Kissa vai koira ja miksi?

Vierailija kirjoitti:

Kysymyksen ottaako koira vai kissa on helppo vastata kohdallani.

Kissan kanssa en voisi osallistua harrastuksiin, mihin nyt osallistun koirani kanssa. Koirani on älykäs, oppimiskykyinen ja tottelevainen. Plussana tulee lenkkeilyä ja ulkoilua paljon. Koira on todella ihmisen paras ystävä.

Ei ole ihmisen paras ystävä, ainakaan minun.

Vierailija kirjoitti:

Koira. Pidän isohkoista koirista, jotka jaksavat tehdä pitkiä retkiä ja joiden kanssa voi painia ja riehua joutumatta pelkäämään sitä, että niiltä menee luita poikki. Koira on aina hyväntuulinen ja näyttää sen myös, kuten kiintymyksensäkin. Koiran kanssa on turvallista liikkua, ja tositilanteessa moni ihmisrakas ja ystävällinen koira näyttää sen, että siltä onnistuu myös oman ihmisen puolustaminen. Koirissa on tavallaan parhaiden ihmiskaverien parhaat puolet yhdessä paketissa.

Kissoistakin tykkään, mutta ne ovat vähän kuin teräväreunaisia koriste-esineitä. Aika moni tuntemani kissanomistaja kehuu lemmikkiään ihanaksi ja seuralliseksi, mutta minun mielestäni heidän sormissaan ja käsivarsissaan olevat kynnenjäljet puhuvat omasta puolestaan. Minä en ottaisi asuinkumppanikseni eläintä, joka raapii tai puree tahallaan tai edes vahingossa.

Koirakin voi raapaista jos se hyppii. Ja ne purevat.

Kissa on parempi! Koirat haukkuvat, hyppivät, purevat, haisevat, nuolevat ja kuolaavat. Tykkään joistakin (tuttujen) koirista, jotka ovat rauhallisia ja söpöjä.

Meillä on pitkään ollut molempia. Kissat maatilalla töissä, eli rottia pyydystämässä. Nykyisin vaan yksi rescue köllöttelee. Koira on enempi ihmisen seuralainen, se osallistuu aktiivisesti ihmisen tekemisiin ja tykkää yhteistyöstä. Vanhemmiten olen alkanut kallistua enempi koiriin päin. Kyllähän molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmat tuhoavat ja niistä lähtee karvaa. Molemmat saattavat häiritä öisin. Lenkkeily koiran kanssa on terveellistä mutta kissanhiekkalaatikon tyhjentäminen rasittavaa.

Lemmikinpidossa on työnsä mutta eikös sen tarkoituskin ole aktivoida ihmistä?

Nykyinen kissa on minulle viimeinen, mutta koirien kanssa jatkan.

Koira.

Koirien kanssa voi harrastaa ja touhuta enemmän kuin kissan kanssa. Koira on uskollinen ja omistajaansa kiintynyt. Koirat pelastavat paljon ihmisiä ja koiria käytetään mm. poliisityössä, huumekoirana, opaskoirana jne. Koirista on todella paljon hyötyä.

Kissat on tylsiä, eivätkä kaipaa seuraa niin paljon kuin koirat. Kissa vain "on". Kissa on tylsän ja laiskan ihmisen lemmikki ja sellaiselle toki hyvä lemmkki onkin. En haluaisi kissaa, koska haluan että lemmikistä on jokin konkreettinen hyöty. Kissa voi tuoda mielihyvää siinä missä koirakin, mutta koirasta saa ns. enemmän irti.

Kissaakin voi ulkoiluttaa valjaissa, mutta ei se ole lainkaan sama asia kuin koiran kanssa lenkkeily. Mutta sille tylsälle ja laiskalle ihmiselle tämä ei ole ongelma, koska ei sellainen ihminen edes kaipaa kunnon lenkkeilyjä. 

Kissat ovat kuin koriste esineitä. Kauniita katsella. Mutta siihen se sitten jääkin.

