Keski-ikäinen mieheni on muuttunut parin viime vuoden aikana tunteettomaksi, veteläksi möykyksi

Miehillä voi olla myös vitamiinivajeita, heillä on usein naisia yksipuolisempi ruokavalio, jossa on vähemmän hedelmiä ja vihanneksia. Olen syönyt viime kuukaudet tietoisesti suuria määriä hedelmiä ja vitamiini- ja mineraalilisiä ja oma sumuisuuteni on hälvennyt ja energisyys palannut. 

C-vitamiini, e-vitamiini, b-monivitamiini, ubikinoni esim. Miehillä harvoin on raudanpuutetta. 

...melkoinen stereotypia suma osunut ap.lle. Mut onneksi on itse täydellinen.

Reilu kaveri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ajasta kuluu sohvalla kännykkä kädessä/olutlasi kourassa, maha pystyssä tyhjä katse silmissä "horisonttiin" tuijottaen tai päikkäreillä sohvalla kuorsaten. Päivän kohokohtia on syöminen ja vessassa pitkän kaavan kautta istuminen. Aterioidessa ei puhu muulle perheelle mitään, lappaa ruokaa kuin luolamies, kunnes oikaisee itsensä "röyh"-asentoon ja vetäytyy sinne sohvalle käynnynsä kanssa / nukkumaan.

Hyvin, hyvin harvoin mies on energinen, puhelias saati osoittaa hellyyttä tai mitään kauniita sanoja minulle. Seksiä hänen aloitteestaan on kerran kuussa taiu kahdessa (jos niinkään usein), seksinkään aikana ei puhu eikä pukahda mitään, joka viittaisi välittämiseen tai saisi minut tuntemaan itseni seksikkääksi tms.

Ja ennen kuin riennätte lynkkaamaan minut valittavana vaimona, voin kertoa, että olen hoikka, töitä tekevä, kotia ja lapsia aktiivisesti hoitava, huumorintajuinen ja nauravainen, seksuaalisesti "viriili" ja nautintoon heittäytyvä vaimo. Vaimo, jolla ei vaan enää meinaa hermot jaksaa mörrimöykkymiestä. Enkä jaksa tästä aktiivisen miehen ja läheisyyden kaipuusta enää miehelle puhuakaan, kun vastassa on seinä, ilkeät kommentit ja syytösten kääntäminen minua kohti. Olo on ollut hämmentynyt, surullinen ja turta - tuossa järjestyksessä.

Mitä tässä voi enää tehdä, onko neuvoja? Itselläni alkaa olla jaksaminen lopussa.. kuukaudet ja vuodet tuntuu valuvan hukkaan ja apatia valtaavan minutkin. Lasten takia en haluaisi millään erota; mutta heidän vuoksi täytynee vielä sinnitellä..

Erota ei sinun missään tapauksessa kannata . Syyt:

Eli voisit olla muuten ihan ok nainen, mutta kahden tai kolmen lapsen äiti on todennäköisesti 30-40v pieniä lapsia ( eli taakka, rasite & rajoite 24/7×365 ) +hankala ex

Se ei näytä parisuhde markkinoilla hyvältä kun lapsettomiakin +kolmekymppisiä naisia on tarjolla paljon.

Et oikeasti olisi kenellekään se nro 1 vaihtoehto korkeintaan nro 3 tai 4 ei tyytyisivät sinuun.

Sinunlaisiasi naisia on todella paljon ja vastaavia jännämiehet tuottaa joka viikonloppu ympäri suomenmaan : panee paksuksi kerran tai pari ja siirtyy seuraavaan, ja sen jälkeen olet yh -äippä 2-3 ( käytetty & toisen pois heittämä )

Markkina-arvo = huono joku yh -isä voisi olla sinulle hyvä jolla on myös omia mukuloita kämppä täynnä + hankkisitte vielä yhden oman rakkauspakkauksen lujittamaan erilaista perhettänne 😀😃

Voisit saada eron jälkeen nykyisestä miehestä vieläkin huonomman miehen, eli tyydy .

Sinulla on vain huonoja vaihtoehtoja tai tavallisia/ keskinkertaisia mutta todennäköisesti juuri sinä saisit huonon.

Tiedät vaikka tämä ehkä vähän pahalta ja tylyltä kuulostaakin niin suurinpiirtein näin se on.

