Miksei lääkäri ymmärrä sitä, että potilas tietää olevansa ylipainoinen?

Osittain tuossa voi olla kyse siitä että halutaan tympeällä tyylillä välttää potilaan mahdollista tulevaisuuden sairastelua. Esim.hammaslääkäri saattaa luennoida hampaista kuin lapselle toruvaan sävyyn jos suuhygienia ei ole kunnossa. Joskus se toimii ja joskus potilas vain vetäytyy syvemmälle epäterveellisiin elintapoihin.

Toinen selitys on se että terveysalan ihmisillä nuo asiat ovat koko ajan mielessä ja esillä ja niiden merkitys pullistuu fanaattisuuteen asti omassa päässä. Jos noudattaisi kaikkia lääkärien ja hammaslääkärien ohjeita orjallisesti, ei elämässä olisi enää muuta kuin askeettista munkkeilua.

Niin ja lääkärit ovat keskivertoa kunnianhimoisempia ihmisiä. Heidän voi olla vaikea samaistua masentuneen ja ongelmaisen ihmisen tilanteeseen, jossa ylipaino on vain muiden ongelmien ilmenemismuoto.

Vierailija kirjoitti:

Joo ei liity korvakipuun. Sen sijaan esimerkiksi seuraavissa ongelmissa laihtuminen voisi merkittävästi auttaa ylipainoista potilasta ja asia kannattaa mainita jos vaikka auttaisi motivoinaan elämäntapamuutoksiin:

Selkäkivut, lähes kaikki alaraajojen ongelmat, suonikohjut, laskimotulppataipumus, lapsettomuus, PCO, uniapnea, niska-hartiaongelmat etenkin jos isorintainen, verenpainetauti, diabetes, refluksitauti, astma. Plus ehkäisyasioissa tulppa-ja rintasyöpäriski ja raskuksissa monet komplikaatiot.

Eli jos sulla on joku noista niin älä ihmettele jos sanotaan painosta.

Ei en tietenkään ihmettele, koska tiedän ne. Ihan samalla tavalla kuin tupakoitsija tietää että keuhkoahtaumatauti, joku syöpä tai sydäntaudit sen tappaa.

Miksi se lihavuus pitää mainita kuten se potilas ei sitä itse tietäisi, pitäisikö siinä olla hämmästynyt että mitä vittua, olenko mä muka ylipainoinen, no ilmankos en meinaa mahtua ovista ja housut ei mahdu ku toiseen jalkaan polven kohtaan? Luuleeko joku laiha ihminen että lihava kuvittelee olevansa laiha???

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Osittain tuossa voi olla kyse siitä että halutaan tympeällä tyylillä välttää potilaan mahdollista tulevaisuuden sairastelua. Esim.hammaslääkäri saattaa luennoida hampaista kuin lapselle toruvaan sävyyn jos suuhygienia ei ole kunnossa. Joskus se toimii ja joskus potilas vain vetäytyy syvemmälle epäterveellisiin elintapoihin.

Toinen selitys on se että terveysalan ihmisillä nuo asiat ovat koko ajan mielessä ja esillä ja niiden merkitys pullistuu fanaattisuuteen asti omassa päässä. Jos noudattaisi kaikkia lääkärien ja hammaslääkärien ohjeita orjallisesti, ei elämässä olisi enää muuta kuin askeettista munkkeilua.

Mahtavatko itse munkkeilla?

Vierailija kirjoitti:

On mahdotonta kuvitella, että Suomessa ylipainoinen ihminen ei tietäisi olevansa ylipainoinen, eikä tietäisi siihen liittyvistä riskeistä. On asiakkaan älyn aliarvioimista alkaa mäkättämään siitä. Etenkin jos menee yksityiselle hoidattamaan esim. juuri korvakipua, en tajua miksi lääkäri painoon puuttuisi. Onko se jossain lääkäreiden eettisissä ohjeissa, että pitää arvioida kokonaistilaa ja mainita että liikuntaa lisäämällä ja kalorimäärää vähentämällä saattaisit laihtua ja vähentää riskiä sairastua ties mihin?

