Nuoret kaksosten äidit! MitenTeitä kohdeltiin raskausaikana ja sen jälkeen?
Itse olin 18,kun sain tietää odottavani kaksosia. Olihan se silleen aikamoonen järkytys,kun aina oli ajatellu et niitä tulee 1kerralla. Aika kului ja lopulta minusta alkoi tuntumaan, et niitähän pitääkin tulla 2.
Ystäväni eivät kauhistelleet raskauttani mitenkään,sillä tunsivat minut hyvin lapsirakkaana ihmisenä ym. Neuvolassa minua kohdeltiin kuin ketä tahansa vanhempaakin äitiä. Ja miks ihmeessäkohdeltaisiin huonommin, olinhan naimisissa, ammatti melkein taskussaja kaikin puolin hommat hanskassa. Hämmästeleviä ja jopa kauhisteleviakin katseita keräsin osakseni, lähtihän jutut hyvinkin nopeesti kiertoon näin pienellä paikkakunnalla missä asustelemme. En ollut moksiskaan, vaan ylpeänä ajattelin et näitähän ei kaikki saa!
Kuukausittaiset reissut äitipolille oli jänniä. Minusta alkoi ihan tuntumaan siltä et tässä ollaanvarmaan tekemässä maailman ensimmäisiä kaksosia maailmaan. En vain ymmärrä vieläkään mikä ihmetyksen aihe voi olla se et näin nuorena saa tuplat. Kaikki oli muka niin ihmeellistä.Tää on mun mielestä aivan NORMAALIA. Aarrrg! Minulta jopa kysyttiin et " Ovatko nää ihan luomut" tai " Onko tää raskaus ihan spontaani,vai oletko saanu jotain esim.hedelmöityshoitoa" HALOOO! Vähän nämä ammatti-ihmisetki tietää näköjään. Ensinnäkään mitään lapsettomuushoitoja ei anneta 18,19vuotiaalle.
19 v.sain kaksooset ja olin onneni kukkuloilla.
Monesti vain jurppii niin ihmisten käyttäytyminen etenkin töllääminen, ku ulkoilen tuolla lasten kanssa. Hyvä ettei vielä oo ulosajoja tapahtunu ihmisillä.
Olenjuuri täyttänyt 20 ja avio-mieheni 23. Kaksoset ovat 7kk. On mukavaa seurata lasten kehittymistä ja muutenki elämä on ihanaa. Päivääkään en vaihtaisi pois!(ennemminkin jonkun valvotun yön:))
Itse olen 21 siis olin 20 kun vauvojamme odottelin, nyt tytöt ovat 9kk ;)
En tiedä katsottiinko minua pitkään iästäni johtuen vaiko mahan koosta, sillä olihan se tosi iso kun olen aika lyhyt ja pieni kokoinen noin muuten.
Neuvolassa meille oltiin ihan kohteliaita ja ystävällisiä (tosi ihana terkka) äitipoli oli vähän semmoinen ei suorastaan ikävä mutta ei super kivakaan kokemus. Meillä käyntejä oli suht paljon, ja ensimmäisellä kerralla kun makasin siinä selälläni masu paljaana, ultralla katsonut lääkäri kutsui tuosta vain kollegansa paikalle sen kummemmin minulta tai mieheltäni kysymättä tai mitään selittämättä. Pelästyin sitten ettei vauvoilla ollut mitään hätää. Toiseksi olin sanonut etten halua niskaturvotus ym. valittaviin kokeisiin ja siihän ne ukot sitten sitä ultra laitetta pöritteli ja tutkiskeli, aloin sitten miettiä jos ne kuitenkin näkivät jotain vikaa. Pelotti ja kiukutti se ettei minulta edes kysytty oliko toisen mieslääkäri läsnä olo okei, olisihan se ollut ei siinä. Muutenkin meitä koko odotus ajan hoitanut lääkäri oli varsin vähä sanainen ja ei tyly muttei kovin kohteliaskaan. Olen miettinyt mahtoiko johtua siitä että olen aika nuori?..
Kaupungilla ja ruokakaupassa tietty keräsin kovasti katseita kun maha oli tosi iso, muttei se minua härinnyt :) huvitti vain kovasti kuinka paljon mummojen päät kääntyvätkään..
Minultakin muuten kysyttiin oliko meidän tytöt luomut, luuulisin että siksi kun nykyääm hedelmöityshoidot ovat yleisempiä kuin aiemmin ja sitä kautta kaksosiakin tähän maailmaan tupsahtelee aiempaa enemmän.
Meidän tytöt ovat tosiaan nyt 9kk ei ole aina ollut helppoa mutta ihania nuo pallerot ovat ja maailman rakkaimpia, hetkeäkään en vaihtaisi pois :)
Mukavaa kevättä kaikille
Hippiäinen ja tyttöset