Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sellainen tunne, että mies on huijannut minua pahiten ikinä
31.10.2016 |
Pitkä avioliitto takana, eli n. 20 vuotta. Nuorena ja naiivina mentiin tosi nopeasti naimisiin ja siihen sitten ensimmäinen lapsikin syntyi. Vuosien varrella on ollut isoja ongelmia, joista suurin on ollut se, että minusta on tuntunut siltä että mies ei mitenkään välitä minusta. Ei ole ollut kosketusta, keskustelua, yhteisiä tekemisiä eikä edes seksiä.
AV:lta muinoin opin, että jos mies ei halua seksiä, syy on naisessa ja naisen läskiydessä. Olen sitten käyttänyt kymmenisen vuotta itseni trimmaamiseen ja yrittänyt tehdä itsestäni mahdollisimman viehättävän. Samalla olen hoitanut lapset käytännössä yksin, kaikki kotityöt viemärin aukaisusta ja ruohon leikkuusta ruuan laittoon. JA käynyt töissä ja maksanut perheen menoista 75%.
Samaan aikaan olen yrittänyt jutella miehen kanssa siitä että voitaisiin yrittää edes 15 minuuttia viikossa olla kahdestaan. Tai että voitaisiin harrastaa seksiä edes kerran kuussa. Tai että kerran kymmenessä vuodessa olisi hyvä käydä vaikka viikonloppureissulla kahdestaan. Turhaan, en ole saanut vastakaikua. Olen käynyt pariterapiassa yksin, itkenyt, muuttanut itseäni, ollut vuosia välittämättä asiasta kokonaan - siis tehnyt IHAN KAIKEN saadakseni hyvän avioliiton.
Ja nyt selvisi, että miehen mielestä avioliittoon ei kuulu mikään sellainen, että olisi miehen ja naisen välillä mitään. Hänestä parisuhde on vaan sitä, että on lapset ja talo, ja joku palvelemassa häntä. Että kun naisilla on niin kova hoivavietti, hän kokee tehneensä suuren palveluksen kun on antanut minun pestä hänen kalsarinsa ja laittaa hänelle ruokaa. Ihan silmät ymmyrkäisinä nyt tuijottaa ja ihmettelee, että mitä muuta muka pitäisi olla.
Kommentit (71)
Ap:n kertomus kuin minun näppikseltä. En vieläkään ymmärrä miten kaikki pääsikin tuohon jamaan.
Erottu on ja nyt hyvä itsellinen elämä.
Tottahan se on että oma valinta. Liian nuorena ja näköalattomana väärä valinta.
Tsemppiä kohtalontoveri, päätä itse miten haluat seuraavilta 40 vuodelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus taitaa olla provo, mutta irl minä olen pohtinut samaa. Olin 20 v naimisissa ja mies vaihtoi minut lennota työkaveriinsa. Meillä oli aina kaikki ok, oli seksiäkin vikalle viikolle asti. Emme paljoa riidelleet, pahinta oli, että mies oli perfektionisti, kritisoi herkästi ja tiesi usein, kuinka elää. Mutta kaikkeen tottuu....ajattelin, että mies vain on sellainen.
Tästä on nyt vuosia ja ole uusissa naimisissa. Tämä mies hyväksyy minut täysin. Hän hyväksyy vaikka olen eri mieltä. Hän hyväksyy, vaikka laiskottelen.
Olen oppinut, että tosi rakkaus ei tuomitse eikä kritisoi. Olen ajautunut tätä kautta kriisin: olinko tosiaan naimisissa 20 vuotta ilman tosirakkautta? Ihanko oikeasti olen voinut sellaisen tehdä?
Vittu mitä lässytystä. On myös olemassa meitä realisteja. En minäkään hyväksy poikaystävältäni ihan mitä tahansa, eikä se tarkoita etten välitä tai rakasta. Maailmassa ei ole yhtä ainutta miestä, jonka hyväksyisin vittumaisine piirteineen päivineen. Samoin minun poikaystäväni ei hyväksy minussa ihan joka ikistä piirrettä ja tiedän sen. Nämä siis luonteessa. Minun maailmassani toisen _ulkonäköön_ saa puuttua siinä vaiheessa jos häpeää liikkua hänen seurassaan. Esimerkiksi huono hygienia (tätä en hyväksy ikinä), aivan karseat vaatteet tai jotain.