Jos olisit lapseton tilanne olisi täysin toinen.

Hanki rakastaja fuckbuddy tai muutama , se voisi sopia paremmin sinun perhe-elämääsi 😀

Ei tarvitse kiittää.

Oletko mies vai jotenkin harvinaisen sekaisin oleva nainen? Siinä vaiheessa, kun miehen läsnäolo alkaa olla vahva negaatio ja haitata elämää, on sata kertaa parempi olo vaikka yksin kuin jonkun kolmos tai nelosvaihtoehdon kanssa. 

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Andropaussi eli miehen vaihdevuodet. Nuorelle lääkärille mars!

Samaa mieltä. Testosteronivaje näyttäytyy usein masennuksen kaltaisena olotilana - juuri elämänhaluttomuutena, tylsistymisenä ja tunnottomuutena.

Nettilääkäri linjoilla & viiltävä analyysi 😀😃😄 varmasti juuri näin 👍

Ei voi olla kysymys mistään muusta.

Great

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kait yleensä se vaihe, kun nainen nostaa kytkintä? Jos ei, niin muistan lukuisia vanhempia sukulaisnaisia, joiden elämäntehtäväksi muodostui jörömiehen terveydestä huolehtiminen: vitamiinien latominen, salaatin tekeminen, lääkärikäynnistä muistuttaminen, liikuntaan kannustaminen yms. Ja ne miehethän otti sen vaan nalkuttamisena and did nothing! Eivät ottaneet niitä vitamiineja, eivät syöneet niitä salaatteja, eivät käyneet lääkäreissä tai lisänneet liikuntaa. Koska jöröttäjä. Vasta ehkä nuorempi uusi nainen sai jotain hetkellisesti aikaiseksi.

Ei siihen pelkät salaatit auta tai pillerien popsiminen. Ruokavaliosta pitää poistaa liiat hiilarit ja lisätä oikeata rasvaa. Kunnon energiaa koneeseen, niin mies jaksaa.

Rasva pitää huonosti nälkää.

Vierailija kirjoitti:

Reilu kaveri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ajasta kuluu sohvalla kännykkä kädessä/olutlasi kourassa, maha pystyssä tyhjä katse silmissä "horisonttiin" tuijottaen tai päikkäreillä sohvalla kuorsaten. Päivän kohokohtia on syöminen ja vessassa pitkän kaavan kautta istuminen. Aterioidessa ei puhu muulle perheelle mitään, lappaa ruokaa kuin luolamies, kunnes oikaisee itsensä "röyh"-asentoon ja vetäytyy sinne sohvalle käynnynsä kanssa / nukkumaan.

Hyvin, hyvin harvoin mies on energinen, puhelias saati osoittaa hellyyttä tai mitään kauniita sanoja minulle. Seksiä hänen aloitteestaan on kerran kuussa taiu kahdessa (jos niinkään usein), seksinkään aikana ei puhu eikä pukahda mitään, joka viittaisi välittämiseen tai saisi minut tuntemaan itseni seksikkääksi tms.

Ja ennen kuin riennätte lynkkaamaan minut valittavana vaimona, voin kertoa, että olen hoikka, töitä tekevä, kotia ja lapsia aktiivisesti hoitava, huumorintajuinen ja nauravainen, seksuaalisesti "viriili" ja nautintoon heittäytyvä vaimo. Vaimo, jolla ei vaan enää meinaa hermot jaksaa mörrimöykkymiestä. Enkä jaksa tästä aktiivisen miehen ja läheisyyden kaipuusta enää miehelle puhuakaan, kun vastassa on seinä, ilkeät kommentit ja syytösten kääntäminen minua kohti. Olo on ollut hämmentynyt, surullinen ja turta - tuossa järjestyksessä.

Mitä tässä voi enää tehdä, onko neuvoja? Itselläni alkaa olla jaksaminen lopussa.. kuukaudet ja vuodet tuntuu valuvan hukkaan ja apatia valtaavan minutkin. Lasten takia en haluaisi millään erota; mutta heidän vuoksi täytynee vielä sinnitellä..

Erota ei sinun missään tapauksessa kannata . Syyt:

Eli voisit olla muuten ihan ok nainen, mutta kahden tai kolmen lapsen äiti on todennäköisesti 30-40v pieniä lapsia ( eli taakka, rasite & rajoite 24/7×365 ) +hankala ex

Se ei näytä parisuhde markkinoilla hyvältä kun lapsettomiakin +kolmekymppisiä naisia on tarjolla paljon.

