Ensimmäisessä pitkässä avioliitossa pysynyt nainen on naisten keskuudessa aina se "ylempiarvoisin"
Naisten keskuudessa avioliitossa ja vielä pitkässä, siinä kaksvitosena aloitetussa avioliitossa parin lapsen kanssa elävä nainen on aina ylempiarvoinen. Nainen on onnistunut saamaan ja pitämään miehen.
Sarjaeroileva ja yhdenillansuhteita harrastava yh-äiti ja lapset eri miesten kanssa on alhaisinta kastia.
Mihin sinä kuulut vai oletko epäonnistunut miehen pitämisessä ja hävettää kertoa?
Kommentit (92)
Olipa harvinaisen inhottava aloitus. Mitä varten sä haluat lajitella ihmisiä tuolla tavalla? Tyydyttääkö sua jotenkin tuollainen halveksiva käytös? Sulla ei varmaan ole paljon ystäviä, jos yhtään. Et vaikuta mukavalta ihmiseltä.
Tää oli hauska :D
t. ylempiarvoinen täälläkin, liittoa takana jo 20 vuotta ja juu, kaksi lasta tietenkin ;)
ylempiarvoinen - yhteiseloa 25 vuotta joista 20 vuotta naimissa - hei oikeesti.. kai tämä on kieli poskessa tehty provo :D?
Varmaan jonnekin sinne välille...
Miestä en saanut pidettyä, kun kysäisin että onko se nyt perhe vai viina ja mies vastasi, että ei tule edes ikävä.
Oi joi, voi voi, kylläpä on matkaa ykkössijalle, huok. Onneksi itse olen sitä mieltä, että mun arvo ei miehestä riipu. Eikä muiden mielipiteistä.
Mihin minut lasketaan, kun olin aviossa 20 vuotta? Jos olisin kirjoittanu tähän ketjuun 19 vuoden jälkeen, niin olisin ollut ylempiarvoinen. Mites vuotta myhöhemmin?
Entä mikä on arvoni nyt, kun olen jo toista kertaa naimisissa? Olin sinkkuna parikolme vuotta tuossa välillä.
Ylempiarvoinen olen. Naimisiin 22v, ja edelleen naimisissa saman miehen kanssa 25v myöhemmin.
Harva akateeminen menee naimisiin ja hankkii lapsia tossa iässä. Mutta tää nyt sitten on ilmeisesti joku wt-väen nokkimisjärjestys.
Vierailija kirjoitti:
Olipa harvinaisen inhottava aloitus. Mitä varten sä haluat lajitella ihmisiä tuolla tavalla? Tyydyttääkö sua jotenkin tuollainen halveksiva käytös? Sulla ei varmaan ole paljon ystäviä, jos yhtään. Et vaikuta mukavalta ihmiseltä.
En minä ole luokkia laatinut. Minä vain kerroin miten asia on. AP
Vierailija kirjoitti:
Mihin minut lasketaan, kun olin aviossa 20 vuotta? Jos olisin kirjoittanu tähän ketjuun 19 vuoden jälkeen, niin olisin ollut ylempiarvoinen. Mites vuotta myhöhemmin?
Entä mikä on arvoni nyt, kun olen jo toista kertaa naimisissa? Olin sinkkuna parikolme vuotta tuossa välillä.
Sama juttu, tosin ensimmäistä liittoa kesti 30 vuotta ja lapset saatiin aikuisiksi. Nyt toinen liitto, paljon onnellisempi itselle paremmin sopivan kumppanin kanssa. Mielelläni olen alempaa kastia. Joskus se hampaat irvessä loppuun asti pysyminen ei ole osoitus viisaudesta
Saman miehen kanssa aviossa jo 24v. Lapsia kaksi, poika ja tyttö.
Kultaista noutajaa ei ole eikä audia mutta nissan ja whippet löytyy.
Voi luaja, kaikenlaista tallaajaa... 😂
Niin siis kenen mielestä, sinunko? Itselle ei ole koskaan tullut edes mieleen lajitella ihmisiä, ei siis myös naisiakaan, minkäänlaisten asioiden perusteella. Tai vastaavasti pitää itseäni jotenkin muita ylempänä tällaisen takia.
Johtuu varmaan siitä, että minä olen fiksu.
...tai sitten se kaikkein epätoivoisin roikkuja, joka ei pärjää yksin taloudellisesti tai muuten.
Sä et vissiin oo huomannu, että nykyään on muotia päästä miehestä eroon. Se kuka sai nyhdettyä erossa parhaat rahat on arvostetuin. Miehen siivellä elävä kotiorja on alhaisinta kastia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa harvinaisen inhottava aloitus. Mitä varten sä haluat lajitella ihmisiä tuolla tavalla? Tyydyttääkö sua jotenkin tuollainen halveksiva käytös? Sulla ei varmaan ole paljon ystäviä, jos yhtään. Et vaikuta mukavalta ihmiseltä.
En minä ole luokkia laatinut. Minä vain kerroin miten asia on. AP
Mistä olet tämän faktan poiminut? Omituiselta tuntuu, jos hyvinkoulutetut (jotka menevät selvästi vanhempana naimisiin) olisivat "alempiarvoisia". Kuulostaa nyt kovasti lompakkolois-/tyttismiehen provolta.
Häh? 😃Joo olen mennyt naimisiin 25-vuotiaana ja on kaksi lasta aviomiehen kanssa, emme ole eronneet ja olen tuplamaisteri. Onneksi tapanani ei ole arvottaa ihmisiä.
Huvittavaa.
Muista kuitenkin pienet muuttujat: jos se ensimmäinen puoliso on esimerkiksi kaikkien tiedossa oleva väkivaltainen viinasieppo rahaston mulkku, niin avioliitto laskee sen naisenkin statusta joka alistuu siihen elämään.
Todellisessa elämässä on vielä täysin hyväksyttvää, vaikka olisi parikin liittoa, vasta se jatkuvasti vaihtuvat miehet ja useat lapset eri isille alkaa vaikuttamaan. Toki aina on se epätoivoinen riippuvainen, itse huonossa liitossa elävä 0,1 %, joka yrittää väittää että se ensimmäinenkun ero olisi väärin tai laskisi statusta. Tänä päivänä todellisuus on jo toista paremmissakin piireissä.
Ylempiarvoinen täälläkin. Miehen olen saanut pidettyä 27vuotta itselläni. Avioliitto on molemmilla ensimmäinen.
Minä olen se ylempiarvoinen. Tasan kaksvitosena naimisiin, ja nyt liittoa takana 14 vuotta. Ja ollaan vielä onnellisiakin. Onneksi olen osannut elää oikein.