Sinä aikuinen, joka olit koko teinivuosien ajan ylipainoinen...
...harmittaako asia sinua? Entä millainen kehonkuvasi on nyt?
Itse olin hoikka/normaali lapsi, mutta ikävuodet 11-18 olin (lievästi) ylipainoinen. En koskaan teininä ehtinyt kokea aikaa, jolloin olisin ollut hoikka ja voinut pukeutua kuten muut silloin (shortseihin, toppeihin jne). Kukaan poika ei kiinnostunut minusta kouluaikana ja tytöt syrjivät painoni vuoksi. Sittemmin ylipainoa seurasivat syömisongelmien parissa vietetyt vuodet ja epäterveelliset dieetit. Olen jo vuosia ollut normaalipainoinen, mutta asia on jäänyt harmittamaan. Yhä tarkkailen syömisiäni ja liikunnan määrää. Näen itseni yhä ylipainoisena ja koen itseni yhtä isoksi kuin nuorena, vaikka tiedän olevani bmi:n puolesta normaali (22) ja vaatteet ovat eri kokoisia kuin tuolloin.
N26
Kommentit (7)
Mulla samantyylinen tarina.
Lapsena normaalipainoinen, en hoikka mutta en pyöreäkään. Teininä yritin laihduttaa liian tiukoilla typerillä nälkädieeteillä, mikä laukaisikin ahmimista. Lihoin ylipainoiseksi. Masennus tuli tässä vaiheessa. Tunsin etten pystynyt nauttimaan teini-iästä painoni takia. Olin epävarma enkä saanut mitään huomiota vastakkaiselta sukupuolelta. Häpesin vartaloani. Tämä jätti jäljet itsetuntoon.
Laihdutin vihdoin ollessani täysi-ikäisyyden kynnyksellä ja minusta tuli hoikka. Se muutti elämääni positiiviseen suuntaan.
Mutta jojolaihduttaminen sai aikaan ongelmia. Lihoin tosi helposti ja kyttäsin painoani jatkuvasti. Kesti vuosia kunnes saavutin tasapainon joka on pysynyt jo vuosia. Välillä liikunta meni överiksi ja näytin tosi kuihtuneelta. Tasapaino löytyi silloin kun opin syömään pienempiä annoksia, laajentamaan makuaistiani sillä tavalla että tykkään monipuolisemmin ruoista ja kun tajusin että mikään ruoka ei ole kiellettyä kun pääosin syö suht monipuolisesti. Aloin syödä normaalirasvaisia esim maito tuotteita ja unohtaa kituutuksen. Ja harjoittelemään pääsääntöisesti voimaharjoittelua. Hoksasin että painoindeksi missä painoni pääsääntöisesti pysyy on 22:n hujakoilla.
Vieläkin olen epävarma kehostani, mutta se on onneksi pääsääntöisesti hävinnyt. Suosittelen ihmisiä välttämään tiukkoja dieettejä ja teini-ikäisenä dieettailu on huono idea.
Ei nyt hirveästi harmita. Enemmän harmittaa se, että teini-ikäni meni tavallaan hukkaan, kun olin niin masentunut silloin. Pieni ylipainoni tuolloin ei tosiaankaan auttanut asiaa. Nyt olen normaalipainoinen ilman sen kummempaa yritystä. Kun mielialani koheni, niin kilotkin katosi kuin itsestään.
Olin isokokoisempi nuorena sairauden takia, tajusin vasta jälkeenpäin miten kaikki nämä asiat vaikuttivat toisiinsa. Kehonkuva ei ole positiivinen nyt, joskin paino on ok.
Ketä ei harmittais? Eiköhän kaikki ois upeavartaloisia, jos sais valita.
Harmittaa. Yritän alitajuisesti saada teinivuosiani takaisin ja ympäristö pitää mua epäkypsänä. Teinisuhteet jäivät kokematta ja sen takia olen tampio naisten kanssa
Olen ollut lihava pikkulapsesta lähtien. Kyllä, aina on harmittanut.
up