Et oikeasti olisi kenellekään se nro 1 vaihtoehto korkeintaan nro 3 tai 4 ei tyytyisivät sinuun.

Sinunlaisiasi naisia on todella paljon ja vastaavia jännämiehet tuottaa joka viikonloppu ympäri suomenmaan : panee paksuksi kerran tai pari ja siirtyy seuraavaan, ja sen jälkeen olet yh -äippä 2-3 ( käytetty & toisen pois heittämä )

Markkina-arvo = huono joku yh -isä voisi olla sinulle hyvä jolla on myös omia mukuloita kämppä täynnä + hankkisitte vielä yhden oman rakkauspakkauksen lujittamaan erilaista perhettänne 😀😃

Voisit saada eron jälkeen nykyisestä miehestä vieläkin huonomman miehen, eli tyydy .

Sinulla on vain huonoja vaihtoehtoja tai tavallisia/ keskinkertaisia mutta todennäköisesti juuri sinä saisit huonon.

Tiedät vaikka tämä ehkä vähän pahalta ja tylyltä kuulostaakin niin suurinpiirtein näin se on.

Jos olisit lapseton tilanne olisi täysin toinen.

Hanki rakastaja fuckbuddy tai muutama , se voisi sopia paremmin sinun perhe-elämääsi 😀

Ei tarvitse kiittää.

Oletko mies vai jotenkin harvinaisen sekaisin oleva nainen? Siinä vaiheessa, kun miehen läsnäolo alkaa olla vahva negaatio ja haitata elämää, on sata kertaa parempi olo vaikka yksin kuin jonkun kolmos tai nelosvaihtoehdon kanssa. 

Yksin ei ole kenenkään hyvä olla ja lapset tarvitsevat kuitenkin miehen mallia eikä pelkkä vkon loppu isä riitä.

En ole sekaisin vaan realistinen toisin kuin monet muut.

Suuret muutokset kuten ero on erittäin haitallista lapsien kehitykselle.

Näin kirjoitti myös perhepsykologi vauva lehdessä.

Älkää erotko kun lapset ovat pieniä.

Itsellä vastaavanlainen tilanne johtui siitä, että toista ei enää kiinnostanut. En sitten jaksanut enää kiinnostua itsekään, niin jokos tämä nainen alkoi minua siitä syyttämään. Ois vaan osannut katsoa peiliin, et millainen käytös itsellänsä on viime vuodet olleet.

Vierailija kirjoitti:

Kehut itseäsi liikaa. Ehkä ajattelet, että teet kaiken, olet täydellinen, sinussa ei ole mitään vikaa. Silti suhde on aina kahden kauppa. Ehdotan pariterapiaa.

Miten muuten hoikkuutesi liittyy asiaan? Oletko pinnallinen? Ei tosi rakkaus ulkonäköä kysy. Puhut miehestäsi rumasti. Jos ei tunteita enää ole, niin lähde. Lapset eivät viihdy rakkaudettomassa liitossa, ja saavat siitä huonon mallin.

Usein se meneekin niin että haluttomuutta kokee se rupsahtaneempi puoliso. Tilannetta pahentaa jos toinen on timmi ja korostaa omaa täydellistä ulkomuotoaan ja pitää sitä tärkeänä. Sille lössömmälle tulee kurja olo itsestään, kokee olevansa ei-haluttava mikä aiheuttaa haluttomuutta ja masennusta. Yhdessä nämä pahentavat tilannetta ja aiheuttavat ikävän kierteen. Haetaan lohtua ruuasta ja vähennetään liikuntaa. Liikuntahan muistuttaa niin hyvin omista vartalon puutteista.

Paras apu olisi jos tämä lössähtänyt voisi kokea olevansa edelleen viehättävä ja kelpaavansa puolisolleen. Jos taas puoliso korostaa omaa erinomaisuuttaan mennään entistä pahemmin metsään.

En ole sekaisin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reilu kaveri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ajasta kuluu sohvalla kännykkä kädessä/olutlasi kourassa, maha pystyssä tyhjä katse silmissä "horisonttiin" tuijottaen tai päikkäreillä sohvalla kuorsaten. Päivän kohokohtia on syöminen ja vessassa pitkän kaavan kautta istuminen. Aterioidessa ei puhu muulle perheelle mitään, lappaa ruokaa kuin luolamies, kunnes oikaisee itsensä "röyh"-asentoon ja vetäytyy sinne sohvalle käynnynsä kanssa / nukkumaan.

