Itsensä rakastaminen ja hoivaaminen
Olen tukevassa keski-iässä oleva perheetön nainen. Käyn töissä, minulla on ystäviä ja harrastuksia. Päällisin puolin elämäni näyttää olevan kunnossa.
Olen ollut sinkkuna vuosia eikä minulla siis ole lapsia. Kaipaan valtavasti kaikkea sitä, mitä miehen kanssa voi kokea hyvässä suhteessa. Pitkään sinkkuna olleena olen tullut hiukan välinpitämättömäksi itseni suhteen. Kun minua ei kukaan "hoivaa" enkä ole kenellekään kamalan tärkeä, olen itsekin hiukan hylännyt itseni. Laahustan päivät läpi puoliapealla fiiliksellä. Miten saisin taas kiinni langanpäästä ja pitäisin itsestäni parempaa huolta?
Kommentit (3)
Istu hetkeksi ihan rauhassa. Varaa kynää ja paperia viereesi. Laita mielimusiikkia soimaan. Kuuntele vain, ilma ajatuksia. Rentoudu. Sitten voit jo vähän ajatellakin: olet itsesi paras ystävä. Palauta mieleen mistä pidät, mitä tarvitset, mitä haluat. Kirjoita muistiin. Sitten alat vain antaa itsellesi sitä mitä omet kirjoittanut niin pitkälle kuin se on mahdollista. Ole itsesi paras ystävä, arvosta itseäsi ja tarpeitasi.
Vierailija kirjoitti:
Istu hetkeksi ihan rauhassa. Varaa kynää ja paperia viereesi. Laita mielimusiikkia soimaan. Kuuntele vain, ilma ajatuksia. Rentoudu. Sitten voit jo vähän ajatellakin: olet itsesi paras ystävä. Palauta mieleen mistä pidät, mitä tarvitset, mitä haluat. Kirjoita muistiin. Sitten alat vain antaa itsellesi sitä mitä omet kirjoittanut niin pitkälle kuin se on mahdollista. Ole itsesi paras ystävä, arvosta itseäsi ja tarpeitasi.
Kiitos! Vaikka en kenellekään muulle (siis miehelle) olisi se kaikkein tärkein, niin voin olla sitä itselleni.
Ei siihen oikein muuta neuvoa ole kuin että muista, että olet arvokas ihminen! Ansaitset pitää huolta itsestäsi ja voida hyvin.