Jos  ihminen todella tiedostaisi oman ylipainonsa ja  ylipainon haitat, niin hän ei olisi lihava.

On myös tärkeää mainita ylipaino sairaskertomuksessa sen takia, että jos potilas menee vaikka puolen vuoden päästä uudelleen jostain syystä lääkäriin, voi nähdä että ylipainoa on ollut jo ennenkin, eikä ole tuntemattomasta syystä yhtäkkiä lihonut 20 kiloa, jolloin kyseessä voisi olla joku vakavampikin ongelma. Potilasta pitää tarkkailla kokonaisuutena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei asiasta saa puhua? Miksi se on ...ttuilua? Asian kieltäminen ei auta, totuutta suoraan silmiin vaan ja toimeen!

Jos menen lääkäriin korvakivun takia ja maksan siitä n. 100 euroa, haluan ohjeita korvakivun hoitoon, en vihjailua ruokavaliosta.

Vaikka saat ne kaupan päälle? Haluat siis varata erillisen ajan lihavuudesta puhumiseen?

Mitä hyötyä on puhua lihavuudesta? Lihavuus johtuu mielenterveyden ongelmasta, siitä pitäisi puhua, ei siitä lihavuudesta, kaikki tietää että lihavuus johtuu käytännössä siitä että syö kaloreita enemmän kuin kuluttaa, se että miksi niin tekee, on se juttu.

Hakeuduin lääkäriin kun painoni nousi kuukaudessa 14 kg ja olin jo valmiiksi ylipainon puolella ennen lihomista. Lääkäri ihmetteli miksi olen siitä niin huolissani kun en näytä lihavalta. 166 cm ja 86 kg nyt kyllä vain näkyy, varsinkin kun 14 kg pamahtaa yks kaks lisää ja koko vaatekaappi menee uusiksi. Pitkän taivuttelun jälkeen suostui laittamaan labroja ja lähetteen endokrinologialle. En siis ollut syönyt tuon 14 kg edestä kun joku niin kuitenkin luulee. Odottelen lääkärin soittoa labroista...

Ei hyväosainen lääkäri voi ymmärtää, miksi joku haluaa olla lihava, sairas ja tupakoiva. Samoin kuin joku ylipainoinen ei voi ymmärtää, miksi se oikeasti kiinnostaa ketään.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärin velvollisuus on katsoa yleiskuvaa ja -vointia, ei pelkkää korvaa tai pikkuvarpaan kynttä.

Hassua, että jos ylipainoinen menee lääkäriin korvakivun takia, lääkäri mainitsisi vain velvollisuutensa takia sen painon, ei muista syistä. Koska pitää ottaa yleiskuva huomioon. Todellisuudessa kun suurin osa lääkäreistä hoitaa ihmisiä vain palasina ja sitä kokonaiskuvaa ei oteta huomioon, vaikka se pitäisi ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On mahdotonta kuvitella, että Suomessa ylipainoinen ihminen ei tietäisi olevansa ylipainoinen, eikä tietäisi siihen liittyvistä riskeistä. On asiakkaan älyn aliarvioimista alkaa mäkättämään siitä. Etenkin jos menee yksityiselle hoidattamaan esim. juuri korvakipua, en tajua miksi lääkäri painoon puuttuisi. Onko se jossain lääkäreiden eettisissä ohjeissa, että pitää arvioida kokonaistilaa ja mainita että liikuntaa lisäämällä ja kalorimäärää vähentämällä saattaisit laihtua ja vähentää riskiä sairastua ties mihin?

Jos  ihminen todella tiedostaisi oman ylipainonsa ja  ylipainon haitat, niin hän ei olisi lihava.

Höpö höpö. Lihavuus on oire mielenterveysongelmista, samalla tavalla kuin liika laihuuskin ja kaikki muut addiktiot. Jokainen ihminen yrittää jollain konstilla lääkitä itseään kun mielen pohjalla on paha mieli. Aika harvoilla se lääke on oikeaa lääkettä.