Hyvin, hyvin harvoin mies on energinen, puhelias saati osoittaa hellyyttä tai mitään kauniita sanoja minulle. Seksiä hänen aloitteestaan on kerran kuussa taiu kahdessa (jos niinkään usein), seksinkään aikana ei puhu eikä pukahda mitään, joka viittaisi välittämiseen tai saisi minut tuntemaan itseni seksikkääksi tms.

Ja ennen kuin riennätte lynkkaamaan minut valittavana vaimona, voin kertoa, että olen hoikka, töitä tekevä, kotia ja lapsia aktiivisesti hoitava, huumorintajuinen ja nauravainen, seksuaalisesti "viriili" ja nautintoon heittäytyvä vaimo. Vaimo, jolla ei vaan enää meinaa hermot jaksaa mörrimöykkymiestä. Enkä jaksa tästä aktiivisen miehen ja läheisyyden kaipuusta enää miehelle puhuakaan, kun vastassa on seinä, ilkeät kommentit ja syytösten kääntäminen minua kohti. Olo on ollut hämmentynyt, surullinen ja turta - tuossa järjestyksessä.

Mitä tässä voi enää tehdä, onko neuvoja? Itselläni alkaa olla jaksaminen lopussa.. kuukaudet ja vuodet tuntuu valuvan hukkaan ja apatia valtaavan minutkin. Lasten takia en haluaisi millään erota; mutta heidän vuoksi täytynee vielä sinnitellä..

Erota ei sinun missään tapauksessa kannata . Syyt:

Eli voisit olla muuten ihan ok nainen, mutta kahden tai kolmen lapsen äiti on todennäköisesti 30-40v pieniä lapsia ( eli taakka, rasite & rajoite 24/7×365 ) +hankala ex

Se ei näytä parisuhde markkinoilla hyvältä kun lapsettomiakin +kolmekymppisiä naisia on tarjolla paljon.

Et oikeasti olisi kenellekään se nro 1 vaihtoehto korkeintaan nro 3 tai 4 ei tyytyisivät sinuun.

Sinunlaisiasi naisia on todella paljon ja vastaavia jännämiehet tuottaa joka viikonloppu ympäri suomenmaan : panee paksuksi kerran tai pari ja siirtyy seuraavaan, ja sen jälkeen olet yh -äippä 2-3 ( käytetty & toisen pois heittämä )

Markkina-arvo = huono joku yh -isä voisi olla sinulle hyvä jolla on myös omia mukuloita kämppä täynnä + hankkisitte vielä yhden oman rakkauspakkauksen lujittamaan erilaista perhettänne 😀😃

Voisit saada eron jälkeen nykyisestä miehestä vieläkin huonomman miehen, eli tyydy .

Sinulla on vain huonoja vaihtoehtoja tai tavallisia/ keskinkertaisia mutta todennäköisesti juuri sinä saisit huonon.

Tiedät vaikka tämä ehkä vähän pahalta ja tylyltä kuulostaakin niin suurinpiirtein näin se on.

Jos olisit lapseton tilanne olisi täysin toinen.

Hanki rakastaja fuckbuddy tai muutama , se voisi sopia paremmin sinun perhe-elämääsi 😀

Ei tarvitse kiittää.

Oletko mies vai jotenkin harvinaisen sekaisin oleva nainen? Siinä vaiheessa, kun miehen läsnäolo alkaa olla vahva negaatio ja haitata elämää, on sata kertaa parempi olo vaikka yksin kuin jonkun kolmos tai nelosvaihtoehdon kanssa. 

Yksin ei ole kenenkään hyvä olla ja lapset tarvitsevat kuitenkin miehen mallia eikä pelkkä vkon loppu isä riitä.

En ole sekaisin vaan realistinen toisin kuin monet muut.

Suuret muutokset kuten ero on erittäin haitallista lapsien kehitykselle.

Näin kirjoitti myös perhepsykologi vauva lehdessä.

Älkää erotko kun lapset ovat pieniä.

