Me olimme varmaankin todella törkeitä, kun pyysimme häälahjaksi

Vierailija:

Mutta kun häävieraat toisivat lahjoja joka tapauksessa, vaikka olisi sanottu, ettei mitään tarvitse tuoda, niin on järkevää tehdä esimerkiksi lahjalista tai sitten pyytää lahjat ihan rahana, jotta saa sellaista, mille on oikeasti käyttöä. Älytöntä kerätä kaappeihin niitä koriste-esineitä ja kahvikuppisarjoja, joita ei koskaan käytä.

Vai menisitkö itse syntymäpäiville, häihin, tupaantuliaisiin ilman mitään viemisiä?

Vaikea antaa lahjaksi vain 10 euroa, mutta jonkin ikimuistoisen ja kauniin lahjan voi saada aikaiseksi 10 eurolla. Esimerkiksi kun on kätevä käsistään tai muuten mielikuvitusta käyttäen.

Olenko oikeassa, että kukaan ei ensinnäkään kehtaisi mennä toisten häihin viemättä mitään? Eli jotain on keksittävä. Eikö siihen selkeät toivomukset ole hyvä tapa helpottaa vieraiden lahjamietintöjä??



Minä ainakin olen HYVIN kiitollinen mennessäni parin häihin, jotka ovat selvästi ilmaisseet mitä tahtovat. Mitään karmeampaa ei ole kuin keksiä lahjaa parille " jolla on jo kaikkea" . Läheiselle ystävälleni tosin saattaisin kehittää lisäksi jonkun kivan pikkujutun, josta tiedän hänen pitävän. Mutta mistä sitä tietää mitä joku pari, jota harvemmin näkee, tahtoo jollei sitä kukaan kerro??



Eikö se lahjan ajatus kuitenkin ole ilahduttaa? Mitään hyötyä ei ole niistä kolmesta paahtimesta, jos olisikin halunnut jotain muuta. Eipä noista lahjoista juuri sitä iloa sitten irtoakaan.



Hyvä ap, ihailen sinua!!!

Ainakin täällä Helsingissä ne ovat ihan itsestäänselvyys. Ja kyllä mä ainakin häävieraana mieluiten vien lahjaksi sellaista, jota hääpari oikeasti haluaa ja tarvitsee. Lahjalistoissa on sekin hyvä puoli, että kun joku on ostanut jonkin sillä olleen asian, kukaan toinen ei sitä enää osta, kun pyyhkiytyy listalta pois. Näin vältetään ne kolmet leivänpaahtimet.

Juuri samaa mieltä olen!

rahalahja on siinäkni mielessä hyvä, että jokainen voi laittaa sen mitä pystyy, vaikka sen 10 euroa. Toisaalta on tosi vaikea löytää kivaa lahjaa 10 eurolla. Itse en ainakaan kytännyt tiliotteesta kuka oli laittanut mitä. Varmaan meillä oli sellaisiakin vieraita joilta ei tullut mitään, mutta mua ei kyllä haittaa.

Vierailija:

Oma talo on jo,

älkää lahjoja hankkiko.

Pientä ropoa pyytää saan

se auttaa meitä parempaan!

runo jossa pyydetään rahaa? eikö voi laittaa runoa missä ei pyydetä mitään vaan ilmoitetaan että kaikkea on jo ja toivomme että häihin tulisitte ilman lahjaa? on se minunkin kielestä aika noloa pyytää rahaa ja VARSINKIN kun on ensin kehunut runossa että mitään ei meiltä puutu.

jonkin eko-oppaan tai kierrätetyn huonekalun tai jotain muuta perinteikästä. Ilman tuota keotusta rahaan olisin tod. näköisesti rahaa tuonutkin (jos olisitte sukua). Kavereille en rahaa antaisi, se olisi minusta liian erikoista.

Joku antoi 15 e joku 50 e.

Silti tuli lahjoja, turhiakin ...

ihan ok.



Kutsussa ei lukenut lahjoista mitään, vaan jos joku kysyi ilmoittautumisensa yhteydessä (kaasolta) mitä lahjaksi, niin kaaso oli opastettu vastaamaan " häämatkaa varten saa lahjoittaa sille ja sille tilille ja ei ole mitään lahjalistaa"

Ps. Muistathan, että häälahjan voi tuoda myös kirjekuoressa.



Musta on epäkohteliasta korostaa tuota LAHJAA jo kutsussa. vaikka se nyt selviö onkin, että jokainen sen lahjan tuo. Mutta raha ainakin on jotenkin niin armotonta. Jos esim. on vähävarainen häävieras, niin hän voi vaikkapa itse tehdä jonkun tosi upean häälahjan pienellä budjetilla. Jos taas tämä vähävarainen laittaa 15e kirjekuoreen, on se auttamattomasti tökeröä ja liian vähän. En laittaisi kyllä lahjalistaakaan. Hyvä on musta tapa, joka ystävilläni oli. He olivat antaneet kaasolle vinkkilistan lahjoista, eli jos joku nimenomaan kysyi mitä voisi viedä lahjaksi, niin kaaso sitten antoi listastaan vinkin.

Eikös se kuiteskin ole jokaisen oma asia jos haluaa viedä jotain muuta kuin rahaa, vaikkapa sitten sen kierrätystavaran. Vaikka oliskin lahjalista, eihän se sitä tarkoita, että lahjan ON PAKKO olla sieltä katsottu. Sama juttu mun mielestä rahan kanssa, se on vaan vaihtoehto joka on hääparille mieleen, jokainen vieras päättää itse mitä lahjaksi vie, jos jotain(tod.näk.) vie. Rahan pyytäminen ei musta ole törkeää, päinvastoin, annetaan vinkki jostakin itselleen mieluisasta lahjasta.

