Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten tukea lasta, joka on hylätty?

Vierailija
04.11.2016 |

Tuli pitkä kirjoitus. Mutta josset jaksa lukea, niin lyhyesti; miten lasta auttaa kun hän tulee hylätyksi. Kokemuksia saa laittaa niin ystävien hylkäämistä, kuin perheenjäsenten. Ja eri ikäisten. Itsellä alle kouluikäinen lapsi.

En ollut erotessa valmistautunut, että lapsen isä hylkää lapsen, ja vielä lisäksi koko isän puolinen suku. Toivon että tilanne muuttuisi vielä, mutta mies näyttää pitävän roolistaan, kuinka minä paha äiti vein lapsen häneltä. Ja minä en voi kuin levitellä käsiäni, kun en voi häntä pakottaa tapaamaan lasta.

En tiedä miten tätä lapsen kanssa käsittelisi. Toivon että isä suostuisi lasta tapaamaan mutta nyt en tiedä näkeekö lapsi isäänsä ennen joulua, vai ennen kesää, vuosien päästä vai ei koskaan.

Enkä tiedä miten selittää tilannetta isovanhemmille, että voisivat tavata lasta, lapsen vuoksi, vaikka isä kieltää , voin olla sivummalle, ei tarvisi minulle puhua.

Isä ilmeisesti on esittänyt asian niin että minä estän häntä ja lasta tapaamasta, vaikka todellisuudessa hän ensin siirtää aikoja ja sitten peruu. Eikä suostu tekemään mitään sopimuksia. En halua heitä syyllistää, mutta nyt alkaa raivostuttaa miten voivat hylätä oman lapsenlapsen, vaikka oma lapsi sen kieltäisi, hän on kumminkin jo aikuinen, ja lapsi on lapsi, Eikö lapsen tunteet ole tärkeämmät, aikuinen pystyy paremmin käsittelemään asioita, kuin lapsi. En ymmärrä miten he ajattelevat, että lapsenlapsen tapaamisen kieltäytyminen, auttaisi isän ja lapsen suhdetta, jos tilanne olisi niin että minä estäisin tapaamiset, niin miten se edistäisi lapsen ja isän vierottamista, että hän tapaisi isänsä vanhempia. En ymmärrä miten tämä asia on mennyt tähän. Tuntuu koko ajan että asiat monimutkaistuu. Ja isä on kieltänyt lapselta ammattiavun, ja miksi näin koska on yhteishuoltajuus, ja kun hän näin pakottaa minut hakemaan yksinhuoltajuutta, hän voi kertoa lisää kuinka syrjäytän hänet, ja määrään kaikesta, enkä anna tavata.

Ja joka päivä katson lapsen tuskaa ja koitan vastailla pienelle lapselle, miksi ei näe mummua, pappaa, miksei serkkua ja miksei isää, milloin pääsee isän luo, en tiedä mihinkään vastausta. Ja miten kertoa niin ettei vaurioita lasta enempää, isä ei nyt ehdi, mummua ja pappaa näet kun näet isää. Ja miksi vasta silloin ja milloin se on. No ehkä puolen vuoden päästä tai sitten ei koskaan kyllä isä rakastaa ei nyt vain ehdi, pysty tapaamaan. Isänpäivä tulossa, varmaan lähetetään postissa kortti.

Miten saisin isovanhemmat ymmärtämään että kysymys on nyt pienen lapsen kaipuusta nähdä oma mummu ja pappa, eikä siittä että koitan talloa exän varpaita.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
04.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerro, että vaikka on sukua joillekin, niin aina ei ole mahdollista olla heidän kanssaan. Joskus sukua tärkeämpiä voivat olla ystävät, naapurit ja muut. Juttele lapsen kanssa siitä ketkä aikuiset ja lapset ovat hänelle tärkeitä. Anna lapsen piirtää nämä ihmiset paperille (lapsi voi piirtää itsensä keskelle), nimetkää heidät ja jutelkaa siitä miten monta mukavaa ihmistä lapsella on elämässään mukana.

Isästä kannattaa puhua neutraalilla tasolla. Kerro lapselle mistä asioista isä tykkää, missä hän on hyvä ja katselkaa kuvia, jos niitä kotoa löytyy. Ota vastaan lapsen harmi siitä, että isä ei ole mukana elämässä, mutta älä vello mukana, vaan lohduta lasta ja sano, että teitä molempia harmittaa ettei isä nyt voi olla arjessa mukana, mutta että on hienoa että lapsi tietää isästään paljon ja tietää miltä isä näyttää.

Isän puolen sukulaisille voit vaikka kirjoittaa lyhyen, neutraalin kirjeen, jossa kerrot että lapsi kaipaa sukulaisiaan ja että toivoisit isovanhempien olevan mukana lapsen elämässä. On sitten näiden isovanhempien ja muiden oma valinta, että ottavatko tarjouksesta kiinni.

Lapsen isä EI voi kieltää ammattiavun hankkimista lapselle. Ammattiavun hankkimisen vuoksi sinun EI tarvitse hakea yksinhuoltajuutta. Jos lapsen isä häiritsee lapsen avun saamista, ota yhteyttä vaikka lastensuojeluun, jos et muuta keksi. Lapsella on oikeus saada apua ja tukea, vaikka vanhemmilla olisi miten kamala soppa käsissään.

Vierailija
2/9 |
04.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos hyvästä vastauksesta, neutraalisti olen puhunut lapselle isästä, mutta tuntuu että sanat loppuu kesken. Tuntuu että asiaa ei tule käsiteltyä lapsen kanssa kunnolla vaan sivuutettua aina. Tuo piirtämis juttu on hieno ajatus, kiitos siitä.

