Lue keskustelun säännöt.
Kelpaisiko puolisoksi työtön joka ei halua töihin, mutta..
31.10.2016 |
Olisi joogaohjaaja, kävisi muutaman kerran vuodessa ohjaajakursseilla ja tekisi viikottain vapaaehtoistyötä sairaalassa? Olisi raitis ja hyvät elämäntavat, etenisi joogina.
Kommentit (43)
Jos pitäisi asua jonkun kanssa niin raha tulee sitten jostain muualta kuin minulta. Myöskin liika kotivaloilu tottavie turnoff.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika erikoinen sekoitus. Olisi ammatti ja kävisi ohjaajakursseilla ihan muuten vaan, kun ei haluaisi tehdä sitä työkseen? Aika päämäärätöntä ja turhaa. Vapaaehtoistyö on ihan jees, mutta en ole varma voiko sairaalasta saada sellaista. Jos tuossa on kaikki niin ei herätä mielenkiintoa, tälläkään kertaa, koska meillä ei olisi mitään muuta yhteistä kuin terveelliset elämäntavat.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vähän tollanen tilanne, olen tanssin opettaja. Töitä on vähän ja niistä maksetaan huonosti, teen kuukaudessa noin 15tuntia töitä ja sen lisäksi muutaman tunnin hyväntekeväisyys tunteja viikossa, eli suurimmat tulot saan kelalta. Hyvin oon kuitenkin kelvannut ja nämä miehet ketä mulla on tässä ollut ovat ihailleet sitä että teen mitä rakastan. Joku tylsä osa-aika duuni tuohon päälle tässä on kyllä haussa että saisin itseni elätettyä ilman kelaa mutta eipä ole löytynyt.
Lisättäköön tähän loppuun vielä että itse en välttämättä olis niin innoissani miehestä jolla on sama työtilanne kuin mulla mutta niin kauan kun pystyy itsensä elättämään, vaikka sitten melkein olemattomilla tuloilla, niin en koe että mulla on siihen mitään sanottavaa.
Sama ala ja tilanne minullakin. Miehelle olen kelvannut viimeiset 10 vuotta.
Onko jollakin vinkkejä, miten elättää tanssilla itsensä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vähän tollanen tilanne, olen tanssin opettaja. Töitä on vähän ja niistä maksetaan huonosti, teen kuukaudessa noin 15tuntia töitä ja sen lisäksi muutaman tunnin hyväntekeväisyys tunteja viikossa, eli suurimmat tulot saan kelalta. Hyvin oon kuitenkin kelvannut ja nämä miehet ketä mulla on tässä ollut ovat ihailleet sitä että teen mitä rakastan. Joku tylsä osa-aika duuni tuohon päälle tässä on kyllä haussa että saisin itseni elätettyä ilman kelaa mutta eipä ole löytynyt.
Lisättäköön tähän loppuun vielä että itse en välttämättä olis niin innoissani miehestä jolla on sama työtilanne kuin mulla mutta niin kauan kun pystyy itsensä elättämään, vaikka sitten melkein olemattomilla tuloilla, niin en koe että mulla on siihen mitään sanottavaa.
Sama ala ja tilanne minullakin. Miehelle olen kelvannut viimeiset 10 vuotta.
Onko jollakin vinkkejä, miten elättää tanssilla itsensä?
Eikö opo tai Kelan täti vilauttanut työttömyystilastoja ennen kuin valitsitte alan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos minulla olisi hyväpalkkainen työ, niin mies saisi olla koti-isä. Hän hoitaisi lapset ja kodin eli minun ei tarvitsisi tehdä kotitöitä, ehkä joskus voisin pestä pyykkiä tai tyhjentää tiskikoneen. Olisi kiva tulle töistä siistiin kotiin, jossa lämmin ruoka odottaisi minua. Perheen kanssa vietettäisiin vapaa-aikaa.
Mies voisi pari kertaa vuodessa käydä kurssilla, jos se sattuisi viikonloppuun tai minun loma-ajalle, mutta minun työ ja lapset menisi miehen harrastusten edelle. Kun lapset on kotihoidossa, säästyy hoitomaksuilta, ehkä kerhomaksuja menisi. Mies voisi hakea ruuat tarjouksista ja tehdä edullista, hyvää ja terveellistä ruokaa, joten kauppalaskukin olisi pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekisi halpaa kasvisruokaa ja pysyisit hoikkana, säästäisit kuntosalijäsenyyden.
En ottaisi ketään joka ei viitsisi tehdä töitä. En pysty arvostamaaan ihmisiä jotka elävät tuilla ja lorvivat päivät tai tekevät mitä huvittaa. Eriasia jos jää työttömäksi tai ei akviitisesta hakemisesta huolimatta saa työtä, mutta jos ei lähtökohtaisesti ole kiinnostusta tehdä työtä se on totaalinen turn off sekä parisuhteelle että ystävyydelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, jos sinulla on piukka peppu ja isot rinnat!