Kissojakin voi silittää, mutta eipä ne yleensä kauheesti sellaisesta välitä. Kissaa on myös v*ttumaista yrittää "lukea". Että milloinkohan se prinsessa nyt saa tarpeekseen tästä paijaamisesta, koska jos erehdyt liian kauan silittämään niin voivat raapia ja purra.

Olen myös pistänyt merkille, että kissaihmiset haukkuvat koiraihmisiä ja nostavat kissan ylempiarvoiseksi ja haukkuvat koirat ja koiranomistajat. Kissaihmiset vaikuttavat olevan ylimielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa olen sitä mieltä, ettei monilla ihmisillä pitäisi olla lemmikkejä lainkaan.

Ns. koiraharrastajat ovat juuri niitä joilla ei pitäisi olla koiria, sillä kaikki jotka olen tavannut ovat olleet ihan toheloita ja harrastavat koiriaan samoin kuin joku harrastaa vaikkapa moottoripyöriä.

Kissaihmiset puolestaan ovat usein jotenkin psyykkisesti häiriintyneitä tms.

Jos ihmisellä on lemmikkejä ihan tavallisesti ja ilman jotain ihme harrastusta, niin asiat ovat silloin paljon paremmalla mallilla.

Mihin tämä väite perustuu?

Vierailija kirjoitti:

Koira.

Koirien kanssa voi harrastaa ja touhuta enemmän kuin kissan kanssa. Koira on uskollinen ja omistajaansa kiintynyt. Koirat pelastavat paljon ihmisiä ja koiria käytetään mm. poliisityössä, huumekoirana, opaskoirana jne. Koirista on todella paljon hyötyä.

Kissat on tylsiä, eivätkä kaipaa seuraa niin paljon kuin koirat. Kissa vain "on". Kissa on tylsän ja laiskan ihmisen lemmikki ja sellaiselle toki hyvä lemmkki onkin. En haluaisi kissaa, koska haluan että lemmikistä on jokin konkreettinen hyöty. Kissa voi tuoda mielihyvää siinä missä koirakin, mutta koirasta saa ns. enemmän irti.

Kissaakin voi ulkoiluttaa valjaissa, mutta ei se ole lainkaan sama asia kuin koiran kanssa lenkkeily. Mutta sille tylsälle ja laiskalle ihmiselle tämä ei ole ongelma, koska ei sellainen ihminen edes kaipaa kunnon lenkkeilyjä. 

Kissat ovat kuin koriste esineitä. Kauniita katsella. Mutta siihen se sitten jääkin.

Kissojakin voi silittää, mutta eipä ne yleensä kauheesti sellaisesta välitä. Kissaa on myös v*ttumaista yrittää "lukea". Että milloinkohan se prinsessa nyt saa tarpeekseen tästä paijaamisesta, koska jos erehdyt liian kauan silittämään niin voivat raapia ja purra.

Olen myös pistänyt merkille, että kissaihmiset haukkuvat koiraihmisiä ja nostavat kissan ylempiarvoiseksi ja haukkuvat koirat ja koiranomistajat. Kissaihmiset vaikuttavat olevan ylimielisiä.

 

Monilla koiraihmisillä, kuten tälläkin kirjoittajalla, tuntuu olevan hieman suppea ja melkoisen vääristynyt kuva siitä, mitä elämä kissojen kanssa voi parhaimmillaan olla. Ilmeisesti niin suuri osa Suomen lemmikkikissoista on vielä näitä "perinteisiä kissoja", jotka on otettu, koska "ne on helpoja" "ei tartte tehdä mitään" "avataan vaan ovi niin se viihdyttää itseään ulkona". Ei ole panostettu sen selvittämiseen, mitä kissa oikeasti tarvitsee lajityypillisen käyttäytymisensä toteuttamiseen ja viihtymiseen sisällä ja muutenkin, vaan kotiin hankitaan vain se vessa ja korkeintaan yksi pieni raapimistolppa, ja sitten ihmetellään, kun kissa vaan nukkuu jossain omissa oloissaan, ei ole sosiaalinen ja saattaa raapiakin sekä kalusteita että ihmisiä. Vika ei ole kissassa eläimenä tai lemmikkinä, vaan omistajissa, jotka eivät ymmärrä kissan tarpeita.

