkä traumat. Kylmyys, vettä nenään, pelko hullua uintiopettajanatsia kohtaan.😖

Uinti. Nolous omasta kropasta, huono uintitaito, opettaja huutaa kentän laidalta, että ui nopeammin. Ja pojat pääsivät omilta tunneiltaan aina etuajassa pois ja tulivat ikkunoiden taakse kyttäämään. Seuraavat päivät sai sitten kuulla, että näittekö sen ja sen perseen, hyi saatana.

Yleisurheilu ja kaikki tanssillinen olivat suurimmat inhokkini. Olin kömpelö ja rytmitajuton luokan syrjitty. Yleisurheilu ja tanssi olivat paikkakunnan suosikkiharrastukset tyttöjen keskuudessa, joten lahjakkaita näissä oli paljon. Minulle vain huudettiin ja ala-asteella evättiin osallistuminen kevätjuhlaesitykseen (mikä helpotus!) koska en oppinut koreografiaa kunnolla. Uinti oli minun liikuntanumeron pelastus. Harrastin kilpauintia ja pärjäsin siinä kansallisellakin tasolla erittäin hyvin. Kun muut räpiköivät, minä uin hyvällä tekniikalla ja paljon, kaikista testeistä kevyesti kymppejä. Kerrankin minä sain olla sen haukuttavan ja naureskeltavan sijaan se, joka pärjäsi. Vesi on vieläkin ainoa elementti jossa en ole lainkaan kömpelö tai haparoiva.

Hiihto! Hiki virtaa kun yrittää niillä tahmaisilla lumipaakkuisilla palikoilla rämpiä eteenpäin verenmaku suussa ja kaikkien on PAKKO osallistua hiihtokilpailuihin.

Telinevoimistelu ja lentopallo. Lisäksi kaikki meidän tytöt oli raivoissaan kun jouduttiin pelaamaan RINGETTEÄ. Kukaan ei tykännyt siitä, kaikki olisi halunneet pelata jääkiekkoa mutta vain pojat saivat (eivätkä tietenkään joutuneet pelaamaan ringetteä). Todella epäreilua ja oltiin NIIN vihaisia.

34 vielä, siis meidän luokan tytöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uinti oli ylivoimainen inhokki. Minusta on suorastaan sadistista pakottaa herkässä iässä olevat lapset/esiteinit olemaan alasti luokkakavereiden kanssa. Se oli ihan hirveää ja nöyryyttävää.

Olin toisella luokalla ja menimme Helsingin Yrjönkadun uimahalliin. Meidät pantiin istumaan lattialle alastomina ja tekemeään uintiliikkeitä, käsiä ja jalkoja levälleen. Todellakin nöyryyttävää...

Asiasta poiketen, yhtä nöyryyttävää varmaan oli luokkatoverille, joka joutui syömään oksentamansa ruoan. 

En ilkeä tunnistettavuuden pelossa kirjoittaa yhtä tarkasti, mutta hyvin samantyylisiä kokemuksia minulla myös Helsingistä.

Yksi muisto peruskouluajoita (1 tai 2 lk.), menimme bussilla Pirkkolan uimahalliin, koulumme miesrehtori tuli alastomien tyttöjen kannsa suihkuun. näin 70 luvulla.

Lentopallo. Ja vain sen takia, että olin reilusti lyhyempi kun muut luokkalaiset ja verkko laitettiin luokan pisimmän mukaan. En mitenkään pystynyt pärjäämään kun jouduin verkolle. Takakentältä sentään pystyi suunnilleen saamaan pallon verkon yli.

Vierailija kirjoitti:

Yksi muisto peruskouluajoita (1 tai 2 lk.), menimme bussilla Pirkkolan uimahalliin, koulumme miesrehtori tuli alastomien tyttöjen kannsa suihkuun. näin 70 luvulla.

Pienessä kyläkoulussa tätä tapahtui vielä 90-luvun alussa, kun olin neljännellä luokalla.

Tulee todella surulliseksi kun näitä lukee. Miksi koululiikunnan pitää olla sellaista pakkopullaa? Ymmärrän että kaikki ei tykkää kaikista lajeista, mutta pitäisi nyt jotain joustoa tähän keksiä. Kun kouluajoista kasvoin niin olin oikein yllättynyt mitä kaikkea liikuntaa voikaan harrastaa, mitä koulussa ei ikinä edes kokeiltu. Ymmärrän ettei koululla ole varaa kaikkeen mahdolliseen.

Tuntuu että koululiikunnalla nimenomaan tuhotaan se viimeinenkin halu harrastaa yhtikäs mitään liikuntaa. Joillakin ei tule vapaa-ajalla harrastettua mutään kun koulussa kuitenkin on liikuntaa ja kun se loppuu, ei tule mieleenkään että pitäisi liikkua joka viikko.

Lisäksi, miksi liikunta on ainoa kouluaine jossa pitää valmiiksi osata jo kaikki? Tehdään kaikken maailman testejä, mutta niihin ei harjoitella pätkääkään. Entä jos matikan kokeetkin järjestettäisiin vain yllättäen ilman mahdollisuutta edes opetella koko asiaa?