Minkälaiset ihmiset tulevat toimeen lähes kaikkien ihmisten kanssa? Oletko

Vierailija kirjoitti:

Mä tulen MELKEIN kaikkien kanssa toimeen, mutta oon sen verran moraalinen ja kovapäinen, että puutun kusipäisten ihmisten käytökseen jos vaikka kiusaavat toisia. En myöskään jousta mielipiteissäni tai yrittämällä yritä tulla kaikkien kanssa toimeen. Oon huomannut että myös tällaiset räiskyvät persoonat voi tulla ihmisten kanssa toimeen kun muistavat viljellä huumoria ja osaavat nauraa myös itselleen :) Yleisesti ottaen tykätyimmät ihmiset on aika rauhallisia ja leppoisia sekä sydämellisiä eli vähän erilaisia kuin minä itse.

No miten erotat tykätyimmän ihmisen hänen todellisesta luonteestaan, jos hänellä perhesuhteissa häikkää?

ei ainakaan fitnessnaiset. läskit vihaa meitä. =(

Konsulttina on vähän pakko tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa myös niiden vaikeiden asiakkaiden. Olen asiaihminen enkä tunteile asioista. Ajattelen loogisesti ja mulla on hyvä itsetjnto. Osaan nähdä myös toisen osapuolen näkökulman asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tulen MELKEIN kaikkien kanssa toimeen, mutta oon sen verran moraalinen ja kovapäinen, että puutun kusipäisten ihmisten käytökseen jos vaikka kiusaavat toisia. En myöskään jousta mielipiteissäni tai yrittämällä yritä tulla kaikkien kanssa toimeen. Oon huomannut että myös tällaiset räiskyvät persoonat voi tulla ihmisten kanssa toimeen kun muistavat viljellä huumoria ja osaavat nauraa myös itselleen :) Yleisesti ottaen tykätyimmät ihmiset on aika rauhallisia ja leppoisia sekä sydämellisiä eli vähän erilaisia kuin minä itse.

No miten erotat tykätyimmän ihmisen hänen todellisesta luonteestaan, jos hänellä perhesuhteissa häikkää?

Mitä tarkoitat? En meinannut että nämä ihmiset olisivat kaikille sydämellisiä (vaikka suurin osa varmasti onkin), vaan että heistä huokuu sellainen fiilis ulospäin työkavereille, tutuille ja uusille tuttavuuksille. Yleisesti ottaen ovat mukavia tyyppejä ja mieluista seuraa. Tietysti jotkut saattavat olla kaikkein läheisimpien ihmisten kanssa tosi hankaliakin tyyppejä. Itse asiassa tunnen erään tällaisen ihmisen. Hän on rakastettu ihminen meidän työpaikalla, mutta kun opin tuntemaan hänet paremmin paljastui että hän on melko tiuskiva ihminen läheisiään kohtaan :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole vielä tavannut ihmistä, jonka kanssa en tulisi toimeen. Ja olen tavannut elämäni aikana tuhansia ihmisiä. En kuitenkaan ole nk kaikkien kaveri, koska mielestäni toisen ihmisen kanssa toimeentuleminen ja kaveruus ovat kaksi aivan eri asiaa. Suhtaudun muihin ihmisiin pääasiassa ennakkoluulottomasti. Keskustelen mielelläni erilaisista asioista. Keskustelen asioista kuitenkin objektiivisesti enkä subjektiivisesti. Monet  ovat sanoneet, että mulla on lehmän hermot ja se varmaan pitää paikkansa, koska mua on hyvin vaikea saada provosoitumaan. Juuri siksi, että en suhtaudu keskusteltavaan asiaan subjektiivisesti. Osaan asettua muiden asemaan ja katsoa asioita monesta eri näkökulmasta. Kun jonkun kanssa on erimielisyyksiä, niin silloin "asiat riitelevät", eivät ihmiset. En mene henkilökohtaisuuksiin edes silloin, jos keskustelukumppanini tekee niin. Kun joku kertoo mulle kahden kesken jostain, niin mulla on automaattisesti oletus, että kaikki kuulemani on luottamuksen arvoista. En siis kerro kolmansille osapuolille muiden asioista, en edes puolisolleni. Jos on jokin asia, josta kolmannen osapuolen pitäisi tietää, kehotan kertojaa kertomaan asian itse. Samoin jos minulta kysytään jonkun toisen henkilön asioista, kehotan kysymään suoraan henkilöltä itseltään. 