Jos kissalle rakentaa kotiin virikkeellisen ympäristön (paljon eri tasoja, korkeita kiipeilypuita, piilopaikkoja, juoksuratoja, leluja, tähystyspaikkoja ja muuta aktiviteettia), on se todella vilkas ja eloisa seurattava - etenkin, jos sille hankkii vielä leikkikaveriksi toisen kissan. Oikein sosiaalistettu kissa myös viihtyy ihmisten seurassa ja kiintyy todella syvästi omistajiinsa. Lisäksi kissojen kanssa valjastelu ei ole välttämättä pelkkää pensaan alla makaamista omalla pihalla, jos kissat opettaa ulkoilemaan pienestä asti. Itse olen tässä taas kesän alettua seuraillut oman lähiympäristön koiranomistajia ja todennut, että me teemme kissojen kanssa sekä ajallisesti että monesti myös matkallisesti paljon pitempiä lenkkejä kuin suuri osa lähiseudun koirallisista ihmistä oman lemmikkinsä kanssa. Me käymme metsäretkillä lähimetsässä, kierrämme katuja pitkin usean korttelin matkan, seikkailemme pienillä poluilla, kissat kiipeävät välillä puuhun, välillä juoksevat kilpaa ja me perässä. Samaan aikaan lenkille lähteneet koirat ovat kiertäneet sen kaksi korttelia, pissanneet, kakanneet ja menneet jo kauan sitten kotiin, kun me vasta harkitsemme sisälle siirtymistä.

Ja vaikkei noiden kissojen kanssa nyt kilometritolkulla matkaa taitu (kesäisin ollaan ulkona kuitenkin ajallisesti yhteensä 2-3 tuntia kolmella eri ulkoilukerralla), niin tämä patalaiska kissanomistaja kyllä ehtii ihan itse harrastaa polkujuoksua ja crossfitiä, sen sijaan että kuvittelisi monen koiranomistajan tapaan, että ne pissa-, kakka- ja haistelulenkit, jotka on tehty hitaasti koiran tahtiin edeten, muka olisivat jotain tosi aktiivista liikuntaa.

Tässä muuten muutama esimerkki niille, jotka epäilevät kissojen ulkoilutaitoja:

https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/201710172200420724_pt.shtml

https://www.kissakas.fi/artikkelit/293-taetae-ei-usko-kukaan-ilman-valo…

https://www.iltalehti.fi/fiidifi/201607250150921_fd.shtml

https://www.nainen.com/tama-kissa-rakastaa-ulkoilua-mukana-niin-hiihtol…

Eli se on ihan omistajasta kiinni, miten aktiivista elämä kissan kanssa on. Kissat luonnostaan ovat kovinkin mielellään aktiivisia, jos niille se mahdollisuus tarjotaan.

Meillä on ollut kissoja ihan kerrostalossa aikoinaan 8 (+ 3 vahinkopentua, kun kollin sterisaation jälkeen vielä olikin kuteja putkessa. Tuli 3 pentua, joista pidimme yhden kisun ja muut lahjoitimme pois. Ihan hyvin koko kisulauma tuli toimeen, eivät koskaan raapineet ihmisiä, eivät rikkoneet mitään, 5 hiekkalaatikkoa, 92m2 asunto. Elivät n. 17-vuotiaaksi, vanhin 20,5-vuotiaaksi. Meni pari vuotta ilman kisuja, nyt on taas kollikaksoset täällä vilistämässä. Kai sitä sitten kissaihmisiä ollaan. Siisti koti on, just rempataan keittiötä. Ulkoilutan naapurin koiraa kaksi kertaa päivässä, kun omistaja joutui pyörätuoliin. Kyllä koiratkin menettelee.

Mulla on kokemuksia vaan kissoista (lapsuudenkodissa niitä on ollut aina kun muistan, ja sittemmin itselläni on ollut kaksi kissaa. Mulla ei toki ole mitään koiriakaan vastaan, tykkään lähes kaikista koirista (paitsi pelottavista).

