"Kympin tyttö" vastaa "ysin poikaa"

Niin eli kympin tyttöjä on enemmän kuin kympin poikia vai?

Paitsi matematiikassa ja liikunnassa. Niissähän pojat on parempia....

Vierailija kirjoitti:

Niin eli kympin tyttöjä on enemmän kuin kympin poikia vai?

En tiedä onko vai eikö. Sen tiedän, että tytöt hyötyvät poikia enemmän, jos temperamentti on koulun odotusten suuntainen. Esimerkiksi sinnikäs tyttö hyötyy sinnikkyydestään enemmän kuin sinnikäs poika. Tämä vääristää kouluarvosanoja tyttöjen eduksi, ja sen johdosta kympin tytöt eivät osaa asioita yhtä hyvin kuin kympin pojat.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/663175/Temperamentti+vaaristaa+tyttoje…;

Vierailija kirjoitti:

Paitsi matematiikassa ja liikunnassa. Niissähän pojat on parempia....

Kouluarvosana ja oppilaan osamistaso ovat kaksi eri asiaa. Tyttöjen arvosanat ovat poikia parempia, vaikka osaamistaso ei aina olisikaan. Siksi kympin tyttö vastaa ysin poikaa.

Olen pahoillani, ettet pärjännyt edes koulussa. :(

Ei vaan pojat saa nimenomaan helpommin parempia arvosanoja. Tytöltä vaaditaan samaan arvosanaan enemmän osaamista kuin pojalta. Etenkin äidinkielessä.

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan pojat saa nimenomaan helpommin parempia arvosanoja. Tytöltä vaaditaan samaan arvosanaan enemmän osaamista kuin pojalta. Etenkin äidinkielessä.

tähän tietty riittää todisteeksi pelkästään se, että olet sitä mieltä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin eli kympin tyttöjä on enemmän kuin kympin poikia vai?

En tiedä onko vai eikö. Sen tiedän, että tytöt hyötyvät poikia enemmän, jos temperamentti on koulun odotusten suuntainen. Esimerkiksi sinnikäs tyttö hyötyy sinnikkyydestään enemmän kuin sinnikäs poika. Tämä vääristää kouluarvosanoja tyttöjen eduksi, ja sen johdosta kympin tytöt eivät osaa asioita yhtä hyvin kuin kympin pojat.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/663175/Temperamentti+vaaristaa+tyttoje…;

Alapeukkujen määrästä huomaa miksi naiset eivät päädy yritysten johtotehtäviin: niissä vaaditaan tulosta ja tulosta ei tule jos maailmankuva rakentuu sen perusteella mitä haluaa uskoa eikä faktojen perusteella.

Luulisi että normaalijärkiselle se että pari psykologian tohtoria tekee tutkimuksen jostain ja kertoo tutkimuksensa tuloksesta lehdessä riittäisi ainakin herättämään epäilyksen että hei olisikohan tuo totta. Mutta ei, av-mamma paukuttaa alapeukkua: yhyy, en halua uskoa, ei tuo voi olla totta.

Vierailija kirjoitti:

Olen pahoillani, ettet pärjännyt edes koulussa. :(

Taattua av-argumentointia. Paukut ei riitä ap:n viestin sisällön kumoamiseen, joten aloittajaa pyritään vähättelemään henkilökohtaisella tasolla. Ap

Meillä on 9,5:n tyttö ja 8,8:n poika, jos nyt ihan puhtaasti keskiarvoa katsotaan. Kyllä se vaan on niin, että noista tuo poika on paljon reippaampi ja oma-aloitteisempi. Osaa hakea tietoa itsenäisesti ja saa arvosanansa helpolla.

Tyttö pänttää läksyjä ja kotitehtäviä illat pitkät. Haluaa pakonomaisesti tehdä kaiken "oikein", vaikkapa sitten vanhempien avustuksella. On paniikissa ennen kokeita. Itkee usein koulun takia. Osaa toki asiat hyvin, mutta millä hinnalla.

En halua laittaa lapsiani ranking-järjestyksen, mutta jotenkin vain on sellainen tunne, että pojalla tulee olemaan helpompi elämä. "Kympin tytöt" ovat varmaan usein samanlaisia pakonomaisia suorittajia kuin omanikin on. Kouluhommat kyllä hoidetaan, mutta rohkeus tehdä jotain omaa ja erilaista puuttuu. 

