"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?

Muisto, josta haluaisin eroon: Isäni kysyi minulta, pikkuveljeltäni ja parhaalta kaveriltani, että mikä on se jännä kirjain ensimmäisenä Sisu-askissa. Paras ystäväni tiesi sen heti. Hävettää ja harmittaa vieläkin, kun en sitä tajunnut... ikää 7-vuotta :(

Pitäisikö syyttää geenejä ;D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää ei oo tylsä mutta muistan Onni ja Enni-aapisen kaikki kirjainlaulut.

"Hiirellä on aakkoset, kaikki hauskat kirjaimet, on abcdefg..."

Aivan mahatavaa:D:D

Niitä hiiri laulelee!

Voi, mulla tulee mieleen aikuisten lasteni alakouluiät 2000-luvun alusta. Se aika kului niin äkkiä ja olin usein niin väsynyt, kun opiskelin ja tein täyttä työpäivää samaan aikaan ja avioliittokin veteli viimeisiään. Oikeesti, miten vuodet voivat kuin kiitää? Lapset ovat nyt ihan pärjääviä aikuisia, mutta mulla on suru ja syyllisyys noista ajoista.

Muistelen usein lapsuuteni maisemaa eräässä etelä-Suomen kunnassa. En tiedä, onko kyseessä sinänsä turha muisto, mutta jostain syystä muistelen tosi usein kylän lakkautettuja postia ja pankkeja ja yhtä kauppaa, jossa oli ihana henkilökunta. Sieltä kylältä on paljon muistoja, hyviä ja vähemmän hyviä.

Muistan, että kun kuulin uutisissa Spede Pasasen kuolemasta, uutisankkuri, joka uutisen luki, oli Tomi Einonen.

Seksi.

N55

Olin joskus isän kanssa automatkalla ja kysyin, että seuraavatko nuo pilvet meitä. Isä vastasi, että eivät tietenkään kun eiväthän ne meidän ajamiseen kuulu.

Muistan, kun ala-asteella eräällä luokkakaverillani oli paita, jossa oli monta reikää, siis sellainen verkkopaita, toinen kaveri vitsaili, että sinua on ammuttu hirmu monta kertaa kiväärillä paitaan.

Ahlmannin tiellä on jätteenkeräys piste, sinne voi viedä risut.

Vierailija kirjoitti:

Ahlmannin tiellä on jätteenkeräys piste, sinne voi viedä risut.

Risut kyytin ja menoksi.

Muistan, kun keväällä 1998 tuli Seppo Hovin juontama Karuselli-kilpailu, hän sanoi yhden jakson lopussa: Tapaamisiin taas viikon kuluttua tai ihan kohta. Tarkoitti siis sitä, että Bumtsibum oli tulossa televisiosta heti tämän jälkeen.

Ihana ketju! Oma muistoni liittyy siihen kun 80-luvun alussa minut laitettiin kukkaistytöksi kun erään valtion päämies oli Suomessa käymässä. Olin noin 5-vuotias ja tehtävänäni oli siis ojentaa kukkaset hänelle. Muistan kun istuin konferenssikeskuksen takahuoneessa missä haisi ranskanperunoille. Mulla oli myrkynvihreät sukkikset joita nypin hermostuneena. Ikuisuudelta tuntuvan ajan päästä joku lykkäsi kimpun käteeni ja minut ohjattiin huoneeseen täynnä ihmisiä. Mies jolle piti kukat ojentaa,näytti mielestäni avaruushirviöltä! Täristen menin hänen luokseen ja itkua pidätellen löin kukat hänen kouraansa ja juoksin isäni luo. Olen jälkeenpäin yrittänyt etsiä digiarkistoista kuvaa tästä tilanteesta mutta toistaiseksi en ole löytänyt.

Muistan, kun olin isän kanssa automatkalla Pienen Neulamäen rautatietunnelin lähellä Kuopiossa, ja kysyin isältä, että kuka tuonne tunneliin saa mennä? Isä vastasi, että ei sinne saa mennä ja että "juna jos tulloo niin sillon kuoloo" ja että sinne saa mennä vain juna.

Vierailija kirjoitti:

Tää ei oo tylsä mutta muistan Onni ja Enni-aapisen kaikki kirjainlaulut.

Miten meni H-laulu? Entä X?

Rouvani oli tikahtua nauruun kun muistelin varhaisteininä näkemäni Napakymppi- ohjelmaa:

Herra X oli nuorehko kalapuikkoviiksimies, joka hykerteli

kaksimielisiä kysymyksiä tyyliin "tiedätkö millaista liikettä moottorisß tekee mäntä".

Muistan, kuinka häpesin hyypiön puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun 1. tai 2. luokalla uskonnontunnilla opettaja kertoi Neitsyt Mariasta ja viittasin saadakseni tiedottaa luokalle ylpeänä, että minäkin olen neitsyt. Opettaja kakisteli jotain, että ei se Maria horoskoopiltaan neitsyt ollut vaan jotenkin muuten.

