Sinkuille, minkä takia et ole parisuhteessa?

En halua. Ei siis minkäänlaista kaipuuta löytää mitään "elämän mittaista ystävää/sielun kumppania/omaa rakasta/sitä oikeaa". Viihdyn näin.

MAN kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole yksinkertaisesti onnistunut löytämään ketään, koska olen niin ujo ja kokematon. Arkisin käyn töissä ja suoritan täydentäviä aineopintoja, vapailla harrastan mm. liikuntaa ja ruoanlaittoa). Ulkoisesti olen pitkähiuksinen, vaalea, kai ihan "perusnätti" ja normaalipainoinen, pituutta löytyy 177cm. En osaa vain vastata miehien flirttailuun oikealla tavalla ja uskalla lähestyä heitä ollenkaan omatoimisesti. Viihdyn myös hyvin yksin, eikä minulla ole laajaa ystäväpiiriä, joiden avulla tutustuisin miehiin. Pelkään, että jään yksin loppuelämäkseni.

N21

Sanoisin että olet hyvin normaali nuori nainen ja vieläpä fiksuimmasta päästäkin, kun hoidat tunnollisesti opiskelut yms asiat kuntoon. Jos ikä unohdetaan, niin kaltaisesi pitkä ja ekstrovertismistä vapaa nainen olisi taas itselleni aivan täydellinen treffiseura. Mutta tiedän kyllä että pitkä ja hieman introvertti nainen voi monelle miehelle olla vaikea lähestyttävä.

Mun vinkki olisi että koita hymyn voimaa, kun näet jotain mikä sua kiinnostaa. Sitten jos kohtaaminen jäädyttää tai jännittää, niin sano se ääneen. Itseasiassa paljon parempaa komplimenttiä mies tuskin voi edes saada. ;)

Ihanasti sanottu, kiitos:)

Mää jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Yksinäisyyden, itsenäisyyden ja tilan tarpeeni ovat niin suuret, että parisuhde olisi mulle täysi mahdottomuus. Oikein hyvin olen viihtynyt itsekseni 57 viime vuotta. :)

Veit sanat suustani! :-)  Jo pikkutyttönä päätin että elän yksin. Seurustelua kyllä on ollut, mutta ei koskaan parisuhdemielessä.

Koska vietän vapaa-aikani man-cavessani. Täällä on kaikki mitä tarvitsen. Hyvät kaverit käyvät välillä kräppäämässä ja skulaamassa. Olen täällä luolamiehenä valtakunnassani kunnes minusta tulee setämies. Silloin jätän luolan ja etsin itselleni naaraan.

Viihdyn yksikseni. Onneksi, sillä olen myös huono sosiaalisesti. En juuri puhu kenenkään kanssa enkä käy missään. Jos siis kaipaisin parisuhdetta, olisin pulassa koska en juttele muiden kuin työkavereiden ja kassamyyjien kanssa ("hei" ja "ei kuittia, kiitos!").

Loistava aloitus! Ihanaa, että viimeinkin voin kertoa tän jollekin.

Olen hieman alle 40 vuotias nainen ja olen sinkku, koska RAkastan parikymppisiä miehiä. Oman ikäisistäni en ole koskaan välittänyt paitsi 20-vuotiaana, koska..no..mitä vanhempia ihmiset on, sitä totisempia ja kyynisempiä tuntuisi olevan. Ihan ymmärrettävää, kokemusta kun alkaa olla ja pettymyksiäkin, vastuu painaa, ei voi tehdä mitä vain. Haluaisin kuitenkin vakiintua, mutten haluaisi sitoa ketään nuorta miestä mihinkään. Nuoren täytyy saada olla vapaa ja kokea elämää. Jos vielä vaan löytäisin lyhyesti sanottuna, iloisen ja onnellisen oman ikäiseni miehen, niin sen pitäisin.

Vierailija kirjoitti:

Loistava aloitus! Ihanaa, että viimeinkin voin kertoa tän jollekin.