Kyllähän se ensimmäistä kertaa nuorena lääkärinä ihmetytti siellä lähiöterkkarissa, miksi ihmiset eivät viitsi huolehtia itsestään. Töitähän se tietään lääkärille, kun ihmiset syövät ja tupakoivat itsensä huonoon kuntoon. Se ei ole kuitenkaan kovin mielekästä työtä. Ei sellaista, jota katselisi 9kk kauempaa.

Valitettavasti kansasta noin puolet ei välitä paskaakaan siitä, että kroppa kytee tulehduksessa. Oikeastaan vaikea sanoa, onko se vielä pahempaa, jos oikeasti tajuaa sen.

t. tuo oli liikaa ja tutkijan uralla, noita juttuja ei tarvitse miettiä

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se ensimmäistä kertaa nuorena lääkärinä ihmetytti siellä lähiöterkkarissa, miksi ihmiset eivät viitsi huolehtia itsestään. Töitähän se tietään lääkärille, kun ihmiset syövät ja tupakoivat itsensä huonoon kuntoon. Se ei ole kuitenkaan kovin mielekästä työtä. Ei sellaista, jota katselisi 9kk kauempaa.

Valitettavasti kansasta noin puolet ei välitä paskaakaan siitä, että kroppa kytee tulehduksessa. Oikeastaan vaikea sanoa, onko se vielä pahempaa, jos oikeasti tajuaa sen.

t. tuo oli liikaa ja tutkijan uralla, noita juttuja ei tarvitse miettiä

Amen kollega.

Itse menetin uskoni suomalaisten todelliseen tietämykseen ravitsemuksesta, kun kaksi väitellyttä, hyvin älykästä ihmistä oli kivenkovaan sitä mieltä, että appelsiinimehu on terveysjuoma ja vastaa hedelmän syömistä. Purkin edessä kun luki "valmistettu kuudesta appelsiinista" tjtn. Käänsin purkin ympäri ja näytin ravintosisällöstä, että mehussa ei ollut mitään muuta kuin sokeria ja vettä, kuitua ei ollenkaan, vähän C-vitamiinia, jota suomalaiset saavat muutenkin aika hyvin. Lisäksi mehu on melko hapanta ja huonoksi hampaille, samoin nesteet pitävät huonosti nälkää. Eivät uskoneet sanaakaan, vaan vertasivat yhä aitoihin appelsiineihin.

Nykyään en enää oleta mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se ensimmäistä kertaa nuorena lääkärinä ihmetytti siellä lähiöterkkarissa, miksi ihmiset eivät viitsi huolehtia itsestään. Töitähän se tietään lääkärille, kun ihmiset syövät ja tupakoivat itsensä huonoon kuntoon. Se ei ole kuitenkaan kovin mielekästä työtä. Ei sellaista, jota katselisi 9kk kauempaa.

Valitettavasti kansasta noin puolet ei välitä paskaakaan siitä, että kroppa kytee tulehduksessa. Oikeastaan vaikea sanoa, onko se vielä pahempaa, jos oikeasti tajuaa sen.

t. tuo oli liikaa ja tutkijan uralla, noita juttuja ei tarvitse miettiä

Kuinka surkea pitää tässä maassa olla lääkärinkoulutus, ja lääkäreillä ihan normaali maalaisjärki kun ei tajua että lihavuus on oire mielenterveyteen liittyvässä ongelmassa? Ei kyse ole siitä että joku olisi niin tyhmä ettei tietäisi että lihavuus ei ole hyvä juttu.

Ja nyt puhutaan oikeasta lihavuudesta, ei siitä että jonkin keksimän mittarin mukaan on muutama kilo liikaa rasvaa kropassa, ja muuten on täysin terve ja hyväkuntoinen.

Vierailija kirjoitti:

Ei hyväosainen lääkäri voi ymmärtää, miksi joku haluaa olla lihava, sairas ja tupakoiva. Samoin kuin joku ylipainoinen ei voi ymmärtää, miksi se oikeasti kiinnostaa ketään.

Kyllä lääkäritkin sairastavat, ovat ylipainoisia, jotkut tupakoivatkin.