Olen lapsi perheestä, jossa ei erottu. Monta vuotta toivoin, että vanhemmat eroaisivat ja kotona voisi olla kotonaan. Tämä siis koskee tilannetta, jossa oli todellinen ongelma. Nyt aikuisena olen elänyt sinkkuna kymmenen vuotta, oikein hyvää elämää. Olen onnellinen, että jätin eksäni heti, kun hänen väkivaltaisuutensa leimahti liekkeihin enkä jäänyt siihen lapsia vääntämään. 

Valelääkäri neuvoo kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Andropaussi eli miehen vaihdevuodet. Nuorelle lääkärille mars!

Samaa mieltä. Testosteronivaje näyttäytyy usein masennuksen kaltaisena olotilana - juuri elämänhaluttomuutena, tylsistymisenä ja tunnottomuutena.

Nettilääkäri linjoilla & viiltävä analyysi 😀😃😄 varmasti juuri näin 👍

Ei voi olla kysymys mistään muusta.

Great

Kehotin menemään lääkärille ja kerroin syyn miksi uskoin tuohon diagnoosiin. En ole lääkäri, en hoitaja, en edes lähihoitaja. 

Tuskin ap:n tarkoitus oli kertoa olevansa itse täydellinen. Jos hän ei esimerkiksi olisi kertonut olevansa hoikka, täällä olisi kuorossa huudettu että oma syysi mitäs olet päästänyt itsesi lihomaan.

Tää taitaa olla aika yleinen tilanne, kun miehelle tulee ikää. He vain menettävät mielenkiinnon ja sellaisen innostuksen elämään, ajattelevat, että elämä on jo ohi kun viisikymppiset lähestyy. Tässä on suuri ero naisten ja miesten välillä, suurin osa naisista nimenomaan aktivoituu, haluaa vielä oppia ja kokea uutta, seksihalut kasvaa, elämä muuttuu entistä paremmaksi, miehellä tuppaa käymään päinvastoin. Ei  voi yleistää koskemaan tietystikään kaikkia, mutta kyllä yleiskuva on tällainen. Johtuuko se sitten testosteronin hiipumisesta, yleisestä rappeutumisesta vai onko enemmän henkistä laatua? Vai alkaako vain elimistö tehdä stoppia, kun on elänyt vuosikymmenet epäterveellisesti?

Voin sanoa, että omassa lähipiirissäni, jossa on paljon n. 45-60 v miehiä, on juuri tällainen tilanne melkeinpä joka pariskunnalla, eikä siihen auta nuori vaimokaan kuin hetkellisesti ja monesti näyttää vain pahentavan tilannetta, varsinkin jos uusperheeseen syntyy vielä lapsia, se näyttää olevan miehen terveydelle lähinnä katastrofi.

Keski-ikäisenä miehet ikäänkuin luovuttavat, monet lopettavat liikunnan, eivät katso syömisiään, kittaavat pannutolkulla kahvia, nukkuvat liian vähän ja liian monet hakevat alkoholista mielialan parantajaa. Juuri kun pitäisi alkaa entistä enemmän hoitamaan terveyttään! Elämäähän on jäljellä viisikymppiselläkin vielä todennänäköisesti vuosikymmeniä ja jos on terve ja elämästä innostunut, niin ne voivat olla elämän parasta aikaa, näin moni sanoo. Toista on vaan niin vaikea innostaa, kun itseä ei yhtään kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kait yleensä se vaihe, kun nainen nostaa kytkintä? Jos ei, niin muistan lukuisia vanhempia sukulaisnaisia, joiden elämäntehtäväksi muodostui jörömiehen terveydestä huolehtiminen: vitamiinien latominen, salaatin tekeminen, lääkärikäynnistä muistuttaminen, liikuntaan kannustaminen yms. Ja ne miehethän otti sen vaan nalkuttamisena and did nothing! Eivät ottaneet niitä vitamiineja, eivät syöneet niitä salaatteja, eivät käyneet lääkäreissä tai lisänneet liikuntaa. Koska jöröttäjä. Vasta ehkä nuorempi uusi nainen sai jotain hetkellisesti aikaiseksi.

Ei siihen pelkät salaatit auta tai pillerien popsiminen. Ruokavaliosta pitää poistaa liiat hiilarit ja lisätä oikeata rasvaa. Kunnon energiaa koneeseen, niin mies jaksaa.

