Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Uusi työ stressaa todella paljon!

Hauras sielu
07.11.2016 |

Apua!

Olen ollut nyt reilut 2 kuukautta uudessa työssä. Olen korkeakoulutettu ja työ vastaa koulutustani. Alkuun työ vaikutti unelmien työpaikalta, mutta alun jälkeen paljastui karu totuus: Perehdytys on ollut tosi huonoa. Omistaja olettaa, että osaan kaiken valmiiksi. Annetaan ihan liikaa vastuuta projekteissa. Asiakas huohottaa niskaan, enkä tiedä kenen puoleen kääntyä. Omistaja tuntuu sälyttävän minulle tulokkaana kaiken vastuun. Koko pitää opetella uutta, vaikka vanhaakaan ei ole ehtinyt sisäistää. Viihdyin edellisessä työssä erinomaisesti, mutta se oli valitettavasti määräaikainen.

Olen aivan hemmetin stressaantunut. Sydän hakkaa koko ajan. Rintakehää puristaa. Heräilen yöllä, enkä saa enää unen päästä kiinni. Meinaan purskahtaa itkuun koko ajan. Ruoka ei maistu. Silmissä sumenee. Haluaisin paeta ja luovuttaa. On tullut itsetuhoisiakin ajatuksia. Meinasin jo viikonloppuna marssia psykiatriseen päivystykseen.

Tarjosivat kuitenkin vakituista paikkaa, vaikka tuntuu etten ole edes tehnyt mitään tai sen vähäisenkin huonosti. Nyt en ole varma, haluanko työtä. Se vie mielenterveyteni. Toisaalta ei ole vaihtoehtoja, kun on perhe elätettävänä ja puoliso painostaa.

Nyt olisi hyvät neuvot paikallaan. En kestää enää pitkään tätä.

Kiitos jo etukäteen!

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
15.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama juttu. Joka toinen päivä tekee mieli ottaa loparit. Tällä hetkellä vi***taa liian moni asia työpaikalla. Taidan hakea toisenlaisiin tehtäviin..

Vierailija
22/23 |
15.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuttu tilanne!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
17.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Poks kolikoli. Pää osui lasikattoon. Kops.

Vaativa duuni on vaativaa. Helppo on helppoa. Uudet asiat on rankkoja kunnes ne oppii.

Mulla alku kahdessa viimeisessä paikassa vaatinut paljon lisätunteja, koska olen ollut hidas. Opettelin, opin ja nyt olen nopea. Ainahan voi mennä takaisin vanhaan tai pyytää vähemmän vastuuta. Whatever.

Tai lopettaa se helvetin itsensä alentaminen ja täydellisyyden tavoittelu. Joku halusi tunnustusta. Katso palkkalaskelmaasi, siinä se.

Samaa mieltä. Sama tilanne ap:n kanssa mutta ajattelen askeleen eteenpäin: muutaman kuukauden päästä olen jo sisäistänyt tätä uutta ja vastuullisempaa hommaa paljon! Olen suorittajaluonne myös ja tiedän ettei omien ajatusmaailmojen muuttaminen ole helppoa. Stressaan myös, nukkuminen häiriintyy välillä. Ei saa luovuttaa koska tämä on väliaikaista. Jos et pysty kestämään tätä stressiä olet ehkä väärällä alalla? 

Jos ei poistu mukavuusalueeltaan ei voi uutta oppia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kaksi neljä