Kissa vai koira ja miksi?

Vierailija kirjoitti:

Koira. Pidän isohkoista koirista, jotka jaksavat tehdä pitkiä retkiä ja joiden kanssa voi painia ja riehua joutumatta pelkäämään sitä, että niiltä menee luita poikki. Koira on aina hyväntuulinen ja näyttää sen myös, kuten kiintymyksensäkin. Koiran kanssa on turvallista liikkua, ja tositilanteessa moni ihmisrakas ja ystävällinen koira näyttää sen, että siltä onnistuu myös oman ihmisen puolustaminen. Koirissa on tavallaan parhaiden ihmiskaverien parhaat puolet yhdessä paketissa.

Kissoistakin tykkään, mutta ne ovat vähän kuin teräväreunaisia koriste-esineitä. Aika moni tuntemani kissanomistaja kehuu lemmikkiään ihanaksi ja seuralliseksi, mutta minun mielestäni heidän sormissaan ja käsivarsissaan olevat kynnenjäljet puhuvat omasta puolestaan. Minä en ottaisi asuinkumppanikseni eläintä, joka raapii tai puree tahallaan tai edes vahingossa.

Meidän kissat on olleet meillä 6 vuotta ja yhtään kynnenjälkeä ei yhdelläkään perheenjäselleä ole. Tuskin sinullakaan on monia kissanomistaja kavereita joiden kaikkien kädet sattuu olemaan verinaarmuilla. Tämä on taas tätä yleisystä!

Minäkin voisin mainita otsikoita sanomalehdistä joissa koira on jopa tappanut ihmisen, mutta se ei tarkoita sitä, että olen sitä mieltä, että kaikki koirat tappavat ihmisiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira.

Koirien kanssa voi harrastaa ja touhuta enemmän kuin kissan kanssa. Koira on uskollinen ja omistajaansa kiintynyt. Koirat pelastavat paljon ihmisiä ja koiria käytetään mm. poliisityössä, huumekoirana, opaskoirana jne. Koirista on todella paljon hyötyä.

Kissat on tylsiä, eivätkä kaipaa seuraa niin paljon kuin koirat. Kissa vain "on". Kissa on tylsän ja laiskan ihmisen lemmikki ja sellaiselle toki hyvä lemmkki onkin. En haluaisi kissaa, koska haluan että lemmikistä on jokin konkreettinen hyöty. Kissa voi tuoda mielihyvää siinä missä koirakin, mutta koirasta saa ns. enemmän irti.

Kissaakin voi ulkoiluttaa valjaissa, mutta ei se ole lainkaan sama asia kuin koiran kanssa lenkkeily. Mutta sille tylsälle ja laiskalle ihmiselle tämä ei ole ongelma, koska ei sellainen ihminen edes kaipaa kunnon lenkkeilyjä. 

Kissat ovat kuin koriste esineitä. Kauniita katsella. Mutta siihen se sitten jääkin.

Kissojakin voi silittää, mutta eipä ne yleensä kauheesti sellaisesta välitä. Kissaa on myös v*ttumaista yrittää "lukea". Että milloinkohan se prinsessa nyt saa tarpeekseen tästä paijaamisesta, koska jos erehdyt liian kauan silittämään niin voivat raapia ja purra.

Olen myös pistänyt merkille, että kissaihmiset haukkuvat koiraihmisiä ja nostavat kissan ylempiarvoiseksi ja haukkuvat koirat ja koiranomistajat. Kissaihmiset vaikuttavat olevan ylimielisiä.

 

Onneksi koiraihmiset, kuten sinä, eivät hauku kissaihmisiä ja kissoja <333 :))

Missä haukuin? Kerroin mielipiteeni kissoista, että kissa on mielestäni tylsä lemmikki, kuin koriste esine, jota on oikeastaan vain kiva katsella.

Kerroin myös että kissa sopii hyvin laiskalle ja tylsälle ihmiselle. Koska se on minun näkemykseni. Koira sopii enemmän aktiiviselle ihmiselle.

Kissaihmisillä se kerronta koirista taasen yleensä on tyyliin "Koirat ovat kauheita räksyttäjiä, hulluja piskejä, miten kukaan voi ottaa sellaista ällöttävää, paskalle haisevaa rakkia??". Kissaihmiset myös jostain ihmeen syystä haukkuvat tällä palstalla koiria melkein jatkuvasti uusien viestiketjujen muodossa. Siihen samaan syssyyn sitten ihkutetaan kuinka kissat on niin best.

Ottakaa ihan rauhassa vaan.

Siinäpä meillä on yksi ihmeellinen koiranomistaja joka sanelee kaikkille säännöt, että mikä on haukkumista ja mikä ei, että ei tarvitse myöntää itse juurikin haukkuvansa kissoja ja kissanomistajia.

Minulla on kissa, mutta minulla ei ole tarvetta haukkua sellaisia joilla on lemmikkinä joku toinen eläin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira.

Koirien kanssa voi harrastaa ja touhuta enemmän kuin kissan kanssa. Koira on uskollinen ja omistajaansa kiintynyt. Koirat pelastavat paljon ihmisiä ja koiria käytetään mm. poliisityössä, huumekoirana, opaskoirana jne. Koirista on todella paljon hyötyä.