No voisiko mies itse ottaa selvän siitä, mikä hänen tilaansa auttaa? Miksi se jää niin usein vaimon vastuulle? Vaikea kuvitella miestä selvittämässä vaimonsa hormoonitasoja tai vitamiiniarvoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kait yleensä se vaihe, kun nainen nostaa kytkintä? Jos ei, niin muistan lukuisia vanhempia sukulaisnaisia, joiden elämäntehtäväksi muodostui jörömiehen terveydestä huolehtiminen: vitamiinien latominen, salaatin tekeminen, lääkärikäynnistä muistuttaminen, liikuntaan kannustaminen yms. Ja ne miehethän otti sen vaan nalkuttamisena and did nothing! Eivät ottaneet niitä vitamiineja, eivät syöneet niitä salaatteja, eivät käyneet lääkäreissä tai lisänneet liikuntaa. Koska jöröttäjä. Vasta ehkä nuorempi uusi nainen sai jotain hetkellisesti aikaiseksi.

Ei siihen pelkät salaatit auta tai pillerien popsiminen. Ruokavaliosta pitää poistaa liiat hiilarit ja lisätä oikeata rasvaa. Kunnon energiaa koneeseen, niin mies jaksaa.

Rasva pitää huonosti nälkää.

Päinvastoin.

Mies on yleensä puristettu ihan loppuun ruuhkavuosina kun pitää tehdää pitkää päivää duunissa ja hoitaa kotitöitä ja lapsia. Äiti nauttii pitkät äitiyslomat ja hoitovapaat. Onko sitten ihme, että viisikymppisenä mies haluaa hengähtää jokusen vuoden. Valitettavasti nainen on vaan kerännyt kotona energiaa sillä aikaa ja samaan aikaan kun mies haluaisi kotona levätä ja nauttia puolison seurasta, niin nainen haluaakin lähteä kaikkiin hullutteluharrastuksiin juoksemaan pää kolmantena jalkana.

Vierailija kirjoitti:

Tää taitaa olla aika yleinen tilanne, kun miehelle tulee ikää. He vain menettävät mielenkiinnon ja sellaisen innostuksen elämään, ajattelevat, että elämä on jo ohi kun viisikymppiset lähestyy. Tässä on suuri ero naisten ja miesten välillä, suurin osa naisista nimenomaan aktivoituu, haluaa vielä oppia ja kokea uutta, seksihalut kasvaa, elämä muuttuu entistä paremmaksi, miehellä tuppaa käymään päinvastoin. Ei  voi yleistää koskemaan tietystikään kaikkia, mutta kyllä yleiskuva on tällainen. Johtuuko se sitten testosteronin hiipumisesta, yleisestä rappeutumisesta vai onko enemmän henkistä laatua? Vai alkaako vain elimistö tehdä stoppia, kun on elänyt vuosikymmenet epäterveellisesti?

Voin sanoa, että omassa lähipiirissäni, jossa on paljon n. 45-60 v miehiä, on juuri tällainen tilanne melkeinpä joka pariskunnalla, eikä siihen auta nuori vaimokaan kuin hetkellisesti ja monesti näyttää vain pahentavan tilannetta, varsinkin jos uusperheeseen syntyy vielä lapsia, se näyttää olevan miehen terveydelle lähinnä katastrofi.

Keski-ikäisenä miehet ikäänkuin luovuttavat, monet lopettavat liikunnan, eivät katso syömisiään, kittaavat pannutolkulla kahvia, nukkuvat liian vähän ja liian monet hakevat alkoholista mielialan parantajaa. Juuri kun pitäisi alkaa entistä enemmän hoitamaan terveyttään! Elämäähän on jäljellä viisikymppiselläkin vielä todennänäköisesti vuosikymmeniä ja jos on terve ja elämästä innostunut, niin ne voivat olla elämän parasta aikaa, näin moni sanoo. Toista on vaan niin vaikea innostaa, kun itseä ei yhtään kiinnosta.

Samaa mieltä. Oikea ruokavalio ja kannabis alkoholin tilalle. Valitettavasti Suomessa kannabista ei vieläkään voi käyttää lääkkeenä mielialan kohentamiseen tai edes päihteenä.

Ehkä kohta voi. Ei siellä voi oikein kuin odotella tai rikkoa lakia.

Kannabis on todettu ainakin jenkeissä auttavan tuohon vaivaan. Moni mies aktivoituu ja näkee elämänsä vähän positiivisemmasta vinkkelistä.