Olin ymmärtänyt että yhteishuoltajuuden ollessa tarvitaan molempien vanhempien suostumus, kun kyseessä ei ole mikään akuutti, eikä välttämätön asia. Mies sanoi vain ettei lapsi tarvitse apua, ja sekin kääntyi niin että mitään apua ei tarvisi ilman minua. No täytyy kysellä vielä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
04.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täytyy yrittää lähestyä muita kirjeitse vielä, mutta odotan varmaan tämän vuoden loppuun, niin näkee miten asiat menee.

Vierailija
4/9 |
04.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerro että isillä on nyt oma elämä ja koska häntä harmittaa se että ette enää ole yhdessä käyttäytyy hän ikävästi ja epäreilusti ja hän tarvitsee nyt omaa aikaa miettiä asioita uusiksi. Tai lapsentasoisesti: isi on nyt tyhmä koska sitä kiukuttaa ja isin pitää hoitaa kiukutus vaikka juttelemalla ammattilaisjuttelijalle. Ja mekin, lapsukaiseni, mennään hieman juttelemaan jonkun kanssa koska jutteleminen on hyvä tapa ettei harmitus kasva niin isoksi että ei enää muistakaan mitä kaikkea kivaa elämässä on.

Vierailija
5/9 |
04.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laita kortti isovanhemmille, jossa tuot esiin lapsen halun tavata. Ethän tiedä miten lapsen isä on eron selittänyt sinne, voipi olla että on väittänyt ettet halua heidän pitävän yhteyttä?

Vierailija
6/9 |
04.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksi syy hakea yhteishuoltajuutta on, ettei yhteistyö lasta koskevissa päätöksissä suju isän kanssa. Silloin sinun on osoitettava välit riitaisiksi, ja myös se että isä siirtää tapaamisaikoja ja jättää tulematta. Eli säästä viestit, ja jos voit pyytää jonkun luoksesi kun isän piti hakea lapsi, niin näytät tälle viestin missä isä ilmoittaa milloin hakee ja kun isä ei tulekaan, saat myös todistajan? Tämä muutaman kerran?

Eli että et estä tapaamisia, vaan isä ei noudata sopimuksia.

Isovanhemmille kirjoittaisin, että tervetuloa tapaamaan lasta, et ole estämässä tapaamisia vaan poikanne kertoo teille nyt ihan omiaan. Kirjoita se kirje vaikka todistajien läsnäollessa tai laita tekstiviesti/sähköposti, ja pidä se tallessa. Kaikki isän kanssa sovitut tapaamisviestit pidä tallessa, älä sovi mitään suullisesti.

Lapselle kertoisin, että hän on ihana lapsi, mutta isällä on omia ongelmia, joita hänen pitää nyt hoitaa, eikä hän pysty tapaamisiin. Sano vaikka että isi on sairas eikä pääse. Melko tottahan se on, ex kuulostaa meinaan ihmiseltä, jolla ei ole kaikki kunnossa korvien välissä.

Suojaa oma selustasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
04.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isovanhemmat ovat varmaan isän antaman tiedon varassa. Kirjoita heille kirje, jossa selität oman näkökantasi ja lapsen ikävän mummua ja pappaa kohtaan.

ps. laita mukaan lapsen piirustus "Mummolassa"...

Vierailija
8/9 |
04.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kerro että isillä on nyt oma elämä ja koska häntä harmittaa se että ette enää ole yhdessä käyttäytyy hän ikävästi ja epäreilusti ja hän tarvitsee nyt omaa aikaa miettiä asioita uusiksi. Tai lapsentasoisesti: isi on nyt tyhmä koska sitä kiukuttaa ja isin pitää hoitaa kiukutus vaikka juttelemalla ammattilaisjuttelijalle. Ja mekin, lapsukaiseni, mennään hieman juttelemaan jonkun kanssa koska jutteleminen on hyvä tapa ettei harmitus kasva niin isoksi että ei enää muistakaan mitä kaikkea kivaa elämässä on.

Ei missään nimessä tällä tyylillä!. Isiä ei saa moittia tyhmäksi kiukuttelijaksi, eikä sanoa että hän käyttäytyy epäreilusti. Lapset eivät ole tyhmiä ja huomaavat kyllä, että isi syö sanansa tai sanoo ikävästi ja siinä kohdassa sen tolkumman lähivanhemman pitää ottaa lapsen suru tai kiukku vastaan. Se, että ns. puhuu pahaa isästä ei todellakaan auta lasta käsittelemään omia tunteitaan tai puhumaan aikuisen kanssa. Lapsi voi jopa luulla, että kiukku johtuu lapsesta itsestään.

Tuo loppuosa, eli "mennään me juttelemaan jonkun kanssa, ettei harmitus kasva isoksi" on parempi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
04.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedostan tuon, että isovanhemmille on varmasti täysin eri kuva tilanteesta kuin minulla. Olen koittanut hoitaa exän ja minun välejä vain viranomaisten kanssa. Ja olla lähtemättä ex:n peliin mukaan, kun jos alan kertomaan tilanteesta, se väkisinkin on negatiivistä ex:stä ja siten ex saa lisää vettä myllyyn kuinka mustamaalaan häntä. Hän on jo syyttänyt minua kunnianloukkauksesta, koska olen puhunut sosiaalityöntekijöille. Olen omille läheisille kertonut vain ettemme ole vielä saaneet sovittua. Tuntuu että mitä vain teen provosoi häntä lisää. Minun täytyy vain odottaa että saamme jonkun virallisen sopimuksen tehtyä, luultavasti käräjäoikeudessa.