Kissoissa itseäni viehättää se, että ei ole itsestäänselvää että ne tykkäävät susta. Eli tavallaan sun täytyy ansaita niiden kiintymys. Olen tässä vuosien mittaan huomannut ja monesti itsekin hämmästynyt miten älykkäitä eläimiä kissatkin on, ja tunnistavat omistajansa helposti. Esimerkiksi muuttopäivänä, kun tavarat oli kannettu sisään ja kissa päästetty tutkimaan paikkoja, se asettui nopeasti sohvalle ja seurasi tarkasti minun tekemisiäni katseellaan (asunnossa oli siis useita muitakin ihmisiä). Ja aina kun tullaan kotiin ja kissa näkee meidät kaukaa (on ulkoileva kissa, asumme korvessa), on ensin varautunut, mutta heti kun sanomme jotain ja kuulee äänen, häntä nousee pystyyn ja lähtee juoksemaan meitä kohti :D

Toinen juttu mihin kissa oppii on rutiinit. Meillä on aamuisin melko samat rutiinit miehen kanssa joka aamu, ja kissa kyllä tekee myös aamulla aina samat jutut. Tietää, milloin leivän päälle ollaan laittamassa kinkkua ja tulee osingoille. Mieheni katsoo aamulla telkkaria kun syö aamupalaa, kissa menee sen päälle makoilemaan. 

Mitä tulee noihin tuhotöihin joita tässä ketjussa on mainittu, riippuu varmasti kissasta. Samoin kuin koirilla, toiset repivät sohvatyynyjä riekaleiksi ja toiset on tosi kilttejä. Mulle on sattunut onneksi vain vähän materiavahinkoa kissojen kanssa - nekin lähinnä silloin, kun asuin kerrostalossa eikä kissalla ollut tarpeeksi virikkeitä / ei päässyt ulkoilemaan ja oli paljon yksin kotona. Tuolloin pissasi välillä vääriin paikkoihin. Ja tommonen ei siis tosiaan oo normaalia käytöstä, vaan taustalla voi olla myös esim. virtsakivet jotka aiheuttaa kipua ja kissa pyrkii pissaamaaan johonkin pehmeään paikkaan.

Nyttemmin, kun saanut ulkoilla pari vuotta jo, on tosi kiltisti (pitää koputtaa puuta). On niin väsynyt reissujensa jälkeen, että lähinnä nukkuu kotona.  Joidenkin mielestä tämä on varmaan sitten tylsä lemmikki, mutta kyllä senkin kanssa meinikiä saa aikaan. Pihalla heittelen sille käpyjä niin nappaa ilmasta kiinni ja tuo mulle takasin :D

Ollaan miehen kanssa molemmat kissaihmisiä (koiratkin on jees), vaikka ollaan tosi aktiivisia ja urheillaan 4-5 kertaa viikossa. Aina ei siis päde sekään että kissat on laiskojen ihmisten lemmikkejä :D Elämäntilanteeseemme tosin sopii kissa paljon paremmin kuin koira, koska olemme paljon töissä ja töiden jälkeen vielä treenaamassa. Kissa pärjää hyvin yksin kotona /pihalla ne ajat :)

Koirista ei ole vielä kokemusta, mutta ehkäpä tulevaisuudessa..

Kissoista kuitenkin sen verran, ettei niiden kuseksiminen, tuhoaminen tai ihmisen satuttaminen ole mitenkään normaaleja tekoja. Silloin kissaa käsitellään ja koulutetaan väärin. Olen majoittanut luonani lukuisia kodittomia kissoja, eikä yksikään niistä ole satuttanut minua tai aiheuttanut tuhoja asuntooni. Eläimiä pitää osata lukea ja kohdella elävinä olentoina, ei leikkikaluina. Monet myös inhimillistävät eläimiä liikaa.

Olen enemmän koiraihmisiä, mutta tähän tilanteeseen kissa olisi parempi sen "helppohoitoisuuden" takia = ei pitkiä lenkkejä/harrastussessioita. Kissojen kanssa olen kuitenkin aina melko varautunut, ovat jotenkin arvaamattomia. En osaa oikein rentoutua niiden kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Koira.