Kissat on tylsiä, eivätkä kaipaa seuraa niin paljon kuin koirat. Kissa vain "on". Kissa on tylsän ja laiskan ihmisen lemmikki ja sellaiselle toki hyvä lemmkki onkin. En haluaisi kissaa, koska haluan että lemmikistä on jokin konkreettinen hyöty. Kissa voi tuoda mielihyvää siinä missä koirakin, mutta koirasta saa ns. enemmän irti.

Kissaakin voi ulkoiluttaa valjaissa, mutta ei se ole lainkaan sama asia kuin koiran kanssa lenkkeily. Mutta sille tylsälle ja laiskalle ihmiselle tämä ei ole ongelma, koska ei sellainen ihminen edes kaipaa kunnon lenkkeilyjä. 

Kissat ovat kuin koriste esineitä. Kauniita katsella. Mutta siihen se sitten jääkin.

Kissojakin voi silittää, mutta eipä ne yleensä kauheesti sellaisesta välitä. Kissaa on myös v*ttumaista yrittää "lukea". Että milloinkohan se prinsessa nyt saa tarpeekseen tästä paijaamisesta, koska jos erehdyt liian kauan silittämään niin voivat raapia ja purra.

Olen myös pistänyt merkille, että kissaihmiset haukkuvat koiraihmisiä ja nostavat kissan ylempiarvoiseksi ja haukkuvat koirat ja koiranomistajat. Kissaihmiset vaikuttavat olevan ylimielisiä.

 

Monilla koiraihmisillä, kuten tälläkin kirjoittajalla, tuntuu olevan hieman suppea ja melkoisen vääristynyt kuva siitä, mitä elämä kissojen kanssa voi parhaimmillaan olla. Ilmeisesti niin suuri osa Suomen lemmikkikissoista on vielä näitä "perinteisiä kissoja", jotka on otettu, koska "ne on helpoja" "ei tartte tehdä mitään" "avataan vaan ovi niin se viihdyttää itseään ulkona". Ei ole panostettu sen selvittämiseen, mitä kissa oikeasti tarvitsee lajityypillisen käyttäytymisensä toteuttamiseen ja viihtymiseen sisällä ja muutenkin, vaan kotiin hankitaan vain se vessa ja korkeintaan yksi pieni raapimistolppa, ja sitten ihmetellään, kun kissa vaan nukkuu jossain omissa oloissaan, ei ole sosiaalinen ja saattaa raapiakin sekä kalusteita että ihmisiä. Vika ei ole kissassa eläimenä tai lemmikkinä, vaan omistajissa, jotka eivät ymmärrä kissan tarpeita.

Jos kissalle rakentaa kotiin virikkeellisen ympäristön (paljon eri tasoja, korkeita kiipeilypuita, piilopaikkoja, juoksuratoja, leluja, tähystyspaikkoja ja muuta aktiviteettia), on se todella vilkas ja eloisa seurattava - etenkin, jos sille hankkii vielä leikkikaveriksi toisen kissan. Oikein sosiaalistettu kissa myös viihtyy ihmisten seurassa ja kiintyy todella syvästi omistajiinsa. Lisäksi kissojen kanssa valjastelu ei ole välttämättä pelkkää pensaan alla makaamista omalla pihalla, jos kissat opettaa ulkoilemaan pienestä asti. Itse olen tässä taas kesän alettua seuraillut oman lähiympäristön koiranomistajia ja todennut, että me teemme kissojen kanssa sekä ajallisesti että monesti myös matkallisesti paljon pitempiä lenkkejä kuin suuri osa lähiseudun koirallisista ihmistä oman lemmikkinsä kanssa. Me käymme metsäretkillä lähimetsässä, kierrämme katuja pitkin usean korttelin matkan, seikkailemme pienillä poluilla, kissat kiipeävät välillä puuhun, välillä juoksevat kilpaa ja me perässä. Samaan aikaan lenkille lähteneet koirat ovat kiertäneet sen kaksi korttelia, pissanneet, kakanneet ja menneet jo kauan sitten kotiin, kun me vasta harkitsemme sisälle siirtymistä.

Ja vaikkei noiden kissojen kanssa nyt kilometritolkulla matkaa taitu (kesäisin ollaan ulkona kuitenkin ajallisesti yhteensä 2-3 tuntia kolmella eri ulkoilukerralla), niin tämä patalaiska kissanomistaja kyllä ehtii ihan itse harrastaa polkujuoksua ja crossfitiä, sen sijaan että kuvittelisi monen koiranomistajan tapaan, että ne pissa-, kakka- ja haistelulenkit, jotka on tehty hitaasti koiran tahtiin edeten, muka olisivat jotain tosi aktiivista liikuntaa.

Tässä muuten muutama esimerkki niille, jotka epäilevät kissojen ulkoilutaitoja:

https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/201710172200420724_pt.shtml

https://www.kissakas.fi/artikkelit/293-taetae-ei-usko-kukaan-ilman-valo…

https://www.iltalehti.fi/fiidifi/201607250150921_fd.shtml

https://www.nainen.com/tama-kissa-rakastaa-ulkoilua-mukana-niin-hiihtol…

Eli se on ihan omistajasta kiinni, miten aktiivista elämä kissan kanssa on. Kissat luonnostaan ovat kovinkin mielellään aktiivisia, jos niille se mahdollisuus tarjotaan.