Minulla sama. Ainoa poikkeus on narsistiäitini. Miten toimisit narsistin suhteen?

Mulla ei ole kokemusta narsisteista. Varmasti olen heitäkin elämäni aikana kohdannut, mutta ei siis sellaista suhdetta kehenkään narsistiin, josta narsismi olisi tullut esille. Ihmisten kanssa toimeentulemisessa on minusta aika tärkeää pitää omat rajansa. Asiat, jotka on hoidettava, hoidetaan. Mutta muutoin, jos toinen yrittää käyttää hyväksi, solvaa tms, niin silloin mielestäni voi pitää etäisyyttäkin. 

Narsisti tekee vielä enemmän. Väitän, että tappaa, se on päämäärä. Todellisia narsisteja onneksi on harvassa, puhun kuitenkin näistä. Mielestäni kaikki he, jotka eivät välttämättömissä ihmissuhteissa ole alkujaan pakosti tekemisissä narsistin kanssa, se on onni. Eri lukunsa ovat sitten ihmisryhmä, joka käyttää hyväksi ym. terveisiin ihmissuhteisiikin liittyvää. Nuo ihmiset oppii, tai eivät opi ja vetäytyvät, inhimillisyyttä, normaalia. Narsismi on harvinaista, mutta ei niin kuitenkaan, kun oikein avaudutaan. Tänä päivänä liittyy eri ikäisiin vanhempiin. Pitääkö sanoa syistä: perintörahat on heillä puljaltuna ja heidän vanhempien tuki, sekä aito välittävyys.lapsista. Nuo tietyt vanhemmat syntyneet 40-50-60-luvulla, motiivina elämäänsä ovat vain perinnöt. Siinä unohdettiin seuraava sukupolvi ihan täysin. Ja kaikin puolin, seuraavalla ei ole ollut mitään väliä. Tämä on ongelma, kaikinpuolin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tulen MELKEIN kaikkien kanssa toimeen, mutta oon sen verran moraalinen ja kovapäinen, että puutun kusipäisten ihmisten käytökseen jos vaikka kiusaavat toisia. En myöskään jousta mielipiteissäni tai yrittämällä yritä tulla kaikkien kanssa toimeen. Oon huomannut että myös tällaiset räiskyvät persoonat voi tulla ihmisten kanssa toimeen kun muistavat viljellä huumoria ja osaavat nauraa myös itselleen :) Yleisesti ottaen tykätyimmät ihmiset on aika rauhallisia ja leppoisia sekä sydämellisiä eli vähän erilaisia kuin minä itse.

No miten erotat tykätyimmän ihmisen hänen todellisesta luonteestaan, jos hänellä perhesuhteissa häikkää?

Mitä tarkoitat? En meinannut että nämä ihmiset olisivat kaikille sydämellisiä (vaikka suurin osa varmasti onkin), vaan että heistä huokuu sellainen fiilis ulospäin työkavereille, tutuille ja uusille tuttavuuksille. Yleisesti ottaen ovat mukavia tyyppejä ja mieluista seuraa. Tietysti jotkut saattavat olla kaikkein läheisimpien ihmisten kanssa tosi hankaliakin tyyppejä. Itse asiassa tunnen erään tällaisen ihmisen. Hän on rakastettu ihminen meidän työpaikalla, mutta kun opin tuntemaan hänet paremmin paljastui että hän on melko tiuskiva ihminen läheisiään kohtaan :/

Työpaikoilla narsisti loistaa, sekä antaa kuvaa että kaikki on fine. Normaalisti työpaikoilla ei ole narsisteja, hakeutuvat lähinnä yrittäjiksi, jonka vanhemmat makselee kaiken. Tai yllättäen talon omistajiksi tms.

Vierailija kirjoitti:

Konsulttina on vähän pakko tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa myös niiden vaikeiden asiakkaiden. Olen asiaihminen enkä tunteile asioista. Ajattelen loogisesti ja mulla on hyvä itsetjnto. Osaan nähdä myös toisen osapuolen näkökulman asioihin.

Tapoja hoitaa hommat:

 - ottaa  tietyissä tilanteissa omalle kontilleen asioita, joita ei ole itse edes tehnyt. Näin asiakkaan ei tarvitse menettää kasvojaan eikä asiasta tarvitse kiistellä.

- kun toinen tekee virheen on sanoa, että niin on käynyt itsellekin. 