Koirien kanssa voi harrastaa ja touhuta enemmän kuin kissan kanssa. Koira on uskollinen ja omistajaansa kiintynyt. Koirat pelastavat paljon ihmisiä ja koiria käytetään mm. poliisityössä, huumekoirana, opaskoirana jne. Koirista on todella paljon hyötyä.

Kissat on tylsiä, eivätkä kaipaa seuraa niin paljon kuin koirat. Kissa vain "on". Kissa on tylsän ja laiskan ihmisen lemmikki ja sellaiselle toki hyvä lemmkki onkin. En haluaisi kissaa, koska haluan että lemmikistä on jokin konkreettinen hyöty. Kissa voi tuoda mielihyvää siinä missä koirakin, mutta koirasta saa ns. enemmän irti.

Kissaakin voi ulkoiluttaa valjaissa, mutta ei se ole lainkaan sama asia kuin koiran kanssa lenkkeily. Mutta sille tylsälle ja laiskalle ihmiselle tämä ei ole ongelma, koska ei sellainen ihminen edes kaipaa kunnon lenkkeilyjä. 

Kissat ovat kuin koriste esineitä. Kauniita katsella. Mutta siihen se sitten jääkin.

Kissojakin voi silittää, mutta eipä ne yleensä kauheesti sellaisesta välitä. Kissaa on myös v*ttumaista yrittää "lukea". Että milloinkohan se prinsessa nyt saa tarpeekseen tästä paijaamisesta, koska jos erehdyt liian kauan silittämään niin voivat raapia ja purra.

Olen myös pistänyt merkille, että kissaihmiset haukkuvat koiraihmisiä ja nostavat kissan ylempiarvoiseksi ja haukkuvat koirat ja koiranomistajat. Kissaihmiset vaikuttavat olevan ylimielisiä.

 

Onneksi koiraihmiset, kuten sinä, eivät hauku kissaihmisiä ja kissoja

Kissa siksi, että pidän liikunnasta ja ulkoilusta, paitsi kävely on tylsää. Ei jäisi aikaa kaikkiin niihin liikuntaharrastuksiin, joita kissanomistajana teen, jos pitäisi käydä kolme kertaa päivässä kävelyllä. Pidän kyllä koirista, mutta sellainen ei sovi arkeeni. Eikä koirat osaa kehrätä.

Olen yhtä paljon koira- sekä kissaihminen. En vain ole hankkinut kumpaakaan koska minulla ei ole aikaa niille. Ehkä eläkkeellä sitten. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira.

Koirien kanssa voi harrastaa ja touhuta enemmän kuin kissan kanssa. Koira on uskollinen ja omistajaansa kiintynyt. Koirat pelastavat paljon ihmisiä ja koiria käytetään mm. poliisityössä, huumekoirana, opaskoirana jne. Koirista on todella paljon hyötyä.

Kissat on tylsiä, eivätkä kaipaa seuraa niin paljon kuin koirat. Kissa vain "on". Kissa on tylsän ja laiskan ihmisen lemmikki ja sellaiselle toki hyvä lemmkki onkin. En haluaisi kissaa, koska haluan että lemmikistä on jokin konkreettinen hyöty. Kissa voi tuoda mielihyvää siinä missä koirakin, mutta koirasta saa ns. enemmän irti.

Kissaakin voi ulkoiluttaa valjaissa, mutta ei se ole lainkaan sama asia kuin koiran kanssa lenkkeily. Mutta sille tylsälle ja laiskalle ihmiselle tämä ei ole ongelma, koska ei sellainen ihminen edes kaipaa kunnon lenkkeilyjä. 

Kissat ovat kuin koriste esineitä. Kauniita katsella. Mutta siihen se sitten jääkin.

Kissojakin voi silittää, mutta eipä ne yleensä kauheesti sellaisesta välitä. Kissaa on myös v*ttumaista yrittää "lukea". Että milloinkohan se prinsessa nyt saa tarpeekseen tästä paijaamisesta, koska jos erehdyt liian kauan silittämään niin voivat raapia ja purra.