Luulisi kaikkien elämää helpottavan, että on helppo valita lahja, jolle on käyttöä. Joillekin se lahja on raha, jolla voi vaikka suunnata häämatkalle tai lyhentää asuntolainaa.

..vaan mielestäni itse hääjuhla ja ystävien ja sukulaisten kanssa yhdessäolo oli tärkeintä, ja sitä suunnittelimma paljon ja innolla. Lahjat olivat kiva yllätys sitten häiden jälkeen. Kyllä rahan pyytäminen tai tiukkaan tyyliin laadittu lahjalista on mielestäni vähintäänkin noloa tai tökeröä tai suoraan sanottuna ahnetta. Tietysti jonkinlaista vinkkiä voi antaa, JOS vieraat sitä suoraan kysyvät.

Jos ei halua turhia tavaroita, voi laittaa kauniin runon, jossa sanotaan, että emme halua mitään. Muu kuulostaa minusta jotenkin ahneelta, laskelmoivalta kerjäämiseltä. Kutsuissa 50- ja 60-vuotisjuhliinkin olen huomannut olevat toiveita rahalahjoista. Kummallista.

mun mielestä on, että kutsuun ei laiteta lahjoista mitään (minusta se on tökeröä), vaan kaasolta tai bestmanilta voi kysellä.



T. 36

on. Ja kaikki tutut sen tiesivät. Ja kyllä saimme muitakin lahjoja, mutta ne olivatkin sellaisia pieniä ja hauskoja.



Ja se raha ei ollut meillä päällimmäisenä ajatuksena, että saataisiin mahdollisimman paljon rahaa kasaan. EI EI!!!



Vaan ajatuksena oli se, että kuitenkin vieraat olisivat pähkäilleet ja pähkäilleet lahjaa parille jolla on jo kaikkea. Joten helpotimme vähän ja kirjoitimme sellaisen pienen runon.

ja mielestäni saimme ihan liikaa sitä rahaa, koska se ei todellakaan ollut se tarkoitus, vaan se, että vieraat tulisivat juhlimaan kanssamme meille, hääparille ihanaa päivää!!!!



-ap-

Ja pidän näitä rahaloruja suorastaan naurettavina ja tämän ajan ilmiönä, jolloin kaikkea pitää olla ja mieluummin enemmän ja parempaa kuin muilla! Joku typerä loru voi meille jopa olla syy olla menemättä joihinkin häihin, kun on tapahtunut, että varakaskin lapseton pariskunta huolii vain rahaa ja sitten tehdään häämatka jonnekin ylikalliseen kohteeseen ja kehuskellaan jälkeenpäin.



Omista häistä on jo kymmenen vuotta takana eikä siihen aikaan ollut todellakaan tapana pyytää rahaa. Lahjalistatkin tekivät vasta tuloaan. Meillä pyydettiin ilmoittautumista ja siinä yhteydessä kerrottiin kysyttäessä lahjatoiveita. Olihan meilläkin kaikenlaista tavaraa jo ehtinyt kertymään, mutta oli todella ihana saada sellaisia lahjoja, joita ei olisi tullut takuulla muuten hankituksi. Saimme aivan valtavasti lahjoja, kun vieraitakin oli yli 200. Aivan poikkeuksetta todella ihania, laadukkaita lahjoja. Jotkut vieraat pyytelivät anteeksi, että olivat ostaneet samanlaiset Marimekon lakanat kuin joku toinenkin. Mitä sitä anteeksi pyytelemään, mukavahan se vain on. Ja rahaakin tuli melkein 10 000mk, vaikkei sitä edes toivottu. Yhtä ainoaa lahjaa emme edes ajatelleet vaihtaa, koska sen verran tulee kunnioittaa lahjan antajaa ja hänen makuaan. Voi olla, että mietteet olisivat toisenlaiset, jos olisimme saaneet ties mitä rihkamaa.



Muistelemme usein omia häitämme, kun esim aterioimme lahjaksi saaduilla astioilla. Ne ovat kiinteää muistoa ihanasta päivästämme, mutta ne 10 000mk kyllä hupenivat ihan huomaamatta häälaskuun ja häämatkaan. Yksi lomamatka ei paljon vaakakupissa enää paina, kun sen jälkeen on tullut reissattua vielä paljon upeammissa kohteissa.

Jos laitatte jo kutsuun vienon pyynnön rahasta tai häätavaralistan, niin puolet vieraista pitää teitä röyhkeinä ja ahneina.

Itse emme toivoneet emmekä odottaneet mitään ja saimme aivan hurjan hienoja lahjoja. Ei kai ne teidän kattilat, kahvinkeittimet, lakanat ja pyyhkeet ikuisia ole?

Ja hyvällä omatunnolla istumme sillä ihanalla sohvalla josta unelmoimme :)



-ap-

Koska meillä on nuo tavarat nyt, niin ne kestävät kyllä 5 vuotta ainakin. Ja jos sitten joskus tarvitaan uusia, voimme ne myös ostaa itse!!!



Ja kun jo monta kertaa olen sanonut että vieraat olivat läheiset ystävät ja tutu, niin kyllä he tiesivät miksi laitoimme kyseisen runon.

Ja tuskin tutut olisivat keksineet mitään erikoista meille, joilla on jo IHAN KAIKKEA voileipägrillistä omaan kotiin....



Voih, miksi joku ei vaan voi ymmärtää????



-ap-