Eipä tuohon tilanteeseen auta ainakaan asioista toiselle jankuttaminen tai sitten se, että pyörittää näitä negaatioita päivästä toiseen päässään, jolloin huono olo/ilmapiiri vain lisääntyy. Joskus auttaa sekin, että antaa toisen olla rauhassa, keksii itselleen mielekästä tekemistä, mutta on vastaanottavainen, jos toinen "herääkin unestaan" tai tekee joitain aloitteita, oli se sitten vaikka pientä keskustelua. tilan antaminen toiselle vetää kumppania usein enemmän puoleensa kuin sellainen vaatiminen, jatkuva niskassa hengittäminen, vaikka siellä taustalla olisikin vain huolestumista tilanteesta.

Tuli vain mieleen, että uniapneakin on mahdollinen, jos mies on väsynyt, kuorsaa, torkahtelee päivisin. Jos yöuni on katkonaista ja syvään uneen ei oikein pääse, se vie kyllä kaikki mehut kenestä tahansa ja jatkuessaan tilanne vain pahenee, jos ei hae apuja.

Paljon saa peukutusta ap ja ihan aiheesta. Toisin kuin jos minä kirjoittaisin aloituksen, että vaimo on haluton tv:n toljottaja. Seksialoitteen tekee kerran vuodessa - ehkä. Ei halua asiasta puhua, ja jos väkisillä siitä aloitan keskustellen se kääntyy aina minun ongelmakseni.

Läheisyyttä ja kosketusta kaipaa itse kukin, me miehetkin. Meille perinteinen palstaohjeistus on a) tee itsellesi jotain b) tee kotitöitä c) huomioi vaimoa. Tuleeko joskus d) minäkin ansaitsisin jotain enemmän? Olen nimittäin tehnyt vuosia noita muita saamatta mitään vastakaikua. Lasten kasvua odotellen...

Vierailija kirjoitti:

Paljon saa peukutusta ap ja ihan aiheesta. Toisin kuin jos minä kirjoittaisin aloituksen, että vaimo on haluton tv:n toljottaja. Seksialoitteen tekee kerran vuodessa - ehkä. Ei halua asiasta puhua, ja jos väkisillä siitä aloitan keskustellen se kääntyy aina minun ongelmakseni.

Läheisyyttä ja kosketusta kaipaa itse kukin, me miehetkin. Meille perinteinen palstaohjeistus on a) tee itsellesi jotain b) tee kotitöitä c) huomioi vaimoa. Tuleeko joskus d) minäkin ansaitsisin jotain enemmän? Olen nimittäin tehnyt vuosia noita muita saamatta mitään vastakaikua. Lasten kasvua odotellen...

Meillä sama juttu. Nyt jo viidestoista vuosi käynnistynyt ja olen hyväksynyt tilanteen.

Asiasta pitäisi kuitenkin puhua avoimesti perheessä. Minä otan puheeksi pojalleni kun hän on riittävän vanha ymmärtämään ettei kannata ryhtyä parisuhteeseen tai hankkia perhettä. Oma isä osasi peitellä ongelmat hyvin.

Naiset vain ovat useimmiten pihtaajia. Tästä pitäisi varottaa ja tiedoittaa yleisesti ihan terveyskasvatuksen oppitunneillakin. Suurimmat ongelmat parisuhteessa syntyvät juuri toisen haluttomuudesta ja yhteiskunnan kielteisyydestä erilaisia vaihtoehtoja kohtaan. Meillä pidetään maksullista seksiäkin moraalisesti arvelluttavana vaikka kautta aikojen miehet ovat selvinneet maksullisilla palveluilla pitkissä avioliitoissaan. Tai sitten sivusuhteella, mutta sivusuhde hyvän avioliiton sivussa on lähinnä rasite kalliille ajalle. Perheen isän aika on kellolla.

Onneksi porno on nopea tapa hoitaa homma pois päiviltä, mutta kyllähän se masentaa kun ei saa toisen kosketusta. Toisaalta onhan niitä kosketuksia jo saatu tarpeeksi tälle elämälle. Pitää olla tyytyväinen että edes on saanut niitä kosketuksia.

Todella hyvän harrastuksen parissa sitä jaksaa vielä sinnitellä viisikymppiseksi. Oluen juonti ja porno riittänee.