Olen myös pistänyt merkille, että kissaihmiset haukkuvat koiraihmisiä ja nostavat kissan ylempiarvoiseksi ja haukkuvat koirat ja koiranomistajat. Kissaihmiset vaikuttavat olevan ylimielisiä.

 

Onneksi koiraihmiset, kuten sinä, eivät hauku kissaihmisiä ja kissoja <333 :))

Missä haukuin? Kerroin mielipiteeni kissoista, että kissa on mielestäni tylsä lemmikki, kuin koriste esine, jota on oikeastaan vain kiva katsella.

Kerroin myös että kissa sopii hyvin laiskalle ja tylsälle ihmiselle. Koska se on minun näkemykseni. Koira sopii enemmän aktiiviselle ihmiselle.

Kissaihmisillä se kerronta koirista taasen yleensä on tyyliin "Koirat ovat kauheita räksyttäjiä, hulluja piskejä, miten kukaan voi ottaa sellaista ällöttävää, paskalle haisevaa rakkia??". Kissaihmiset myös jostain ihmeen syystä haukkuvat tällä palstalla koiria melkein jatkuvasti uusien viestiketjujen muodossa. Siihen samaan syssyyn sitten ihkutetaan kuinka kissat on niin best.

Ottakaa ihan rauhassa vaan.

Itse miehenä ottaisin mielummin kissan. Kissa viehättää kaikin puolin enemmän mitä koira.

En jaksaisi käydä kävelyillä koiran kanssa vaikka muuten olen todella liikunnallinen.

Toivoisin että jos joskus vielä saan parisuhteen niin naisella olisi kissa, itse ei tarvitsisi hankkia :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira.

Koirien kanssa voi harrastaa ja touhuta enemmän kuin kissan kanssa. Koira on uskollinen ja omistajaansa kiintynyt. Koirat pelastavat paljon ihmisiä ja koiria käytetään mm. poliisityössä, huumekoirana, opaskoirana jne. Koirista on todella paljon hyötyä.

Kissat on tylsiä, eivätkä kaipaa seuraa niin paljon kuin koirat. Kissa vain "on". Kissa on tylsän ja laiskan ihmisen lemmikki ja sellaiselle toki hyvä lemmkki onkin. En haluaisi kissaa, koska haluan että lemmikistä on jokin konkreettinen hyöty. Kissa voi tuoda mielihyvää siinä missä koirakin, mutta koirasta saa ns. enemmän irti.

Kissaakin voi ulkoiluttaa valjaissa, mutta ei se ole lainkaan sama asia kuin koiran kanssa lenkkeily. Mutta sille tylsälle ja laiskalle ihmiselle tämä ei ole ongelma, koska ei sellainen ihminen edes kaipaa kunnon lenkkeilyjä. 

Kissat ovat kuin koriste esineitä. Kauniita katsella. Mutta siihen se sitten jääkin.

Kissojakin voi silittää, mutta eipä ne yleensä kauheesti sellaisesta välitä. Kissaa on myös v*ttumaista yrittää "lukea". Että milloinkohan se prinsessa nyt saa tarpeekseen tästä paijaamisesta, koska jos erehdyt liian kauan silittämään niin voivat raapia ja purra.

Olen myös pistänyt merkille, että kissaihmiset haukkuvat koiraihmisiä ja nostavat kissan ylempiarvoiseksi ja haukkuvat koirat ja koiranomistajat. Kissaihmiset vaikuttavat olevan ylimielisiä.

 

Monilla koiraihmisillä, kuten tälläkin kirjoittajalla, tuntuu olevan hieman suppea ja melkoisen vääristynyt kuva siitä, mitä elämä kissojen kanssa voi parhaimmillaan olla. Ilmeisesti niin suuri osa Suomen lemmikkikissoista on vielä näitä "perinteisiä kissoja", jotka on otettu, koska "ne on helpoja" "ei tartte tehdä mitään" "avataan vaan ovi niin se viihdyttää itseään ulkona". Ei ole panostettu sen selvittämiseen, mitä kissa oikeasti tarvitsee lajityypillisen käyttäytymisensä toteuttamiseen ja viihtymiseen sisällä ja muutenkin, vaan kotiin hankitaan vain se vessa ja korkeintaan yksi pieni raapimistolppa, ja sitten ihmetellään, kun kissa vaan nukkuu jossain omissa oloissaan, ei ole sosiaalinen ja saattaa raapiakin sekä kalusteita että ihmisiä. Vika ei ole kissassa eläimenä tai lemmikkinä, vaan omistajissa, jotka eivät ymmärrä kissan tarpeita.

