Lue keskustelun säännöt.
Lapsettoman ihana arki
05.11.2016 |
Saa nukkua pitkään ja syödä kun huvittaa, ja jos jääkaappi on tyhjä voi tilata itselleen vaikka pitsan. Ei tarvitse lähteä ulos päiviin, jos ei huvita. Kotona vallitsee rauha, eikä tarvitse siivota kuin omat jäljet. Voi soittaa kaverille että nyt lähdetään ulos ilman sen suurempia suunnitteluja. On tää ihanaa :)
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa se on meilläkin ollut jo jonkin aikaa. Lapsi on 15.
15-vuotiaan tarpeista ei tarvitse enää huolehtia?
Ei mitenkään erityisesti. Ruokaa laitan (tai tilaan) ja pyykkiä pesen samalla tavalla joka tapauksessa, oli teini kotona tai ei. Samalla tulee hänellekin. Siivoaa itse oman huoneensa ja ostaa kuukausirahoistaan mitä tarvitsee. Asutaan kaupungissa, joten kulkee julkisilla. Maksan puhelinlaskun ja lataan bussikortin, mutta mitään erityisempää tarpeista huolehtimista ei enää ole. Tai no, jos fysioterapiasta muistuttaminen lasketaan. Koulustakaan ei enää kysellä vanhempien allekirjoituksia tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla nyt hirveän tylsä lapseton päivä. Tyttö kavereiden kanssa reissussa, mies ulkomaan työmatkalla ja minä kotona flunssassa. Ei jaksa soittaa kavereille tai lähteä bailaamaan, niiskutan ja aivastelen sängyssä. Onneksi tällainen arki menee äkkiä ohi, tyttö tulee huomenna, mies ensi viikolla ja flunssakin alkaa hellittää...
Mä ajattelin aina että haluan lapsia. 25-vuotiaana heräsin siihen etten haluakaan, siis ihan yks kaks. 20-vuotiaanakin podin vauvakuumetta, sitten se tosiaan katosi kuin tuhka tuuleen. Nyt ikää 36v ja rakastan elämääni näin, ilman lapsia <3
Jokaisessa vaiheessa on ollut omat ilonsa. Elin lapsettomana 32 vuotiaaksi ja nautin samoista asioista, kuin ap. Sitten nautin pikkulapsiarjesta, teiniarjesta (tässä nyt ehkä oli päiviä, että olisin voinut hirttää koko katraan) ja nyt nautitaan tyhjän pesän syndroomasta, kun viimeinen muutti pois tänä syksynä.
Jokaisessa elämänvaiheessa on ollut omat nautinnot, kuten omat surunsakin. Tässä vaiheessa miettii, että hyvän elämän on saanut elää, vaikka isoja surujakin on välillä ollut.
Mä nautin myös täysillä lapsettomuudesta. Toivottavasti kuitenkin 5-10 vuoden sisällä saan 1-2 lasta <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väiti kirjoitti:
...kumma juttu, kuulosti melko tutulta..
En tiä mitä mää teen väärin kun voin tehdä noita neljän muksun kanssa..?!!?
Mut sä et voikaan mennä ulos ja leikkiä! Etkä pussata vauvaa, etkä pelata lasten kanssa pelejä, etkä muutenkaan pitää yhtään niin hauskaa kun meillä on. Lällällää!!
1. miksen voisi mennä ulos leikkimään? Jos huvittaa, käyn ihan itsekseni keinumassa tai vaikka leipomassa hiekkakakkuja - yllättävän rentouttavaa ihan yksinkin :D
2. Miksi haluaisin pussata vauvaa? Se vauvojen ominaishaju on lähinnä ällöttävää.
3. Voin pelata aikuisten kanssa pelejä, joka on itselleni huomattavasti kivempi vaihtoehto.
4. No, siitä hauskuudesta voi olla montaa mieltä :D
Ap on siis työtön? No onnea vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ehdin asua omillani ennen esikoista 8 vuotta. Nykyään olen eronnut ja lapset ovat minulla joka toinen viikko. Joka toinen viikko elän siis kuten ap kuvaa, joka toinen viikko lapsiarkea. Tosin ovat niin isoja jo, että osaavat itse pukea, peseytyä, hoitaa läksynsä, kulkea kavereille, laittaa ruokaa.. ja nukkuvat viikonloppuisin minua pidempään. Vertailukohtaa siis on ja vaikka lapsettomien viikkojen huolettomuudesta nautinkin, minulla ainakin olisi elämä todella tyhjää, jos se olisi vain tuota. Todennäköisesti tekisin ihan liikaa töitäkin. Näin on hyvä <3
Tänään olen nukkunut, juonut teetä, leiponut pizzaa, katsonut leffoja ja sarjoja. Huomenna sama.
Ensi viikko on täynnä töitä ja ensi viikonloppuna joutuu taas menemään tukka putkella ympäriinsä perjantaiaamusta sunnuntai-iltaan, joten nautin tästä omasta rauhasta ja kunnollisesta velttoilusta täysillä.
Jos tämä on jonkun mielestä itsekästä, niin olkoon.
Nainen, 39, ei lapsia, ei parisuhdetta.