- tehdä sellainen palvelus, josta toinen jää sinulle velkaa. Tällöin toinen ei viitsi sinulle pottuilla 

- myöntää, että ei tiedä kaikkea /osaa kaikkea

- pyytää apua ja kehua tietämystä sekä kiittää avusta

- vähän testata ihmistä onko ihminen puhelias ja  mistä on kiinnostunut ja puhua siitä. Monet puhuvat mielellään itseään kiinnostavista asioista. Itse voin puhua vaikka kalastuksesta ummet ja lammet, vaikka en ole onkinut kuin mato-ongella. 

- työasioissa pitää fakta-linja ja välttää väittelyitä ilman faktoja

Manipulointia joo, mutta näillä keinoilla pärjää suurimman osan kanssa jopa tuiki tuntemattomienkin.

Itsellä kokemusta useista erilaisista asiakasympäristöistä ja aina olen tullut toimeen kaikkien kanssa vaikka kaikista en vältämättä ole pitänytkään. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut keskittyvät vain ihmisiin, joiden kanssa voi jutella? Ei pidäkään jutella puhekyvyttömille väkisin, sehän olisi aika epäkohteliastakin, mutta voi heidät silti huomioida hymyllä tai moikkauksella. Jos tämä ihminen ei moikkaa takaisin eikä tunnu yhtään arvostavan, että otat hänet pienillä eleillä huomioon, ei sinun tarvitse sitä tietenkään tehdä (eikä muutenkaan, mutta se olisi kaikkien kanssa toimeen tulemista, eikä vain niiden kanssa, jotka ovat yhtä puheliaita kuin itse).

Tarkoitan nyt sellaista, että jos vaikka kävelee tällaisen superujon ohi, niin katsoo että ai sinä olet siinä, "moi", ja sitten jatkaa matkaansa. Sitten jos tämä ujo vaikka on epävarma jostain, niin hän ajattelee että sinä olet sellainen kiva, joka tulee kaikkien – kaikenlaisten – kanssa toimeen, ja uskaltaa tulla kysymään sinulta.

Valitettavasti esim. töissä ei riitä mielenkiinto ihmisiin, joiden kanssa ei synny luontaisesti keskustelua. Suurin syy on ehkä se, että havaitsee toisen niin erilaiseksi, että töiden sujumisen vuoksi on parempi olla tekemisissä vain välttämättömän verran. Ja sitten vaikka joku vaikuttaa rohkealta ja puheliaalta, niin joku ihminen vain voi olla kertakaikkiaan liian hiljainen tai liian puhelias, joiden kanssa ei vain keskustelua synny.

Olen huomannut, että usein keskimmäiset lapset ovat aikuisina sellaisia 'kaikkien kanssa toimeentulijoita', mutta toisaalta he eivät osaa myöskään oikein tehdä päätöksiä tai sanoa "Ei".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konsulttina on vähän pakko tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa myös niiden vaikeiden asiakkaiden. Olen asiaihminen enkä tunteile asioista. Ajattelen loogisesti ja mulla on hyvä itsetjnto. Osaan nähdä myös toisen osapuolen näkökulman asioihin.

Tapoja hoitaa hommat:

 - ottaa  tietyissä tilanteissa omalle kontilleen asioita, joita ei ole itse edes tehnyt. Näin asiakkaan ei tarvitse menettää kasvojaan eikä asiasta tarvitse kiistellä.

- kun toinen tekee virheen on sanoa, että niin on käynyt itsellekin. 

- tehdä sellainen palvelus, josta toinen jää sinulle velkaa. Tällöin toinen ei viitsi sinulle pottuilla 

- myöntää, että ei tiedä kaikkea /osaa kaikkea

- pyytää apua ja kehua tietämystä sekä kiittää avusta

- vähän testata ihmistä onko ihminen puhelias ja  mistä on kiinnostunut ja puhua siitä. Monet puhuvat mielellään itseään kiinnostavista asioista. Itse voin puhua vaikka kalastuksesta ummet ja lammet, vaikka en ole onkinut kuin mato-ongella. 

- työasioissa pitää fakta-linja ja välttää väittelyitä ilman faktoja

Manipulointia joo, mutta näillä keinoilla pärjää suurimman osan kanssa jopa tuiki tuntemattomienkin.

Itsellä kokemusta useista erilaisista asiakasympäristöistä ja aina olen tullut toimeen kaikkien kanssa vaikka kaikista en vältämättä ole pitänytkään. 