Olen hieman alle 40 vuotias nainen ja olen sinkku, koska RAkastan parikymppisiä miehiä. Oman ikäisistäni en ole koskaan välittänyt paitsi 20-vuotiaana, koska..no..mitä vanhempia ihmiset on, sitä totisempia ja kyynisempiä tuntuisi olevan. Ihan ymmärrettävää, kokemusta kun alkaa olla ja pettymyksiäkin, vastuu painaa, ei voi tehdä mitä vain. Haluaisin kuitenkin vakiintua, mutten haluaisi sitoa ketään nuorta miestä mihinkään. Nuoren täytyy saada olla vapaa ja kokea elämää. Jos vielä vaan löytäisin lyhyesti sanottuna, iloisen ja onnellisen oman ikäiseni miehen, niin sen pitäisin.

Miten ois jokin fwb-viritys?

M25

Ei oo kukaan nainen kelpuuttanu ja nyt alkaa olla jo liian myöhäistä.

M35

En usko olevani tarpeeksi hyvä niille, joista olen kiinnostunut, ja luultavasti olen oikeassa. 

Olen niiin introvertti, etten jaksaisi toisen ihmisen seuraa säännöllisesti arjessani. Viihdyn parhaiten yksin. Seksin hoidan itsetyydytyksellä, ja se riittää minulle hyvin. t. nainen 42 v, sinkku aina lukuun ottamatta nuoruuden paria noin vuoden seurustelusuhdetta

Osittain siksi koska naiset pelkäävät miehiä kuten lapset mörköjä.

Äsken kadulla kävelin sattumalta erään naisen vierellä ja kysyin yhden harmittoman kysymyksen. Nainen vastasi vain tiukasti "ei" ja rupesi heti kiihdyttämään tahtia kun yritin selittää asiaani tarkemmin.

Yökerhossa naiset voivat olla rohkeita mutta vain osa naisista on siellä ja yksi nainen voi olla vain yhdessä yökerhossa kerralla.

Epäselvä elämäntilanne: en tiedä minne olen seuraavaksi suuntaamassa ja mitä tekemässä. Olen ehkä hieman elämäntilanneperfektionisti parisuhteen kohdalla - jos en ole keksinyt maailmankaikkeuden olemusta tai ole suurinpiirtein valaistunut, ei ole vielä parisuhteen aika. Kyllä miehet osoittelevat kiinnostusta, mutta jos joku tulee liian lähelle, niin ahdistaa. Koen, että en voi sitoutua ennen kuin kaikki on selvää ja jos mies ei ole vähintään aviomies/isä-materiaalia, niin en ala mihinkään. Olen siis hankala.

Opiskeluiden ja työn perässä muuttaminen viimeisten 5 vuoden aikana useamman kerran eri paikkakunnille. Oma sairastuminen, josta pikkuhiljaa palaudun. Jätti kuitenkin jälkensä henkisesti ja fyysisesti.

Kiero huumorintajuni.

Huono itseluottamukseni.

Lihosin sairastumisen seurauksena.

Olen liian pitkä (näin minulle on kerrottu).

Itsenäisyys.

Ikää on jo sen verran, että olisin täysin valmis sitoutumaan vakavasti, hankkimaan perheen jne. Mutta kun ei vaan natsaa :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Finderella kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häpeän pieniä tissejäni

Tämä nyt on aivan typerä syy. Voin kertoa, että pienet tissit ei haittaa.

Pieneen kaluun verrattuna verraten mitätön syy.

m42

No aika nopeasti kuivuisi se parisuhde kasaan kun ei kehtaa ottaa paitaa pois. :D Ja ei se vissiin mikään pieni juttu ole kun monesti on mulle sanottu että olisin muuten kiinnostava koska olen kaunis ja hoikka mutta ei ole tissejä. Tästä syystä en ole ikinä harrastanut seksiä tai riisutunut kenenkään edessä. Olen nyt 20-vuotias ja suhtaudun asiaan huumorilla.

Sulle lohdutuksena voin sanoa ettei se kenenkään naiseus ole rintojen koosta kiinni. Myönnän että naisen rinnat kiinnittää huomion, mutta vain aluksi. Kyllä se on -ainakin minulle- tärkeintä mitä löytyy korvien välistä.