Ja mistäs sinä sen tiedät kuinka pitkiä lenkkejä ne naapuruston ihmiset käyvät koiriensa kanssa? Se että sinä välillä näet, että joku kiertää vain pienen korttelin hundensa kanssa, ei tarkoita, että sitä koiraa ei koskaan lenkitytetä enempää. Joskus sitä koiraa vain käytetään nopeasti pienellä pissa/kakkatuksella ja se pitempi lenkki on jo tehty tai tehdään myöhemmin. 

Meilläkin maalla koirat on paljon vain pihalla ja aamulla ekana päästetään ulos tarpeilleen. Emme lähde heti käyttämään pidemmällä lenkillä. Illalla myös ennen nukkumaanmenoa koirat ulos tarpeilleen (tätä ennen on toki tehty pitempiä lenkkejä) vaikka se saattaa sen naapurin Marja-Liisan mielestä ikkunasta kytättäessään vaikuttaa siltä, että nuo koirat eivät näköjään pääse lenkille ollenkaan. Koska Marja-Liisa ei välttämättä huomaa sitä että koirat käyvät myös ihan normi lenkilläkin.

Tietenkin on myös niitä, jotka eivät huolehdi koiransa liikkunnasta lainkaan, vaan nopeasti käyttävät vain pissatuksella.

No täällä rivi-/omakotitaloalueella asuessa tulee aika lailla nähtyä noita samoja ulkoiluttajia aamuin, päivin ja illoin. Toki varmasti osa tekee pitempiäkin lenkkejä toisinaan, mutta jos esim. sekä aamulenkki että iltalenkki ajoittuu samaan aikaan ja niin, että kissojen kanssa ulkona ollessamme näemme, koska lähtevät ja näemme, koska palaavat kotiin, kun itse olemme lähteneet jo vartin aiemmin ulos, emmekä ole menossa sisään vielä seuraavaan puoleen tuntiin koiran palatessa kotiin, ja tämä toistuu lähes päivittäin, niin vaikea kuvitella, että siellä ihan hirveän monta pitkää lenkkiä tehtäisiin.

En siis kyttää ikkunasta (ihanan postiivinen ja ennakkoluuloton ihminen vaikutat näine stereotypioinesi muuten olevan <3), vaan tulee tavattua näitä samoja koiraihmisiä siellä lenkillä ja aika usein jutusteltuakin heidän kanssaan, joten ei voi välttyä sen huomaamiselta, että heidän lenkkinsä ovat lyhyempiä kestoltaan ja monesti matkaltaankin. Onpa moni heistä ihmetellytkin, että miten te kissojen kanssa noin pitkiä matkoja kuljette ja oikeastiko te olette siellä metsässä seikkailleet koko tämän meidän lenkin ajan, ja ette siis vieläkään ole sisälle menossa. Eli ihan siitä voin tietää, kun nyt halusit tarkennusta.

Kissojen kasvatuksessa on paljon parantamisen varaa. Yksi yleisimmistä virheistä on se että pentua leikikitetään kädellä ja sitte ihmetellään kun se aikuisena saattaa "yllättäen" hyökätä käden kimpppuun. 

Kissaa ei pitäisi koskaa leikittää kädellä, mutta ihmiset ovat niin idiotteja etteivät tätä tajua, vaikka ymmärtävät sen että vastaavasti koiran pentua ei kannata opettaa  puremaan kättä. 

Kissojen kohdalla koulutus jää muutenkin vähemmälle, johtunee siitä että kissa ei ole yhtä vaarallinen huonosti koulutettuna, kuin keskikokoinen tai sitä isompi koira. Suhtautuminen kissoihin olisi varmastikkin aivan toista, jos kyse olisi ilveksin kokoisesta katista. 

Vierailija kirjoitti:

Eikös kissat ravaa öisin, siis leikkivät. Saisinkohan unta ollenkaan, jos sellaisen hommaisin. Vaikea nukkua jos on vähäkään ylim. ääntä.

Kissa sopeutuu nopeasti ihmisen vuorokausirytmiin. Eli ei hätää. Meillä kissat nukkuvat sängyssä (joko jalkopäässä, reunalla tai toisinaan myös kainalossa tai jalkojen päällä) kiltisti käytännössä koko yön. Jos käyvät asioillaan tai muuten jaloittelemassa, tekevät sen niin hiljaa, ettei siihen herää, ja palaavat sitten nukkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira. Pidän isohkoista koirista, jotka jaksavat tehdä pitkiä retkiä ja joiden kanssa voi painia ja riehua joutumatta pelkäämään sitä, että niiltä menee luita poikki. Koira on aina hyväntuulinen ja näyttää sen myös, kuten kiintymyksensäkin. Koiran kanssa on turvallista liikkua, ja tositilanteessa moni ihmisrakas ja ystävällinen koira näyttää sen, että siltä onnistuu myös oman ihmisen puolustaminen. Koirissa on tavallaan parhaiden ihmiskaverien parhaat puolet yhdessä paketissa.

Kissoistakin tykkään, mutta ne ovat vähän kuin teräväreunaisia koriste-esineitä. Aika moni tuntemani kissanomistaja kehuu lemmikkiään ihanaksi ja seuralliseksi, mutta minun mielestäni heidän sormissaan ja käsivarsissaan olevat kynnenjäljet puhuvat omasta puolestaan. Minä en ottaisi asuinkumppanikseni eläintä, joka raapii tai puree tahallaan tai edes vahingossa.