Konsultin on tärkeä pitää itsensä ulkopuolisena erilaisista ihmisten välisistä riidoista asiakkaalla. Eikä aina voi tuoda esille omia mielipiteitään vaikka kuinka haluaisi. Asia vain pitää hyväksyä sellaisena kuin se on ja olla välittämättä. 

Itse huomioin myös siivoojat, vastaanoton ihmiset jne. Juttelen heillekin välillä muutaman sanan. Osa ei ole heitä näkevinäänkään saati että suostuisivat tekemään siivouksen helpoksi.

Minulla on lapsi, jolla on selektiivinen mutismi. Arvostan ihmisiä, jotka huomioivat lapsen esim. tervehdyksellä ja huokuvat hyväksyvää läsnäoloa ja ovat ystävällisiä. Eivät suutu vaikka lapsi ei vastaa tai eivät luo ahdistavaa ilmapiiriä tenttaamalla tai "pakottamalla" lasta puhumaan. Yleensä tällaisiin ihmisiin lapsi sitten itsekin hakee kontaktia sanattomalla viestinnällä esim.  esittelemällä lelujaan ja luomalla katsekontaktia yms. Liian hyökkäävät, loukkaantuvat tai kärsimättömät ihmiset taas voivat saada lapsen ihan lukkoon.

a) Väittäisin, että löytyy ihmisiä, jotka päättävät ihmisen ulkoisen habituksen perusteella etteivät halua olla jonkun henkilön kanssa missään tekemisissä.

b) Väittäisin myös, että löytyy ilkeitä juoruilijoita, jotka saavat toiset ihmiset uskomaan jonkun ihmisen omaavan negatiivisia luonteenpiirteitä. Tämän vuoksi nämä ilkeitä valheita uskovat  eivät edes vaivauduta tutustumaan toiseen ihmiseen.

c) Väittäisin myös, että löytyy ihmisiä, jotka lietsovat eripuraa ihmisten välille ja valehtelevat omat ilkeät mielipiteensä toisen ihmisen sanomaksi.

Miten siis kukaan voisi väittää tulevansa toimeen KAIKKIEN kanssa? Kun toinen osapuoli päättää ettei tulla toimeen, niin silloinhan tämä toinen ei voi tulla toimeen kaikkien kanssa, vaikka olisi diplomaattinen ja omaisi hyvät käytöstavat.

Lopuksi esittäisin provosoivan väitteen, yleensä nämä kaikkien kanssa toimeentulevat ovat niitä ilkeämielisempiä ihmisiä. Kaikki ajattelevat, että tämä diplomaattinen henkilö tulee toimeen kaikkien kanssa, joten hänen hienovaraiset vihjailut jostain henkilöstä tavallaan oikeuttaa "käymään joukolla tämän ihmisen kimppuun". 

Itse pidän ihmisistä, jotka uskaltavat sanoa mielipiteensä ja eivät provosoidu toisten mielipiteistä. Luonnollisesti kaikissa tilanteissa ei niitä mielipiteitä sanota, mutta aina sen verran mielipiteitä pitää ihmisellä olla, että väistämättä joku vetää herneen nenäänsä. Eli kukaan ei oikeastaan tule kaikkien kanssa toimeen, vaikka välttäisi paljastamasta todelliset mielipiteensä.

Lisäisin vielä, että luultavasti kaikkien kanssa toimeentuleva ylläpitää omaa harhaansa, koska toinen ihminen sietää tätä muja "kaikkien kanssa toimeentulevaa" -ihmistä.

Voisiko olla niin, että parhaiten kaikkien ihmisten kanssa tulee toimeen sellainen ihminen, joka on rehellisesti oma itsensä. Muiden kanssa toimeentulemista merkittävästi edistää, jos ihminen ei ole kovin tuomitseva, eikä ilkeämielinen, omaa hyvät käytöstavat ja kohtelee kaikkia oikeudenmukaisesti/tasapuolisesti/asiallisesti.

Melkein aina tämä on ihminen, joka on hyvä tarinankertoja ja vitsikäs, osaa muokata vitsejä seuran mukaan. Usein small talkkaaminen luonnistuu vaivatta, mutta syvälliset aiheetkaan eivät pelota.

Sekin auttaa, jos on kiinnostunut laajasti ja syvästikin eri teemoista, tietää monesta aiheesta paljon, mutta nauttii myös kevyemmistä aiheista ja viihteestä. Haluaa, että kaikki viihtyvät, mutta ei ota stressiä siitä. Ei tuomitse herkästi, ketään. Voi ongelmitta keskustella remonteista, sijoituksista, suosituista sarjoista (myös ns. kevyemmistä), kiintymyssuhteista, rokista, leipomisesta tai klassisesta kirjallisuudesta. Viihtyy monenlaisessa ympäristössä.