Haluaisin jotenkin saada tytölleni saman rentouden, rohkeuden ja iloisuuden kuin pojallani on, mutta en tiedä, miten se onnistuisi.

Vierailija kirjoitti:

Koska tytöt saavat hyviä arvosanoja poikia helpommin.

Ei pidä paikkaansa. Jos poika on kympin poika, poika saa kymppejä. Jos opettaja ylipäätään jakaa kymppejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tytöt saavat hyviä arvosanoja poikia helpommin.

Ei pidä paikkaansa. Jos poika on kympin poika, poika saa kymppejä. Jos opettaja ylipäätään jakaa kymppejä.

Pojat eivät saa kymppejä todistukseen, vaikka osaamistaso olisi samalla tasolla kuin kympin tytöillä. Osaamistasoissa ei juuri eroja ole sukupuolten välillä, mutta peruskoulussa tyttöjen päättötodistukset ovat huomattavasti poikia parempia. Vuonna 1987 syntyneistä tytöistä yli 16 prosentilla oli vähintän ysin keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa, pojista vastaavaan pystyi alle 5 prosenttia. Tämä ei korreloi ollenkaan sen kanssa, että testeissä poikien osuus parhaiten pärjäävistä on jopa tyttöjä suurempi. Tytöt siis pääsevät heikommalla osaamistasolla "eliittilukioihin", mistä on hyötyä vaikkapa yo-kirjoitusten ja opiskelupaikkojen kannalta. Järjestelmä suosii tyttöjä, mutta yksikään feministinen järjestö ei asiasta puhu, miksiköhän? :D 

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkimus-tyttojen-kouluarvo…

Typeriä stereotypioita. Ei ole mitään merkitystä, mitä sukupuolta ihminen on.

"Mielenkiintoista on, että kouluun pirtaan sopimaton temperamentti rankaisee erityisesti poikia — ei tyttöjä. Syytä ei tarkkaan tiedetä.

Kohtalokkainta on olla ujo poika. Se nipistää matematiikan numerosta liki puolet, vieraan kielen arvosanasta vielä enemmän. Outoudesta on kautta aikojen saanut rangaista. Ainakin koulussa.

Kun temperamentin vaikutus kouluarvosanoista poistetaan ja numero tulee vain osaamisesta, tyttöjen ja poikien ero pienenee yli 60 prosentti. Esimerkiksi matematiikassa pojat saavat parempia arvosanoja kuin tytöt."

http://www.tiede.fi/blogit/totta_toistaiseksi/poikien_puolesta 

Olisikohan arvosanoissa kyse ihan yksilön lahjakkuudesta, keskittymisestä ja työn määrästä? Tavoitteena on, että koulussa opitaan tietyt asiat. Oleellisempaa olisi mielestäni puhua erilaisista oppimistavoista ja yksilöllisistä eroista kuin sukupuolistereotypioista. Kaikki tytöt eivät opi samalla tavalla eivätkä kaikki pojat ole samanlaisia.

Minulle sanottiin lapsena kun menin kouluun, että tytöt eivät pärjää matematiikassa. Joten en milloinkaan yrittänyt, kun se kerran olisi ollut turhaa. Pelkäsin matematiikkaa kuollakseni jo ennen ensimmäistä oppituntia.

Vanhempani kehuivat veljeni todistukset maasta taivaaseen, minua ei kehuttu milloinkaan. Numeromme olivat jokseenkin samoja.

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan arvosanoissa kyse ihan yksilön lahjakkuudesta, keskittymisestä ja työn määrästä? Tavoitteena on, että koulussa opitaan tietyt asiat. Oleellisempaa olisi mielestäni puhua erilaisista oppimistavoista ja yksilöllisistä eroista kuin sukupuolistereotypioista. Kaikki tytöt eivät opi samalla tavalla eivätkä kaikki pojat ole samanlaisia.

