Lue keskustelun säännöt.
Onko täälä muita eläänsä TÄYSIN kyllästyneitä ihmisiä?
09.03.2006 |
Täsä yksi. Mikään ei vaan tuo iloa niinkuin ennenn. Ja kyllä olen masentunut.
Kommentit (6)
eli nyt radikaaleja muutoksia kehiin niin piristää!
työpaikan-,asunnon tai auton vaihto, täydellinen remontti, muuten ei mikään muutu ja vaan masennut enemmän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan mieluummin saada lisää sykettä elämään...olen nuori, mutta elämä polkee paikallaan..siis on polkenu jo useamman vuoden..ainaki siltä tuntuu...t.2
Vierailija:
eli nyt radikaaleja muutoksia kehiin niin piristää!
työpaikan-,asunnon tai auton vaihto, täydellinen remontti, muuten ei mikään muutu ja vaan masennut enemmän!
Olen vaihtanut työpaikkaa, alaa, miestä, kotia, you name it. Sehän tässä just ketutta että mikään ulkoinen muutos EI auta. Sisäisestikin olen koettanut muuttua (terapiassakin kävin vuoden), ilman tulosta. Ja kuten sanottu, en koe olevani masentunut. Loppuelämä vaan tuntuu niin pirun TYÖLÄÄLTÄ, en millään viitsisi ja jaksaisi.
jolla todella on merkitystä ihmisille? Tai tekemällä vapaaehtoistyötä niin, että todella teet merkityksen toisen ihmisen elämään?
Éi ihmisellä ole elämässään sisältöä, jos sen elää vain itselleen...Vaikka nyky-yhteiskunta yrittääkin levittää itsekkyyden ilosanomaa.
Vierailija:
jolla todella on merkitystä ihmisille? Tai tekemällä vapaaehtoistyötä niin, että todella teet merkityksen toisen ihmisen elämään?
Éi ihmisellä ole elämässään sisältöä, jos sen elää vain itselleen...Vaikka nyky-yhteiskunta yrittääkin levittää itsekkyyden ilosanomaa.
Mun ongelma vaan on se, että onnistun pilaamaan tällaisetkin jutut! Menen johonkin vapaaehtoistyöhön mukaan. Murehdin koko ajan, että teenkö asiat oikein. Tekiskö joku muu paremmin? Onko tämä touhu menossa päin helvettiä koska minä olen tekemässä sitä? Tiedän, it' s all about me me me me me. Voin leikkiä etten ajattele niin. Kaikki menee ihan hyvin, ei tässä mitään, älä ajattele aina itseäsi. Kroppani pahalainen ei vaan usko järjen ääntä. Ahdistaa, rintaa puristaa....
Olen vaan niin, niin kyllästynyt ja tuntuu että elämästä on kaikki jo nähty, tämä on tätä samaa vuodesta toiseen. Ja en ole suinkaan sitä mieltä että elämässäni on asiat huonosti. Olen vaan väsynyt omiin reaktioihini erilaisiin asioihin ja tajunnut etten pysty muuttumaan. Ajatus loppuelämästä kyllästyttää. Jos mulla ei olisi läheisiä, taitaisin päättää päiväni.