Meidän kissat on olleet meillä 6 vuotta ja yhtään kynnenjälkeä ei yhdelläkään perheenjäselleä ole. Tuskin sinullakaan on monia kissanomistaja kavereita joiden kaikkien kädet sattuu olemaan verinaarmuilla. Tämä on taas tätä yleisystä!

Minäkin voisin mainita otsikoita sanomalehdistä joissa koira on jopa tappanut ihmisen, mutta se ei tarkoita sitä, että olen sitä mieltä, että kaikki koirat tappavat ihmisiä!

Kissan omistajat ovat taas helisemässä jos kissoista sanotaan jotain huonoa. Juttu on vain niin että kissat usein miten raapii. tunnen monia kissan omistajia joilla kädet on naarmuilla koska leikkiessä kissa vain sohaisi vahingossa ja minuakin kaverien kissat ovat raapaisseet kun en ole tajunnut lopettaa ajoissa rapsutusta. Siinä on yksi syy miksi itse en pidä kissoista vaikka kavereilla on kyllä muuten suloisia tapauksia. En halua lemmikkiä jonka kanssa pitää varoa milloin rapsutuksen lomassa iskee hampaat ja kynnet ihoon tai leikkiessä vahingossa sohaisee kynsillä. En pitäisi koiristakaan jotka rupee näykkimään yhtäkkiä. Mutta suurin syy miksi en harkitse kissaa on koska INHOAN sitä kuinka kissanhiekkalaatikosta leviää se se lemu ympäri asuntoa... siksi ihmettelen miksi kissan omistajat valittaa koirien hajusta, en ole ikinä osannut haistaa onko koirallinen kotitalo jos olen jossain käynyt vierailulla. Koiran hajun haistaa vasta kun tunkee naamansa sen turkkiin tai haistaa hengitystä, mutta kissallisen talouden haistaa juuri tuon kissojen ulosteen takia. Ja ei, kissanhiekanlaadusta ei ole kiinni tai siitä onko kissanhiekkakoppi. Aina se haju on ympäri kämppää ja varsinkin siellä missä sitä käymälää pidetään.

Mutta koirista pidän, mutta johtuu myös siitä että niihin olen tottunut ja niiden kanssa osaan toimia. Koira tuntuu vain enemmän perheen jäseneltä koska se haluaa olla perheen mukana, sen kanssa on sitä paitsi paljon harraste mahdollisuuksia ja jos omaa sosiaalisen luonteen niin periaatteessa koiran takia tulee juteltua automaattisesti muiden koirallisten kanssa lenkillä. Onhan koira vaativampi, mutta riippuu ihmisestä kumpi on parempi kenellekin lemmikkinä.

Vierailija kirjoitti:

Kissan omistajat ovat taas helisemässä jos kissoista sanotaan jotain huonoa. Juttu on vain niin että kissat usein miten raapii. tunnen monia kissan omistajia joilla kädet on naarmuilla koska leikkiessä kissa vain sohaisi vahingossa ja minuakin kaverien kissat ovat raapaisseet kun en ole tajunnut lopettaa ajoissa rapsutusta.

Se että kissa käy käteen kiinni ei ole normaalia kissan käytöstä, kääntäisin katseeni kissan kasvattajaan. Sama asia kuin purevan koiran kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira. Pidän isohkoista koirista, jotka jaksavat tehdä pitkiä retkiä ja joiden kanssa voi painia ja riehua joutumatta pelkäämään sitä, että niiltä menee luita poikki. Koira on aina hyväntuulinen ja näyttää sen myös, kuten kiintymyksensäkin. Koiran kanssa on turvallista liikkua, ja tositilanteessa moni ihmisrakas ja ystävällinen koira näyttää sen, että siltä onnistuu myös oman ihmisen puolustaminen. Koirissa on tavallaan parhaiden ihmiskaverien parhaat puolet yhdessä paketissa.

Kissoistakin tykkään, mutta ne ovat vähän kuin teräväreunaisia koriste-esineitä. Aika moni tuntemani kissanomistaja kehuu lemmikkiään ihanaksi ja seuralliseksi, mutta minun mielestäni heidän sormissaan ja käsivarsissaan olevat kynnenjäljet puhuvat omasta puolestaan. Minä en ottaisi asuinkumppanikseni eläintä, joka raapii tai puree tahallaan tai edes vahingossa.

Meidän kissat on olleet meillä 6 vuotta ja yhtään kynnenjälkeä ei yhdelläkään perheenjäselleä ole. Tuskin sinullakaan on monia kissanomistaja kavereita joiden kaikkien kädet sattuu olemaan verinaarmuilla. Tämä on taas tätä yleisystä!

Minäkin voisin mainita otsikoita sanomalehdistä joissa koira on jopa tappanut ihmisen, mutta se ei tarkoita sitä, että olen sitä mieltä, että kaikki koirat tappavat ihmisiä!