Mutta kaikkein tärkeintä on seuran mukaiseksi säädelty humoristisuus, eli osaa olla kertomatta karskeja vitsejä jos niitä ei kaivata, eikä heitä ironistisia taideviittauksia silloin kun ne eivät ole muille tuttuja jne. Ja se tarinankerronta esimerkiksi oman elämän sattumuksista toimii aina, jos siinä on hyvä.

Minä tulen lähes kaikkien kanssa toimeen, olen kiinnostunut muista ihmisistä ja voin helposti jutella arjen asioista tai uusista tieteellisistä tutkimuksista (jos tieteenalana on vaikka biokemia, jota en niin tunne, keskityn oppimaan, ihmiset rakastavat kertoa muille asioista joihin ovat perehtyneet). Annan puheenvuoron sille ryhmän hiljaisemmallekin, kuitenkaan nostamatta tuppisuuta ikävään tikunnokkaan jos tämä selvästi ennemmin vain kuuntelee käytävää keskustelua. Voisi kai sanoa että olen hyvä lukemaan vuorovaikutustilanteita, otan paljon vastuuta ryhmädynamiikasta. Tarjoudun auttamaan jos siihen on tilaisuus. Olen yleisesti aika pidetty ihminen ja minulla on paljon ystäviä, mutta sitten kun jonkun kanssa menee sukset ristiin, niitä ei helpolla oiota.

Homot. Ovat avarakatseisia ja lempeitä.

Minä olen tuollainen ihminen. Olen asiakeskeinen, se helpottaa. Osaan olla kohtelias ja mukava myös hankalille tyypeille.

Yhtenä varjopuolena on se, että en koe myöskään hyviä tyyppejä tai samanhenkisiä ihmisiä kovin vahvasti. Kaikki paitsi aivan lähimmät ovat ulkokehällä. 

Toinen varjopuoli on se, että joskus ne hankalat tyypit kuvittelevat että meillä synkkaa jotenkin erityisen hyvin (koska ovat tottuneet siihen että useimmiten ihmisten kanssa kommunikointi hiertää enemmän). Se voi olla joskus vähän kiusallista, koska en ole yleensä ottaen hakemassa uusia ystäviä.

Joko hyvin kiltit, joustavat miellyttäjät. He yleensä tulevat toimeen kaikkien kanssa, mutteivat ole luotettavia kavereita koska kumartelevat joka suuntaan eivätkä paljasta todellisia ajatuksiaan.

Tai sitten sellaiset hyväntahtoiset johtajatyypit, jotka herättävät kaikkialla kunnioitusta.

Vierailija kirjoitti:

Minä tulen lähes kaikkien kanssa toimeen, olen kiinnostunut muista ihmisistä ja voin helposti jutella arjen asioista tai uusista tieteellisistä tutkimuksista (jos tieteenalana on vaikka biokemia, jota en niin tunne, keskityn oppimaan, ihmiset rakastavat kertoa muille asioista joihin ovat perehtyneet). Annan puheenvuoron sille ryhmän hiljaisemmallekin, kuitenkaan nostamatta tuppisuuta ikävään tikunnokkaan jos tämä selvästi ennemmin vain kuuntelee käytävää keskustelua. Voisi kai sanoa että olen hyvä lukemaan vuorovaikutustilanteita, otan paljon vastuuta ryhmädynamiikasta. Tarjoudun auttamaan jos siihen on tilaisuus. Olen yleisesti aika pidetty ihminen ja minulla on paljon ystäviä, mutta sitten kun jonkun kanssa menee sukset ristiin, niitä ei helpolla oiota.

Tässä tuli varmaan tärkeimmät. Osaa lukea tilanteita, jutella sekä arkisista että teoreettisista asioista ja toimii ystävällisesti. On juttelevainen ja aktiivinen, mutta antaa suunvuoron myös muille ja ottaa ne porukan hiljaisetkin huomioon.

Joku sanoi lisänä myös tilanteeseen sopivan huumorintajun, sekin on totta että usein näillä kaikkien kavereilla on pieni pilke silmäkulmassa. Osaavat silti olla hienotunteisia ja vakavia tarvittaessa.

Mikään noita ei kuulosta isolta, mutta on yllättävän harvinaista, että joku pärjää hyvin näissä kaikissa.