Hei minä väläytin ihan samat, mutta meille opettaja ihan kakistelematta kertoi, että neitsyt oli vanhan kansan ilmaisu, joka tarkoitti naimatonta naista, tyttöä siis. Merkitys ilmeisesti muuttunut aikojen ja käännöksenkäännösten mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ala-asteen enkunkirjoista 90-luvulta.

"I like coffee, i like tea. I like you, do you like me?"

On muuten ärsyttävä kun yhä vaan muistaa vaikka ei tarvitsisi. Samaisista kirjoista todella pitkään päässä pyöri myös joku toinen laulu joka onneksi on vihdoin unohtunut.

Samoissa OK English kirjoissa oli se toinen laulu, mitä valitettavasti en ole unohtanut.

What's your name, my name is Ken,

What's your name, my name is Tom,

What's your name, my name is Jeff, my name is Jeff Jerry Jackson...

Hii! Mullakin oli Ok English. Sitten oli ainakin avaruuspoika Wam, joka muuttui näkymättömäksi, jos joi vettä tai kastui. Ja Kenillä oli aina jotain mussutettavaa mukana, ja papukaija nimeltä Nobody. Ja opettajan nimi oli Miss North, myöhemmin Mr. Williams.

Lauluja muistan esim.

"There was a man who had a dog,

and Bingo was his name, oh,

B-I-N-G-O, B-I-N-G-O...

and Bingo was his name, oh!"

Ja ässäloru:

"Sheila sells fish in a seaside shop,

she shuts it at six

and Sue shouts: Stop!"

Kaikissa koulukirjoissa ärsytti, kun hahmot olivat aina niin hirveän iloisen näköisiä. Ei ollut oikein samaistuttavaa loskaisina hämärinä marraskuun päivinä, kun tankattiin tylsiä kielioppiasioita, ja toiset yrittävät virnuilla vieressä, miten dippaduuhauskaa tämä on.

Yläasteen saksanopettajalla oli tapana opettaa asioita iskevinä rimpsuina. Hän saattoi panna tunnin aluksi meidät toistamaan kuorossa "dürfen, können, mögen, müssen, sollen, wollen!" kunnes osasimme ulkoa, ennen kuin edes tiesimme, mitä ne tarkoittavat. Mutta hyvin on jäänyt mieleen. Ylläolevankin kirjoitin ulkomuistista. Ne ovat siis apuverbejä.

Mieleen on jäänyt myös laulu:

;Ja, was können Sie empfehlen?;

Das Huhn mit Reis,

zum Nachtisch Himbeereis.

(Mitä voitte suositella? Kanaa riisin kera. Jälkiruuaksi vadelmajäätelöä.)

En enää osaa saksaa niin että pystyisin yksinkertaistakaan keskustelua käymään, mutta muistan varmaan ikuisesti, että empfehlen=suositella.

Vierailija kirjoitti:

Yläasteen saksanopettajalla oli tapana opettaa asioita iskevinä rimpsuina. Hän saattoi panna tunnin aluksi meidät toistamaan kuorossa "dürfen, können, mögen, müssen, sollen, wollen!" kunnes osasimme ulkoa, ennen kuin edes tiesimme, mitä ne tarkoittavat. Mutta hyvin on jäänyt mieleen. Ylläolevankin kirjoitin ulkomuistista. Ne ovat siis apuverbejä.

Mieleen on jäänyt myös laulu:

;Ja, was können Sie empfehlen?;

Das Huhn mit Reis,

zum Nachtisch Himbeereis.

(Mitä voitte suositella? Kanaa riisin kera. Jälkiruuaksi vadelmajäätelöä.)

En enää osaa saksaa niin että pystyisin yksinkertaistakaan keskustelua käymään, mutta muistan varmaan ikuisesti, että empfehlen=suositella.

Ai mutta anteeksi, saksan apuverbit eivät liene ihan turha asia :D No tuo laulu varmaan sopii tähän ketjuun.

Sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on 187 888 järveä. Luin tämän jostain WWF:n esitteestä ekaluokkalaisena. Ja myös sen ettei hampaiden pesun aikana hanasta saa valuttaa vettä. Kiersin omakotitaloamme sulkemassa hanoja, valoja ja jääkaapin ovea, tein isäpuoleni hulluksi.

-ja tietenkin kerroin samalla kaikille montako järveä Suomessa on

Kiljusen herrasväki -elokuvan mukaan Suomessa on 60 001 järveä. 

Ajatar-mainoksen muistan minäkin. Lapsena ei kyllä ollut tietoa mikä Ajatar on tai mikä on Forum. Ihmekös tuo jossain Lapin syrjäkylällä. Mutta niin sitä vaan rallateltiin. Toinen oli Taverna mio, munamakarooni.