Kissan omistajat ovat taas helisemässä jos kissoista sanotaan jotain huonoa. Juttu on vain niin että kissat usein miten raapii. tunnen monia kissan omistajia joilla kädet on naarmuilla koska leikkiessä kissa vain sohaisi vahingossa ja minuakin kaverien kissat ovat raapaisseet kun en ole tajunnut lopettaa ajoissa rapsutusta. Siinä on yksi syy miksi itse en pidä kissoista vaikka kavereilla on kyllä muuten suloisia tapauksia. En halua lemmikkiä jonka kanssa pitää varoa milloin rapsutuksen lomassa iskee hampaat ja kynnet ihoon tai leikkiessä vahingossa sohaisee kynsillä. En pitäisi koiristakaan jotka rupee näykkimään yhtäkkiä. Mutta suurin syy miksi en harkitse kissaa on koska INHOAN sitä kuinka kissanhiekkalaatikosta leviää se se lemu ympäri asuntoa... siksi ihmettelen miksi kissan omistajat valittaa koirien hajusta, en ole ikinä osannut haistaa onko koirallinen kotitalo jos olen jossain käynyt vierailulla. Koiran hajun haistaa vasta kun tunkee naamansa sen turkkiin tai haistaa hengitystä, mutta kissallisen talouden haistaa juuri tuon kissojen ulosteen takia. Ja ei, kissanhiekanlaadusta ei ole kiinni tai siitä onko kissanhiekkakoppi. Aina se haju on ympäri kämppää ja varsinkin siellä missä sitä käymälää pidetään.

Mutta koirista pidän, mutta johtuu myös siitä että niihin olen tottunut ja niiden kanssa osaan toimia. Koira tuntuu vain enemmän perheen jäseneltä koska se haluaa olla perheen mukana, sen kanssa on sitä paitsi paljon harraste mahdollisuuksia ja jos omaa sosiaalisen luonteen niin periaatteessa koiran takia tulee juteltua automaattisesti muiden koirallisten kanssa lenkillä. Onhan koira vaativampi, mutta riippuu ihmisestä kumpi on parempi kenellekin lemmikkinä.

Voi hyvänen aika, että sinulle meni tunteisiin :)

Minäkin olen kuullut, että joku koira on joskus purrut jotakin ihmistä, mutta en vaahtoa täällä, että en voisi ikinä ottaa koiria kun ne purevat ja vetävät anaalia pitkin mattoja ja nuolevat vieraita koko ajan (tällaisenkin koiran tiedän).

Tiedän myös monia kissaperheitä joissa ei haise kissanhiekkalaatikkoa ja jossa kissat eivät todellakaan pure ja raavi. Mikäli sinä pidät koirista enemmän niin se ei varmastikaan vaadi sitä, että sinun täytyy haukkua kissoja vauvapalstalla, vai vaatiiko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira. Pidän isohkoista koirista, jotka jaksavat tehdä pitkiä retkiä ja joiden kanssa voi painia ja riehua joutumatta pelkäämään sitä, että niiltä menee luita poikki. Koira on aina hyväntuulinen ja näyttää sen myös, kuten kiintymyksensäkin. Koiran kanssa on turvallista liikkua, ja tositilanteessa moni ihmisrakas ja ystävällinen koira näyttää sen, että siltä onnistuu myös oman ihmisen puolustaminen. Koirissa on tavallaan parhaiden ihmiskaverien parhaat puolet yhdessä paketissa.

Kissoistakin tykkään, mutta ne ovat vähän kuin teräväreunaisia koriste-esineitä. Aika moni tuntemani kissanomistaja kehuu lemmikkiään ihanaksi ja seuralliseksi, mutta minun mielestäni heidän sormissaan ja käsivarsissaan olevat kynnenjäljet puhuvat omasta puolestaan. Minä en ottaisi asuinkumppanikseni eläintä, joka raapii tai puree tahallaan tai edes vahingossa.

Meidän kissat on olleet meillä 6 vuotta ja yhtään kynnenjälkeä ei yhdelläkään perheenjäselleä ole. Tuskin sinullakaan on monia kissanomistaja kavereita joiden kaikkien kädet sattuu olemaan verinaarmuilla. Tämä on taas tätä yleisystä!

Minäkin voisin mainita otsikoita sanomalehdistä joissa koira on jopa tappanut ihmisen, mutta se ei tarkoita sitä, että olen sitä mieltä, että kaikki koirat tappavat ihmisiä!

Kissan omistajat ovat taas helisemässä jos kissoista sanotaan jotain huonoa. Juttu on vain niin että kissat usein miten raapii. tunnen monia kissan omistajia joilla kädet on naarmuilla koska leikkiessä kissa vain sohaisi vahingossa ja minuakin kaverien kissat ovat raapaisseet kun en ole tajunnut lopettaa ajoissa rapsutusta. Siinä on yksi syy miksi itse en pidä kissoista vaikka kavereilla on kyllä muuten suloisia tapauksia. En halua lemmikkiä jonka kanssa pitää varoa milloin rapsutuksen lomassa iskee hampaat ja kynnet ihoon tai leikkiessä vahingossa sohaisee kynsillä. En pitäisi koiristakaan jotka rupee näykkimään yhtäkkiä. Mutta suurin syy miksi en harkitse kissaa on koska INHOAN sitä kuinka kissanhiekkalaatikosta leviää se se lemu ympäri asuntoa... siksi ihmettelen miksi kissan omistajat valittaa koirien hajusta, en ole ikinä osannut haistaa onko koirallinen kotitalo jos olen jossain käynyt vierailulla. Koiran hajun haistaa vasta kun tunkee naamansa sen turkkiin tai haistaa hengitystä, mutta kissallisen talouden haistaa juuri tuon kissojen ulosteen takia. Ja ei, kissanhiekanlaadusta ei ole kiinni tai siitä onko kissanhiekkakoppi. Aina se haju on ympäri kämppää ja varsinkin siellä missä sitä käymälää pidetään.

