70-luvun tarjoilut
Mutta kun silloin ainoa suolainen oli valmiiksi päällystetyt voileipäkeksit tai voileivät, joissa päällä osassa juustoa, osassa metwurstia ja ehkä kurkkusiivu. Tällainen toive olisi että 70-v synttärit 70-luvun tyyliin. Makeat on helppoja. Mitä muuta suolaista? Mun on siis valtuuttettu suunnittelemaan synttärit ja valmistamaan tarjoilut, sankari kyllä kustantaa valtaosan tarvikkeista. Teen sen mielelläni, se on mun synttärilahja.
Kommentit (16)
Voileipäkakku? Oliko silloin jo sellaisia?
Äiti teki herkkuvoileipiä, joissa oli kinkku, juustoa, salaatinsiivua ja kurkkua. Kurkin siivuihin oli tehty viilto puoleen väliin ympyrän mallista siivua, sen jälkeen kurkku taivutettiin "aaltomaiseksi" kotisteeksi voileivän päälle. Lisäksi oli muna-anjovisvoileipiä ja muistaakseni käytettiin myös majoneesituubista koristepursotuksia 🙄
Muistan lukeneeni 70-luvun ruoka-oppaita ja ihastelleeni muutamia asioita. Ainakin pienet cocktail-herkut olivat jo tuolloin Suomessa eli hammastikkuun pieni juustonpala + rypäle tai kinkkua + ananasta tai mitä nyt keksit. Tällaisia naposteltavia isolle tarjottimelle, todella hienoa :)
Pienet petit fours -leivokset olivat sitten ehkä vain tietyn porukan herkkuja, ja makeita. Samoin se Pavlova vai mikä se iso, makea valkoinen marenki-jäätelö jälkiruoka oli, jonka päälle tökättiin tähtisädetikut palamaan ja kannettiin pimeässä pöytään. Se voisi olla hieno juttu.
Siis oikeasti, seiskytluvun synttärit. Aika ihana idea..
Hankkisin myös pieniä limupulloja ja pöytään ehtaa seiskytlukua, ruskeaa ja röpöläistä lasia. Juomalasit ehdottomasti "hienoja pikareita" eli jalallisia, vaikka ei alkoholia olisikaan.
Joissain perheissä myös hienosteltiin fonduella. Meillä ei.
Kyllä 1970-luvun kahvipöydissä suolaista tarjottavaa oli! Voileipäkakut olivat hyvinkin muodikkaita (aina oli sekä liha- että kalatäytteinen). Valmiit, koristellut voileivät samoin.
Itse olen evakkokarjalaista sukua, joten meillä oli aina myös karjalanpiirakoita ja munavoita, sekä riisipiirakoita että perunapiirakoita.
Lisäksi oli voitaikinaan tehtyä levypiirakkaa eri täyttein, meillä ainakin jauheliha-riisipiirakkaa, kaalipiirakkaa, lohipiirakkaa ja sienipiirakkaa.
Tulipa oikein ikävä niitä notkuvia pöytiä!
t. Mummeli
Karjalanpiirakat ja munavoi oli ehdoton juttu perheissä, joissa oli karjalaisia juuria. Lämpimät voileivät olivat myös hyvin suosittuja. Sitten oli tonnikala-katkarapupiirakka, mutta se saattoi tulla paremmin muotiin vasta 80-luvun alussa ikään kuin kesytettynä versiosta sen ajan huippumuodikkaasta pizzasta.
Keitettyjä nakkeja ja Turun sinappia.
Hapankorppurullat. Korppu pehmennettiin ensin vedellä. Sitten sen päälle lusikoitiin jotakin maukasta tahnaa, jonka jälkeen koko komeus rullattiin. Suosittuja tahnoja olivat tietenkin savulihasta tai savukalasta tehdyt mössöt. Kasvisversioita ei silloin tarvittu.
Pizza Finlandesa. Mustikkapiirakkataikinasta pohja, sen päälle ruskistettua jauhelihaa, suolaa, valkopippuria, ketsuppia ja emmentalia.
Mistä aloittajalle noin hassu ajatus on tullut, että vain vaatimattomasti täytettyjä voileipiä ja voileipäkeksejä? Kyllä sen ajan resepteissä oli paljonkin erilaisia leivänpäällysteitä. Savukalamössön muistan, itse tein sitä savusilakoista. Savukalaa, voita ja valkosipulia - no, juhlamössöön ehkä mieluummin vaikka punasipulia.
Nyt piti ihan erikseen lähteä tarkistamaan omista kätköistä, mitä 1970-luvulla juhlissa tarjottiin. Ruokaohjeissa on mm. kaalipiirakka, juustotorttu ja voitaikinasta valmistetut pasteijat ja piirakat olivat tavallisia. Tuulihattuja oli niin suolaisella kuin makealla täytteellä.
Makeita leivonnaisia kyllä riitti, mm. perinteinen pullakranssi, pikkuleivät, kakut ym.
Resepteistä löytyi mm. kielivuoka. Haluatteko tarkemman reseptin? Tarvitaan naudankieli ( hirven kielikin käy), aurajuustoa ym.
12: Olen pienestä maalaiskirkonkylästä itä-Suomesta ja meillä päin ei juuri muita pöydissä näkynyt. Joskus saattoi olla oikea ruoka, lähinnä hautajaisissa ja se oli aina karjalanpaisti. Leivonnaisia taas oli yleensä seitsemää sorttia. ap.
Minä tekisin ehdottomasti niitä hammastikku-coctailpaloja, ne oli tosin Juttu 70-luvulla. Nauravat nakit tikussa myös.
Lämpimät voileivät kuuluvat nekin 70-luvulle.
Voileipäkakkuja oli, mutta ne olivat enemmänkin pitoruokaa eli häissä ja hautajaisissa tarjottavia, joten jos synttärit ovat illanistujaiset, niin ehkä mieluummin tuollaisia pienempiä syötäviä. Jos taas kyse on pidoista, niin sitten voileipäkakkua.
Illallisilla hyvin 70-lukulainen alkupala oli katkarapucoctail. Tässä yksi versio siitä:
http://epatrendikasruokablogi.blogspot.fi/2015/10/70s-katkarapucocktail…
Hapankorppurullat ovat 80-luvun lopulta, ei 70-lukua.
70-luvulla ei sitten ollut vegaaneja. Kasvisyöjä tarkoitti, että söi punaisen lihan sijasta kanaa ja kalaa.
Vierailija kirjoitti:
Äiti teki herkkuvoileipiä, joissa oli kinkku, juustoa, salaatinsiivua ja kurkkua. Kurkin siivuihin oli tehty viilto puoleen väliin ympyrän mallista siivua, sen jälkeen kurkku taivutettiin "aaltomaiseksi" kotisteeksi voileivän päälle. Lisäksi oli muna-anjovisvoileipiä ja muistaakseni käytettiin myös majoneesituubista koristepursotuksia 🙄
Eikä saa unohtaa persiljatupsua!
Isotätini oli pitokokki ja ihan mestari näissä voileivissä. Usein sain auttaa häntä esim juuri nättien persiljatupsujen leikkaamisessa, jotka täti sitten asetti leiville. Muistini ylettyy kyllä vain 80-luvun alkuun, mutta en usko että "muoti" oli ehtinyt 70-luvusta muuttua mihinkään.
Graavilohileivät