Vierailija kirjoitti:

On mahdotonta kuvitella, että Suomessa ylipainoinen ihminen ei tietäisi olevansa ylipainoinen, eikä tietäisi siihen liittyvistä riskeistä. On asiakkaan älyn aliarvioimista alkaa mäkättämään siitä. Etenkin jos menee yksityiselle hoidattamaan esim. juuri korvakipua, en tajua miksi lääkäri painoon puuttuisi. Onko se jossain lääkäreiden eettisissä ohjeissa, että pitää arvioida kokonaistilaa ja mainita että liikuntaa lisäämällä ja kalorimäärää vähentämällä saattaisit laihtua ja vähentää riskiä sairastua ties mihin?

Liikalihavuus on suuri ongelma ihan kansantaloudellisestikin, koska lihavuus aiheuttaa merkittävässä määrin sairauksia ja oireita, joiden hoitamisessa käytetään meidän yhteisiä  verovaroja satoja miljoonia euroja vuosittain. Lääkäreitä on aiemmin syytetty siitä, että he eivät puutu esim. lihavuuteen tai  alkoholin liikakäyttöön. On hyvä, että näitäkin asioita lääkäri ottaa esiin, sillä yhteisiä verovaroja käytetään näiden ongelmia  hoitamiseen. Jos on lihava, eikä siitä ole vielä terveydellistä haittaa, on hyvä aika alkaa tehdä jotain. Lääkärit kieltämättä saisivat ohjata lihavia enemmän mm. siinä, mistä he voisivat saada ihan konkreettista ohjausta laihtumiseensa, Siihen kuuluu mm. oikea   ruokavalio ja liikunnan lisääminen.

Muuten, jos olet lihava, miksi et ole alkanut muuttaa elintapojasi? Jos kyse  ei ole tiedon puutteesta, niin mistä sitten?

muistuu elävästi mieleen oma tyrmistys ja epäusko  kun  aikoinaan raskaana ollessa menin yksityiselle silmätulehduksen takia jA ARVON TOHTORI TAKERTUI PAINOONI. ei edes tajunnut minun olevan raskaana, ennenkuin sanoin asiasta... joo läskihän minä olin,  mutta  jos vien rahani  yksityiselle ja lääkkeiden silmätulehdukseen asemasta saan saarnaan ylipainosta, niin  voi v""u :( !  luulikohan arvon tohtori, ettei neuvolassa ole sanottu asiasta? ettei kotonani ole peiliä?

isäni oli tk-lääkäri ja avautui kerran eräissä juhlissa hiukan otettuaan siitä, miten suututtaa kun sama ketjupolttava ukonkäppänä juoksee valittamassa yskää tai sama ylipainoinen matami käy  harva se päivä itkemässä kipeitä polviaan ja päälle mummelit, jotka haluavat vain jutella...

isä oli leppoisa mies , mutta n. 30v tk:ssa söi tehokkaasti ! 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen päättänyt, että seuraava lääkäri, joka mäkättää bmistäni, joutuu vastaamaan kysymykseeni, miten saan pituutta lisää. Jos ei osaa, haistatan pitkät peet sille konitohtorille.

Loistavaa ongelmanratkaisua. Pääset elämässäsi pitkälle noilla ajattelutaidoilla.

Vierailija kirjoitti:

On mahdotonta kuvitella, että Suomessa ylipainoinen ihminen ei tietäisi olevansa ylipainoinen, eikä tietäisi siihen liittyvistä riskeistä. On asiakkaan älyn aliarvioimista alkaa mäkättämään siitä. Etenkin jos menee yksityiselle hoidattamaan esim. juuri korvakipua, en tajua miksi lääkäri painoon puuttuisi. Onko se jossain lääkäreiden eettisissä ohjeissa, että pitää arvioida kokonaistilaa ja mainita että liikuntaa lisäämällä ja kalorimäärää vähentämällä saattaisit laihtua ja vähentää riskiä sairastua ties mihin?

Jos potilas menee korvakivun takia lääkäriin ja lääkäri huomaa että potilaan toinen käsi on sijoiltaan ja luonnottomassa asennossa niin sinun mielestäsi hyvä lääkäri jättää sen huomiotta ja tuijottelee vaan korvakäytävään?