Mutta koirista pidän, mutta johtuu myös siitä että niihin olen tottunut ja niiden kanssa osaan toimia. Koira tuntuu vain enemmän perheen jäseneltä koska se haluaa olla perheen mukana, sen kanssa on sitä paitsi paljon harraste mahdollisuuksia ja jos omaa sosiaalisen luonteen niin periaatteessa koiran takia tulee juteltua automaattisesti muiden koirallisten kanssa lenkillä. Onhan koira vaativampi, mutta riippuu ihmisestä kumpi on parempi kenellekin lemmikkinä.

Ei, kissat eivät USEIMMITEN raavi. Jotkut kissat, joiden sosiaalistamisvaiheessa pentuaikana on jotain mennyt pieleen tai jotka ovat muuten huonoista oloista tai osaamattomalla omsitajalla, raapivat. Sekä kalusteita, veroha ja että ihmisiä. Suuri(n) osa kissoista ei kuitenkaan raavi, joten tämä täysin omasta päästäsi heitetty "fakta" ei pidä paikkaansa, vaikka niin haluatkin itsellesi uskotella. Lisäksi, jos kissanhiekka on laadukasta, sitä on laatikossa aina riittävästi ja laatikko siivotaan kahdesti päivässä, sieltä laatikosta ei leviä mitään hajua. Tämäkin siis on vain ja ainoastaan omistajan viitseliäisyydestä kiinni (etsitään hyvä hiekka, siivotaan laatikko riittävän usein, huolehditaan, että hiekkaa on aina tarpeeksi), eikä mitenkään absoluuttinen tosiasia, joka toteutuisi jokaisen kissan kohdalla. Ja edelleenkin, oikein sosiaalistettu ja oikein kohdeltu kissa haluaa olla perheen mukana ja osana arkea ihan siinä missä koirakin. Tämä ei siis oli eläimen lajista riippuvaa, vaan sitä, miten eläintä on kohdeltu. Sinä valitettavasti olet ilmeisesti ollut tekemisissä vain sellaisten kissojen kanssa, joiden omistajat eivät ole osanneet hommaansa. Mutta noita kokemuksia ei voi yleistää koskemaan kissoja eläimenä, sillä ne kertovat vain tuttavapiirisin ihmisistä ja heidän osaamattomuudestaan kissojen omistajina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira. En voi sietää kissojen itsekkyyttä, arvaamattomuutta ja sitä järjetöntä tuhoa minkä saavat aikaan.

Mitä ihmeen järjetöntä tuhoa?

Juuri sitä. Verhot, matot, sohvat, seinät, telkkarit, johdot, kaikki tuhottiin vaikka virikkeitä oli. Paskaa levitettiin hiekkalaatikosta ympäri kämppää ja öisin pidettiin hereillä. Vähän aikaa annettiin silittää, sitten yhtäkkiä raavittiinkin ja iskettiin hampaat kiinni käteen. Ei enää ikinä sitä, vain koiria jatkossa, ne eivät edes pentuaikana tuhonneet noin paljon.

Kissat ovat yleensä hyvin siistejä.

Pitää myös muistaa että jollain puoli-villillä navettakissalla ja esimerkiksi asiantuntevan kasvattajan kasvattamalla sisäkissalla on todennäköisesti aika paljon eroavaisuutta. (ei sillä etteikö maalaiskissakin voisi olla hyvin käyttäytyvä ja sosiaalinen)

Todelläköisesti ihmiset jotka kertoo että "kissasta ei ole sauraa", "kissat hajottaa paikkoja" "kissa ei ole koulutettavissa"  tai "kissat kuskee kengille" yms ovat todennäköiseseti muodostaneet mielikuvansa maaseudun ulkokissoihin ja näiden pentuihin, joilla huonon kasvatuksen vuoksi kyllä esiintyy käytöshäiriöitä, ihan jo senkin vuoksi että moni tälläinen pentu luovutetaan liian aikaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira. Pidän isohkoista koirista, jotka jaksavat tehdä pitkiä retkiä ja joiden kanssa voi painia ja riehua joutumatta pelkäämään sitä, että niiltä menee luita poikki. Koira on aina hyväntuulinen ja näyttää sen myös, kuten kiintymyksensäkin. Koiran kanssa on turvallista liikkua, ja tositilanteessa moni ihmisrakas ja ystävällinen koira näyttää sen, että siltä onnistuu myös oman ihmisen puolustaminen. Koirissa on tavallaan parhaiden ihmiskaverien parhaat puolet yhdessä paketissa.

Kissoistakin tykkään, mutta ne ovat vähän kuin teräväreunaisia koriste-esineitä. Aika moni tuntemani kissanomistaja kehuu lemmikkiään ihanaksi ja seuralliseksi, mutta minun mielestäni heidän sormissaan ja käsivarsissaan olevat kynnenjäljet puhuvat omasta puolestaan. Minä en ottaisi asuinkumppanikseni eläintä, joka raapii tai puree tahallaan tai edes vahingossa.