Asialla ei ole mitään tekemistä sukupuolistereotypioiden kanssa, vaan tytöt saavat tutkitusti huomattavasti parempia arvosanoja kuin pojat, vaikka testeissä eivät paljoa paremmin pärjäisikään. Esimerkiksi matematiikassa tytöt saavat parempia arvosanoja todistukseen, vaikka pojat pärjäävät testeissä paremmin. Tästä on tärkeää puhua, koska todistusarvosanoilla niitä lukiopaikkoja jaetaan eikä osaamisella. 

Minulla on kaksi kympin poikaa. Kumpikin on fiksu, mutta he ovat myös tehneet töitä arvosanojen eteen. Meillä on aina painotettu sitä, että koulua käydään oman tulevaisuuden takia ja luistaminen läksyissä kostautuu kokeessa.

Minusta kaikkein tärkeintä on, että lasten isä on ollut kiinnostunut heidän koulunkäynnistään. Aina lukuvuoden alussa mies sopi lasten kanssa sen vuoden tavoitteet ja miten arvosanoista palkitaan. Itse olen ollut sitä mieltä, että hyvä arvosana on tarpeeksi hyvä palkinto, mutta miehen mielestä raha innostaa enemmän.

Itse pärjäsin myös hyvin koulussa. Halusin aina olla luokan paras. Jos joku sai paremman koenumeron tai todistuksen, yritin seuraavalla kerralla paremmin. Päätin, että tuon numeron nostan ja tuon pidän ennallaan. Se oli ihan puhdasta kilpailuhenkeä. Jos poikia pidetään kilpailuhenkisinä, niin miksei se näy koulumaailmassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan arvosanoissa kyse ihan yksilön lahjakkuudesta, keskittymisestä ja työn määrästä? Tavoitteena on, että koulussa opitaan tietyt asiat. Oleellisempaa olisi mielestäni puhua erilaisista oppimistavoista ja yksilöllisistä eroista kuin sukupuolistereotypioista. Kaikki tytöt eivät opi samalla tavalla eivätkä kaikki pojat ole samanlaisia.

Asialla ei ole mitään tekemistä sukupuolistereotypioiden kanssa, vaan tytöt saavat tutkitusti huomattavasti parempia arvosanoja kuin pojat, vaikka testeissä eivät paljoa paremmin pärjäisikään. Esimerkiksi matematiikassa tytöt saavat parempia arvosanoja todistukseen, vaikka pojat pärjäävät testeissä paremmin. Tästä on tärkeää puhua, koska todistusarvosanoilla niitä lukiopaikkoja jaetaan eikä osaamisella. 

Arvosanaan vaikuttaa myös tuntiaktiivisuus. Tunneilla pitää seurata opetusta ja viitata, jos opettaja kysyy.

Olen ollut seiskan tyttö ja aika huonosti läpäisin yo-kirjoitukset. Mutta pärjäsin kiitettävästi liikunnassa ja tyydyttävästi matematiikassa. Olen ollut intomielinen harrastaja, eikä koulu soveltunut idearikkaaseen minuuteeni. Niin vaan pääsin yliopistoon kolmen vuoden työssä olemisen ja parin ammattialaani liittyvän kurssin jälkeen. Minulla ei ollut muuta kuin sisua ja selkeät tavoitteet: saada hyväpalkkainen työ.  Niin vaan kävi, että olen pärjännyt monia tuttuja laudaturtyttöjä paremmin työssä. Kuukausipalkkani  on heilunut  jossain 5 000  6 000 euron tietämillä. Työssä pärjää yhteistyötaidoilla ja vahvalla asenteella ja sisulla. Miksei koulu kehitä asennetta?

Koulu ei myöskään tunnista kaikkia lahjakkuuden muotoja ja moni on tämän takia vaarassa syrjäytyä. Onneksi on nykyään muitakin väyliä (mm. ulkomaiset ylopistot ja avoin korkeakoulu) saada oppia. Mutta se teitotaidon soveltaminen on kuitenkin tärkeintä. Pojat on kaiketi rohkeampia ottamaan riskejä, hyppäämään tuntemattomiin projekteihin vailla epäonnistumisen pelkoa. Siksi he nappaavat parempipalkkaiset työt ja heihin luotetaan vaikeissa asioissa. Heillä on keskimäärin enemmän munaa kuin tytöillä.