M40+

Nojoo ehkä vanhemmat miehet eivät enää niin paljon välitä mutta omanikäisille on tärkeää että on hyvä kroppa ja suurikin tissit. Itse asiassa vaikka en ole koskaan suudellut, seurustellut tai harrastanut seksiä kenenkään kanssa asia ei enää vaivaa. Joskus kyl toivoisi että olisi joku jonka kanssa mennä johonkin ja puhua kylminä yksinäisinä iltoina. Onneks elämässä on paljon muutakin kuin seksi ja parisuhde. :)

Yli 20 vuotias nainen, jolla on vielä kallein aarteensa eli neitsyytensä yhä tallessa, on painonsa arvoinen kullassa. Tissien koko on aivan toissijainen asia.

Hei, täällä 50-vuotias neitsytnainen. Minä olen varmaan sitten painoni (90 kg) arvoinen timanteissa? :-D Näin paljon yli 20, ja vielä se kallein aarre tallella. Näyttää siltä, että saan pitää sen hautaan asti.

erkkilä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt saa kertoa :)

Kustannus/hyötysuhde pahasti miinuksella.

Tuon minäkin sanoisin estäjäksi pidemmän päälle ja jo sitä ennen toisen eli en juuri koskaan kohtaa sopivia ihmisiä (en ole hetero).

Oon ujo ja yksin viihtyvä lesbo joten en edes tutustu mahdollisiin kumppaniehdokkaisiin paitsi jossain netissä tai homojen paikoissa, enkä kyllä jaksa edes miettiä semmoista. Yritin joskus aikoja sitten mutta se oli liian pelottavaa ja vaikeaa ja viihdyn hyvin yksin toistaiseksi. Oon ollu kohta 2 v sinkku. Tulkoon joku jos tulee vastaan.

Olis kiva käydä edes treffeillä joskus, anyone?

En usko, että leukani on tarpeeksi jykevä naisten mielestä. Siksi en tee aloitteita.

Haluan olla sinkku tällä hetkellä, mutta parisuhteen löytäminen olisi haastavaa jos sellaisen haluaisin. Olen nirso ja nähtävästi en kovinkaan haluttu naisten keskuudessa. Sanoisin, että suurin syy on kaveripiirin puuttuminen. Nuorempana pääsin juttelemaan naisille kavereiden kautta ja tuossa tilanteessa olin elementissäni. Lähes kaikki naiset kiinnostuivat minusta.

Nyt kaverit ovat jääneet muuttojen seurauksena tai ovat muuten vain sellaisessa elämäntilanteessä, että ei heistä ole lähtemään mihinkään ja vaikka olisikin, niin ei heidän kauttaan tutustu naisiin, koska eivät he tunne enää ketään naisia vaimoaan ja tämän muutamaa kaveria lukuun ottamatta. En minä halua mitään kaverin vaimon siskoa alkaa deittaamaan.

Naisia pitäisi siis lähestyä joko netissä tai baarissa. Jälkimmäisessä olen täysin surkea, koska tuntemattoman ihmisen lähestyminen ei ole koskaan ollut minulle helppoa. Tunnen todella helposti itseni tunkeilevaksi ja silloin itsevarmuuteni katoaa täysin. Naiset lähestyvät minua aika harvoin ja nirsouteni takia nuo naiset eivät yleensä kelpaa.

Netissä taas naisilla tuntuu olevan epärealistiset odotukset, mutta olettaisin tämän kuitenkin olevan minulle parempi pelikenttä, koska olen kuitenkin ihan hyvännäköinen ja viestittelyssä pesen varmasti valtaosan miehistä, koska olen siinä vielä parempi kuin puhumisessa. Ongelmana on vain se, että tunnun olevan nykyään henkisesti liian vanha naisille, joista olen kiinnostunut. Heidän juttunsa ovat todella lapsellisia ja minulla on vielä työsarkaa samalle aaltopituudella virittäytymisessä. Menee jotenkin maku keskustella aina uuden idiootin kanssa ja suuri osa näistä ei vaikuta edes alunperinkään kovin kiinnostuneelta minusta. Eivälttämättä  edes sellaiset, joiden ajattelen olevan aika varmoja nakkeja, koska olen itse kovempaa tasoa kuin he. Toki toisen ulkonäkö ei kerro automaattisesti heidän vaatimuksistaan. Vähän rumempikin nainen voi saada todella komeita miehiä.