Meidän kissat on olleet meillä 6 vuotta ja yhtään kynnenjälkeä ei yhdelläkään perheenjäselleä ole. Tuskin sinullakaan on monia kissanomistaja kavereita joiden kaikkien kädet sattuu olemaan verinaarmuilla. Tämä on taas tätä yleisystä!

Minäkin voisin mainita otsikoita sanomalehdistä joissa koira on jopa tappanut ihmisen, mutta se ei tarkoita sitä, että olen sitä mieltä, että kaikki koirat tappavat ihmisiä!

Kissan omistajat ovat taas helisemässä jos kissoista sanotaan jotain huonoa. Juttu on vain niin että kissat usein miten raapii. tunnen monia kissan omistajia joilla kädet on naarmuilla koska leikkiessä kissa vain sohaisi vahingossa ja minuakin kaverien kissat ovat raapaisseet kun en ole tajunnut lopettaa ajoissa rapsutusta. Siinä on yksi syy miksi itse en pidä kissoista vaikka kavereilla on kyllä muuten suloisia tapauksia. En halua lemmikkiä jonka kanssa pitää varoa milloin rapsutuksen lomassa iskee hampaat ja kynnet ihoon tai leikkiessä vahingossa sohaisee kynsillä. En pitäisi koiristakaan jotka rupee näykkimään yhtäkkiä. Mutta suurin syy miksi en harkitse kissaa on koska INHOAN sitä kuinka kissanhiekkalaatikosta leviää se se lemu ympäri asuntoa... siksi ihmettelen miksi kissan omistajat valittaa koirien hajusta, en ole ikinä osannut haistaa onko koirallinen kotitalo jos olen jossain käynyt vierailulla. Koiran hajun haistaa vasta kun tunkee naamansa sen turkkiin tai haistaa hengitystä, mutta kissallisen talouden haistaa juuri tuon kissojen ulosteen takia. Ja ei, kissanhiekanlaadusta ei ole kiinni tai siitä onko kissanhiekkakoppi. Aina se haju on ympäri kämppää ja varsinkin siellä missä sitä käymälää pidetään.

Mutta koirista pidän, mutta johtuu myös siitä että niihin olen tottunut ja niiden kanssa osaan toimia. Koira tuntuu vain enemmän perheen jäseneltä koska se haluaa olla perheen mukana, sen kanssa on sitä paitsi paljon harraste mahdollisuuksia ja jos omaa sosiaalisen luonteen niin periaatteessa koiran takia tulee juteltua automaattisesti muiden koirallisten kanssa lenkillä. Onhan koira vaativampi, mutta riippuu ihmisestä kumpi on parempi kenellekin lemmikkinä.

Voi hyvänen aika, että sinulle meni tunteisiin :)

Minäkin olen kuullut, että joku koira on joskus purrut jotakin ihmistä, mutta en vaahtoa täällä, että en voisi ikinä ottaa koiria kun ne purevat ja vetävät anaalia pitkin mattoja ja nuolevat vieraita koko ajan (tällaisenkin koiran tiedän).

Tiedän myös monia kissaperheitä joissa ei haise kissanhiekkalaatikkoa ja jossa kissat eivät todellakaan pure ja raavi. Mikäli sinä pidät koirista enemmän niin se ei varmastikaan vaadi sitä, että sinun täytyy haukkua kissoja vauvapalstalla, vai vaatiiko?

Voi kun te kissan omistajat olette niin suloisia kun olette heti barrikadeilla kun joku sanoo kuinka turhan hanakasti olette heti puolustamassa kissoja kaikilta syytöksiltä. HSinultakin taisi koko kirjoitus olla minulle tarkoitettu kissojen puolustuspuhe vaikka mielestäni sanoin ettei minulla kissoja vastaan mitään ole. Ne kaverinkin kissat ovat suloisia tapauksia. Sanoin vain että täällä teillä menee hieman tunteisiin jos joku jotain poikkinaista kissoista sanoo ja osuin oikeaan. Kannattaisiko aikuistua? otan popparit ja jään katsomaan tätä paskamyrkyä ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira. Pidän isohkoista koirista, jotka jaksavat tehdä pitkiä retkiä ja joiden kanssa voi painia ja riehua joutumatta pelkäämään sitä, että niiltä menee luita poikki. Koira on aina hyväntuulinen ja näyttää sen myös, kuten kiintymyksensäkin. Koiran kanssa on turvallista liikkua, ja tositilanteessa moni ihmisrakas ja ystävällinen koira näyttää sen, että siltä onnistuu myös oman ihmisen puolustaminen. Koirissa on tavallaan parhaiden ihmiskaverien parhaat puolet yhdessä paketissa.

Kissoistakin tykkään, mutta ne ovat vähän kuin teräväreunaisia koriste-esineitä. Aika moni tuntemani kissanomistaja kehuu lemmikkiään ihanaksi ja seuralliseksi, mutta minun mielestäni heidän sormissaan ja käsivarsissaan olevat kynnenjäljet puhuvat omasta puolestaan. Minä en ottaisi asuinkumppanikseni eläintä, joka raapii tai puree tahallaan tai edes vahingossa.