Jos kissalle rakentaa kotiin virikkeellisen ympäristön (paljon eri tasoja, korkeita kiipeilypuita, piilopaikkoja, juoksuratoja, leluja, tähystyspaikkoja ja muuta aktiviteettia), on se todella vilkas ja eloisa seurattava - etenkin, jos sille hankkii vielä leikkikaveriksi toisen kissan. Oikein sosiaalistettu kissa myös viihtyy ihmisten seurassa ja kiintyy todella syvästi omistajiinsa. Lisäksi kissojen kanssa valjastelu ei ole välttämättä pelkkää pensaan alla makaamista omalla pihalla, jos kissat opettaa ulkoilemaan pienestä asti. Itse olen tässä taas kesän alettua seuraillut oman lähiympäristön koiranomistajia ja todennut, että me teemme kissojen kanssa sekä ajallisesti että monesti myös matkallisesti paljon pitempiä lenkkejä kuin suuri osa lähiseudun koirallisista ihmistä oman lemmikkinsä kanssa. Me käymme metsäretkillä lähimetsässä, kierrämme katuja pitkin usean korttelin matkan, seikkailemme pienillä poluilla, kissat kiipeävät välillä puuhun, välillä juoksevat kilpaa ja me perässä. Samaan aikaan lenkille lähteneet koirat ovat kiertäneet sen kaksi korttelia, pissanneet, kakanneet ja menneet jo kauan sitten kotiin, kun me vasta harkitsemme sisälle siirtymistä.

Ja vaikkei noiden kissojen kanssa nyt kilometritolkulla matkaa taitu (kesäisin ollaan ulkona kuitenkin ajallisesti yhteensä 2-3 tuntia kolmella eri ulkoilukerralla), niin tämä patalaiska kissanomistaja kyllä ehtii ihan itse harrastaa polkujuoksua ja crossfitiä, sen sijaan että kuvittelisi monen koiranomistajan tapaan, että ne pissa-, kakka- ja haistelulenkit, jotka on tehty hitaasti koiran tahtiin edeten, muka olisivat jotain tosi aktiivista liikuntaa.

Tässä muuten muutama esimerkki niille, jotka epäilevät kissojen ulkoilutaitoja:

https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/201710172200420724_pt.shtml

https://www.kissakas.fi/artikkelit/293-taetae-ei-usko-kukaan-ilman-valo…

https://www.iltalehti.fi/fiidifi/201607250150921_fd.shtml

https://www.nainen.com/tama-kissa-rakastaa-ulkoilua-mukana-niin-hiihtol…

Eli se on ihan omistajasta kiinni, miten aktiivista elämä kissan kanssa on. Kissat luonnostaan ovat kovinkin mielellään aktiivisia, jos niille se mahdollisuus tarjotaan.

Ja mistäs sinä sen tiedät kuinka pitkiä lenkkejä ne naapuruston ihmiset käyvät koiriensa kanssa? Se että sinä välillä näet, että joku kiertää vain pienen korttelin hundensa kanssa, ei tarkoita, että sitä koiraa ei koskaan lenkitytetä enempää. Joskus sitä koiraa vain käytetään nopeasti pienellä pissa/kakkatuksella ja se pitempi lenkki on jo tehty tai tehdään myöhemmin. 

Meilläkin maalla koirat on paljon vain pihalla ja aamulla ekana päästetään ulos tarpeilleen. Emme lähde heti käyttämään pidemmällä lenkillä. Illalla myös ennen nukkumaanmenoa koirat ulos tarpeilleen (tätä ennen on toki tehty pitempiä lenkkejä) vaikka se saattaa sen naapurin Marja-Liisan mielestä ikkunasta kytättäessään vaikuttaa siltä, että nuo koirat eivät näköjään pääse lenkille ollenkaan. Koska Marja-Liisa ei välttämättä huomaa sitä että koirat käyvät myös ihan normi lenkilläkin.