Jos hän on kaunis nainen, joka huolehtisi kodista ja puolisostaan iloinen hymy kasvoillaan, niin uskon että olisi hyvinkin haluttu puoliso miehelle joka tämän kotirouvan ansiosta saisi keskittyä uraansa. Mutta valitettavasti en usko, että tätä miestä paljoa kiinnostaisi joogassa eteneminen tai muut pikku rouvan puuhastelut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäs siinä jos on milli pankkitilillä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vähän tollanen tilanne, olen tanssin opettaja. Töitä on vähän ja niistä maksetaan huonosti, teen kuukaudessa noin 15tuntia töitä ja sen lisäksi muutaman tunnin hyväntekeväisyys tunteja viikossa, eli suurimmat tulot saan kelalta. Hyvin oon kuitenkin kelvannut ja nämä miehet ketä mulla on tässä ollut ovat ihailleet sitä että teen mitä rakastan. Joku tylsä osa-aika duuni tuohon päälle tässä on kyllä haussa että saisin itseni elätettyä ilman kelaa mutta eipä ole löytynyt.
Lisättäköön tähän loppuun vielä että itse en välttämättä olis niin innoissani miehestä jolla on sama työtilanne kuin mulla mutta niin kauan kun pystyy itsensä elättämään, vaikka sitten melkein olemattomilla tuloilla, niin en koe että mulla on siihen mitään sanottavaa.
Sama ala ja tilanne minullakin. Miehelle olen kelvannut viimeiset 10 vuotta.
Onko jollakin vinkkejä, miten elättää tanssilla itsensä?
Strippareille varmaan jotain maksetaan. Ja onhan näitä showtanssiryhmiä, jotka ketkuttelee ravintoloissa vähissä vaatteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksiselitteisesti elätti ei kelpaa.
No tuo jooga homma vähän epäilyttää, kuka haluaa joogata varsinkaan mies🤔
Mutta muuten hyvä! Varsinkin jososallistuu kotitöihin ja pitää puolisoa hyvänä. Arvostan yhteistä aikaa enemmän kuin ura pinkoa.
En juo en polta enkä käy baareissa.
Enkä kattelis miestä joka jois tai juoksis baareissa tai polttais
Jos hoitaa minulle lapset ja kodin. Joogakurssille meno myös luonnollisesti joustaa jos työni sitä vaatii. Noiden oheen tuossa on ihan riittävästi aktiivisuutta. Jaa niin, pitää tietysti sietää sitä että olen töissä 70h/vko että hän voi elää tuloillani. Lomat kyllä panostan perheeseeni ja osallistun.
Lapseton elämäntapajoogaaja on ihan ok, mutta en halua elättää sellaista.
T. Työssäkäyvä nainen
Vierailija kirjoitti:
En ottaisi ketään joka ei viitsisi tehdä töitä. En pysty arvostamaaan ihmisiä jotka elävät tuilla ja lorvivat päivät tai tekevät mitä huvittaa. Eriasia jos jää työttömäksi tai ei akviitisesta hakemisesta huolimatta saa työtä, mutta jos ei lähtökohtaisesti ole kiinnostusta tehdä työtä se on totaalinen turn off sekä parisuhteelle että ystävyydelle.
Hämmästyisit jos tietäisit kuinka moni oikeasti on "kiinnostusta" tehdä työtä tai nykyistä työtään. Työ on tehtävä, jolla elättää itsensä ja perheensä. Siinä vaihdetaan unta ja vapaa-aikaa rahaan. Mieluiten sellainen, jota jaksaa, viitsii ja on hyödyllistä tehdä 8 h päivässä, ja joillekin vielä enemmän. Työllä on myös yhteiskunnallinen funktio ja se liittyy myös oikeudenmukaisuuden tunteeseen, vrt. pääjohtaja isolla ansiosidonnaisella verrattuna siivoojaan, joka tekee täyttä työpäivää pienemmällä korvauksella kuin tuo pääjohtaja istuu kotona. Eli sikäli tuet liittyvät asiaan, mutta muuten en ymmärrä tuota lorvimisen ja huvittavan tekemisen tuomitsemista. Jos olen työtön, istun taatusti sohvalla enkä ripottele tuhkaa päälleni.
Joogin hyväksyisin, jos hän ei saa minimitoimeentuloa enempää yhteiskunnalta, tekisi ehkä vähän osa-aikatöitä elättääkseen itsensä mieluumin kuin nostaisi tukea tai sitten eläisi pääomatuloilla, eikä ennen kaikkea kuppaisi minulta penniäkään. Eli tulisi toimeen pienillä tuloillaan ja eläisi vaatimattomasti.
Ei kelpaa työtön elämäntapahipsteri. Sorry ap.Jooga on ihan turhaa.
Valitettavasti työtön joogihipsteri ei kelpaa. Päämäärätön, yhteiskunnan tuilla elävä mies ei kelpaa vaikka olisi kuinka kaikkea muuten. Elämässä pitää olla tavoitteita, mutta joogassa parantaminen tai snooker-ammattilaiseksi tähtääminen ei kelpaa tavoitteeksi.