Poikaystävä kovasti väittää, ettei hän välitä vaatteistani eikä koskaan häpeäisi minua pukeutumiseni takia, mutta en usko väitettä sokeasti. Hän vain tietää, etten koskaan pukeutuisi niin, että minua joutuisi häpeämään. Kyllä vaatemakuni on jo tullut selväksi tässä.Ällöttävää tuollainen epärealistinen vaaleanpunainen hattaralässytys tosirakkaudesta, kuinka se kaiken kestää ja kaiken hyväksyy💜💜💜💜 GET REAL !
Tiedätkö, olen liki 50 v, ja mitä vanhemmaksi tulen, niin sitä enemmän näin ajattelen. Jos se on vaaleanpunaista hattaralässytystä, niin se hattara kasvaa ja voimistuu vuosi vuodelta. Koska elän todeksi tätä elämää.
Tosirakkaus kohtelee toista kunnioittavasti, toivoo toiselle pelkkää hyvää, ja antaa toiselle täyden vapauden olla oma itsensä. Annan aviomieheni pukeutua kuten haluaa. Mutta, jos minua hävettää hänen vaatteensa, niin mies, koska rakastaa, kunnioittaa minua takaisin päin ja tekee asialle jotain. Kaikessa on kyse vapaaehtoisuudesta, ei pakosta eikä velvollisuudesta. Molempiin suuntiin.
En jaksa tuntea edes sympatiaa noin yksinkertaista ihmistä kohtaan.
No lopeta se passaaminen ja ala elää omaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"AV:lta muinoin opin, että jos mies ei halua seksiä, syy on naisessa ja naisen läskiydessä. Olen sitten käyttänyt kymmenisen vuotta itseni trimmaamiseen ja yrittänyt tehdä itsestäni mahdollisimman viehättävän. Samalla olen hoitanut lapset käytännössä yksin, kaikki kotityöt viemärin aukaisusta ja ruohon leikkuusta ruuan laittoon. JA käynyt töissä ja maksanut perheen menoista 75%."
Ja AV:n tärkein neuvo on muinoin jäänyt huomaamatta?
JSSAP?
Mietin tässä, että ajatteleekohan mun mies samoin? Se on kyllä vaan niin ketku, ettei ikinä tule myöntämään, ettei vaan nappaa yhtään nykyisin koko suhde. Mutta kun katselee pelkkiä tekoja ja jättää sanomiset huomiotta, niin siltähän se vaikuttaa. Kun kysyin, että mistä näkyy, että mies rakastaa minua, niin väisti kysymyksen vastaamalla, että näkeehän sen siitä, että minä ja lapset olemme tärkeitä, kun hän tulee töitten jälkeen kotiin päivittäin (on siis mallia introvertti kotihiiri, eikä kiinnosta edes tavata kavereitaan, vaikka vapaasti saisi). Ihan noin pahaksi ei ole päässyt tilanne kaikilla elämänalueilla, kuin apllä, mutta seksi on loppunut ajat sitten. Kyllä se tajuaa, että asia on minulle tärkeä, kun kuitenkin älyää olla mustasukkainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa että sellainen miesvihaprovo tällä kertaa! Kyllä nää femakkojen tarinat on niin nähty. Aina sama kaava.
miehet kun ei tykkää liian kilteistä naisista. tosi juttu on. ei nyt pidä ruveta ilkeäksikään, mutta ole oma itsesi äläkä yritä miellyttää liikaa. jos ootte noin kauan yhdessä olleet, niin pakkohan teillä on aika hyvä yhteinen perusta olla. älä kysele ja ehdottele, vaan nappaa ukkosi mukaan uusiin seikkailuihin!
lycka till!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisiköhän kanssa mennä perheterapiaan. Olen kyllä sinkku, enkä naista ole edes tänä vuonnna koskettanut.
Alue: Aihe vapaa
Mikä sinä luulet olevasi kertomaan, mitä muut tuntevat tai eivät tunne? Naurettavaa😁