Tietenkin on myös niitä, jotka eivät huolehdi koiransa liikkunnasta lainkaan, vaan nopeasti käyttävät vain pissatuksella.

Eikös kissat ravaa öisin, siis leikkivät. Saisinkohan unta ollenkaan, jos sellaisen hommaisin. Vaikea nukkua jos on vähäkään ylim. ääntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira. En voi sietää kissojen itsekkyyttä, arvaamattomuutta ja sitä järjetöntä tuhoa minkä saavat aikaan.

Mitä ihmeen järjetöntä tuhoa?

Juuri sitä. Verhot, matot, sohvat, seinät, telkkarit, johdot, kaikki tuhottiin vaikka virikkeitä oli. Paskaa levitettiin hiekkalaatikosta ympäri kämppää ja öisin pidettiin hereillä. Vähän aikaa annettiin silittää, sitten yhtäkkiä raavittiinkin ja iskettiin hampaat kiinni käteen. Ei enää ikinä sitä, vain koiria jatkossa, ne eivät edes pentuaikana tuhonneet noin paljon.

Onneksi et ikinä enää  ota kissaa!

Kissoillasi on ollut todella kurjat olot jos on ollut noin paljon häiriökäyttäytymistä. Meillä on kaksi kissaa ja yksiäkään verhoja, telkkarin johtoja, seiniä yms. ei ole tuhottu. Toki kissat voivat silloin tällöin kynsiään sohvaan teroittaa, mutta jokaisesta lemmikistä on sen ilon lisäksi myös joskus "harmia".

Ainoa miinuspuli kissoissa on se, että koira on helpompi saada hoitoon loman ajaksi, me emme jätä kissojamme edes yhdeksi yöksi keskenään, eivät ole siihen tottuneet ja miksi jättäisimme jos ei ole kerran ole ihan pakko. Kissoille pitää yleensä ottaa hoitaja kotiin, mutta koiran voi helposti viedä hoitoon ja koira on myös helpompi ottaa mukaan kotimaan lomille.

Vierailija kirjoitti:

Kissa. Ja tässä syyt:

- Kissat ovat itsenäisempiä kun koirat, ei kokoaikaa olla rapsuttamassa sun muuta.

- Jos kissa käy ulkona, se pesee itse itsensä, ei tarvi viedä sitä pesulla rapakeleillä

- Jos menee reissuun, on kissalle helpompi löytää hoitaja. Kissalle käydään vain vaihtamassa vesi, annetaan ruokaa ja katsotaan et hiekkalaatikko ei ole liian täynnä. Ei ole pakko jäädä seurustelamaan koska kissa ei sitä sinänsä vaadi.

- Kissojahan on vaikea opettaa mutta käyttäytyy kouluttamattomina paremmin kun koirat. Koirat jyrsii tavaroita pilalle, hyppii vasten, nylkyttää, haukkuu jne.

- Ja viimeiseksi se että jostain syystä pidän vain kissoja söpömpinä.

Ja tässä on hyvä muistaa et nämä on vain minun mielipiteitä. Ymmärrän jos joku pitää kissoja ällöinä, rumina ja vastenmielisinä. Jokaisella on omat mielipiteet ja omat näkemykset asioihin.

Meillä on kaksi kissaa ja koira. En allekirjoita kyllä tuota, että katsotaan, että hiekkalaatikko ei ole liian täynnä.

Meillä on kaksi kissaa ja laatikko puhdistetaan joka päivä pari kertaa. Meillä kissat ainakin kaipaavat myös seurustelua ja suuresti siitä nauttivat. Meidän kissat ovat mukana päivän askareissa ja heidän kanssaan jutellaan ihan samalla tavalla kuin koirankin. Koira on sata kertaa helpompi saada hoitoon lomien ajaksi ja jopa ottaa mukaan reissuun, mutta kyllä ne on nuo meidän kissat jotka sitovat kotiin paljon enenmmän.