Meidän kissat on olleet meillä 6 vuotta ja yhtään kynnenjälkeä ei yhdelläkään perheenjäselleä ole. Tuskin sinullakaan on monia kissanomistaja kavereita joiden kaikkien kädet sattuu olemaan verinaarmuilla. Tämä on taas tätä yleisystä!

Minäkin voisin mainita otsikoita sanomalehdistä joissa koira on jopa tappanut ihmisen, mutta se ei tarkoita sitä, että olen sitä mieltä, että kaikki koirat tappavat ihmisiä!

Kissan omistajat ovat taas helisemässä jos kissoista sanotaan jotain huonoa. Juttu on vain niin että kissat usein miten raapii. tunnen monia kissan omistajia joilla kädet on naarmuilla koska leikkiessä kissa vain sohaisi vahingossa ja minuakin kaverien kissat ovat raapaisseet kun en ole tajunnut lopettaa ajoissa rapsutusta. Siinä on yksi syy miksi itse en pidä kissoista vaikka kavereilla on kyllä muuten suloisia tapauksia. En halua lemmikkiä jonka kanssa pitää varoa milloin rapsutuksen lomassa iskee hampaat ja kynnet ihoon tai leikkiessä vahingossa sohaisee kynsillä. En pitäisi koiristakaan jotka rupee näykkimään yhtäkkiä. Mutta suurin syy miksi en harkitse kissaa on koska INHOAN sitä kuinka kissanhiekkalaatikosta leviää se se lemu ympäri asuntoa... siksi ihmettelen miksi kissan omistajat valittaa koirien hajusta, en ole ikinä osannut haistaa onko koirallinen kotitalo jos olen jossain käynyt vierailulla. Koiran hajun haistaa vasta kun tunkee naamansa sen turkkiin tai haistaa hengitystä, mutta kissallisen talouden haistaa juuri tuon kissojen ulosteen takia. Ja ei, kissanhiekanlaadusta ei ole kiinni tai siitä onko kissanhiekkakoppi. Aina se haju on ympäri kämppää ja varsinkin siellä missä sitä käymälää pidetään.

Mutta koirista pidän, mutta johtuu myös siitä että niihin olen tottunut ja niiden kanssa osaan toimia. Koira tuntuu vain enemmän perheen jäseneltä koska se haluaa olla perheen mukana, sen kanssa on sitä paitsi paljon harraste mahdollisuuksia ja jos omaa sosiaalisen luonteen niin periaatteessa koiran takia tulee juteltua automaattisesti muiden koirallisten kanssa lenkillä. Onhan koira vaativampi, mutta riippuu ihmisestä kumpi on parempi kenellekin lemmikkinä.

Voi hyvänen aika, että sinulle meni tunteisiin :)

Minäkin olen kuullut, että joku koira on joskus purrut jotakin ihmistä, mutta en vaahtoa täällä, että en voisi ikinä ottaa koiria kun ne purevat ja vetävät anaalia pitkin mattoja ja nuolevat vieraita koko ajan (tällaisenkin koiran tiedän).

Tiedän myös monia kissaperheitä joissa ei haise kissanhiekkalaatikkoa ja jossa kissat eivät todellakaan pure ja raavi. Mikäli sinä pidät koirista enemmän niin se ei varmastikaan vaadi sitä, että sinun täytyy haukkua kissoja vauvapalstalla, vai vaatiiko?

Voi kun te kissan omistajat olette niin suloisia kun olette heti barrikadeilla kun joku sanoo kuinka turhan hanakasti olette heti puolustamassa kissoja kaikilta syytöksiltä. HSinultakin taisi koko kirjoitus olla minulle tarkoitettu kissojen puolustuspuhe vaikka mielestäni sanoin ettei minulla kissoja vastaan mitään ole. Ne kaverinkin kissat ovat suloisia tapauksia. Sanoin vain että täällä teillä menee hieman tunteisiin jos joku jotain poikkinaista kissoista sanoo ja osuin oikeaan. Kannattaisiko aikuistua? otan popparit ja jään katsomaan tätä paskamyrkyä ;)

Loistava malliesimerkki siitä, miten reagoi ihminen, joka tajuaa, etteivät omat väitteet perustu mihinkään faktoihin, vaan ovat radomeja mutu-heittoja, ja sen seurauksena on todella heikoilla keskustelussa. Sitten yritetään harhauttaa täillaisilla vanhentuneilla kikoilla: 1) Suhtaudu alentuvasti keskustelukumppaniisi (yritä saada sitä kautta muut uskomaan, että olet fiksumpi ja toisen yläpuolella), 2) Väitä toisen asia-argumentteja tunteiluksi, jotta käännät huomion pois siitä, ettei omien kommenttiesi taustalla ole mitään faktaa, ja rinnasta samalla faktaan perustuvat argumentit oman mutuilusi kanssa saman tasoisiksi, 3) Hauku toista lapselliseksi ja 4) Lopeta keskustelu ja yritä saada koko keskustelu näyttämään lapselliselta, ennen kuin kukaan ehtii huomata, miten heikoilla jäillä horinoinesi olet. Vitsi sä osaat tänä hienosti!

Koira. Koirista on enemmän seuraa kuin kissoista. Koirat tuntuvat läheisemmiltä muutenkin kun niihin on tottunut, kissoja itselläni tai lapsuuden perheelläni ei ole koskaan ollut. Mutta pidän kyllä kissoistakin.