Lue keskustelun säännöt.
Sellainen tunne, että mies on huijannut minua pahiten ikinä
31.10.2016 |
Pitkä avioliitto takana, eli n. 20 vuotta. Nuorena ja naiivina mentiin tosi nopeasti naimisiin ja siihen sitten ensimmäinen lapsikin syntyi. Vuosien varrella on ollut isoja ongelmia, joista suurin on ollut se, että minusta on tuntunut siltä että mies ei mitenkään välitä minusta. Ei ole ollut kosketusta, keskustelua, yhteisiä tekemisiä eikä edes seksiä.
AV:lta muinoin opin, että jos mies ei halua seksiä, syy on naisessa ja naisen läskiydessä. Olen sitten käyttänyt kymmenisen vuotta itseni trimmaamiseen ja yrittänyt tehdä itsestäni mahdollisimman viehättävän. Samalla olen hoitanut lapset käytännössä yksin, kaikki kotityöt viemärin aukaisusta ja ruohon leikkuusta ruuan laittoon. JA käynyt töissä ja maksanut perheen menoista 75%.
Samaan aikaan olen yrittänyt jutella miehen kanssa siitä että voitaisiin yrittää edes 15 minuuttia viikossa olla kahdestaan. Tai että voitaisiin harrastaa seksiä edes kerran kuussa. Tai että kerran kymmenessä vuodessa olisi hyvä käydä vaikka viikonloppureissulla kahdestaan. Turhaan, en ole saanut vastakaikua. Olen käynyt pariterapiassa yksin, itkenyt, muuttanut itseäni, ollut vuosia välittämättä asiasta kokonaan - siis tehnyt IHAN KAIKEN saadakseni hyvän avioliiton.
Ja nyt selvisi, että miehen mielestä avioliittoon ei kuulu mikään sellainen, että olisi miehen ja naisen välillä mitään. Hänestä parisuhde on vaan sitä, että on lapset ja talo, ja joku palvelemassa häntä. Että kun naisilla on niin kova hoivavietti, hän kokee tehneensä suuren palveluksen kun on antanut minun pestä hänen kalsarinsa ja laittaa hänelle ruokaa. Ihan silmät ymmyrkäisinä nyt tuijottaa ja ihmettelee, että mitä muuta muka pitäisi olla.
Kommentit (71)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sinä olet ihan itse huijannut itseäsi. Itse et ole kasvanut aikuiseksi. Itse et ole asettanut rajoja
Oma valinta
T. N47
Miksi ihmeessä yrität tehdä itsestäsi miehelle nukkea ja palvelijatarta? Minusta lähtökohdat on jo ihan pielessä, jos koet, että sun täytyy miehen takia olla ihan muuta kuin oot...
Ei nyt oikein auennut, että miten mies on huijannut sinua?
No olet sä kyllä aika suostuvainen ollut tuohon huijaukseen!
20 vuotta?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
20 vuotta yhdessä ja nyt vasta selviää miten eilainen käsitys parisuhteesta teillä on!
Tilanteesi on kurja, myötätuntoa siitä. Järkevintä sinun olisi erota. Tulet taloudellisesti toimeen, olet monitaitoinen. Äläkä missään nimessä enää muuta yhteen kenekään miehen kanssa, vaan seurustele ja elä omaakin elämää omilla ehdoillasi.
Itse olet tuon mahdollistanut. 20 vuotta olet tehnyt erinäisiä sirkustemppuja ja nyt keksit että ei ehkä tää liitto tästä korjaannu? Time well spent. Kyllä voi nainen olla tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuo ole miehen vika. Sinun olisi pitänyt tajuta vetää johtopäätöksiä jo aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla melkein sama tarina paitsi mahdollistin myös eksän dokaamisen. Juu. Eksän.
Herätä voi vaikka myöhäänkin.
Vierailija kirjoitti:
No olet sä kyllä aika suostuvainen ollut tuohon huijaukseen!
20 vuotta?!
Ai niinkun mihin huijaukseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvänen aika, eroa äkkiä! 20v mennyt "hukkaan" (no, ei nyt täysin hukkaan, mutten keksi parempaakaan sanaa), niitä et saa takaisin. Voit löytää lopuille vuosille vähemmän ketuttavan elämän. Tämäm ei tarvitse sisältää miestä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikää siis on sinullakin jotain 35-50v kuitenkin
Ei kannata tehdä mitään muuta kuin tyytyä tilanteen. Parhaat päiväsi on jo takanapäin eikä pulska yh äippä jaksa ketään hyvää tai tasokasta miestä kiinnostaa sillä hoikkia ja lapsettomiakin löytyy.
Tämä jo tiesitkin siksi olet pysynyt aloillasi, ja pysy edelleenkin.
Parempi onni sitten seuraavassa elämässä ehkä
:) tää on sun kohtaloo
Ain' t life a bitch ?
Tämä aloitus taitaa olla provo, mutta irl minä olen pohtinut samaa. Olin 20 v naimisissa ja mies vaihtoi minut lennota työkaveriinsa. Meillä oli aina kaikki ok, oli seksiäkin vikalle viikolle asti. Emme paljoa riidelleet, pahinta oli, että mies oli perfektionisti, kritisoi herkästi ja tiesi usein, kuinka elää. Mutta kaikkeen tottuu....ajattelin, että mies vain on sellainen.
Tästä on nyt vuosia ja ole uusissa naimisissa. Tämä mies hyväksyy minut täysin. Hän hyväksyy vaikka olen eri mieltä. Hän hyväksyy, vaikka laiskottelen.
Olen oppinut, että tosi rakkaus ei tuomitse eikä kritisoi. Olen ajautunut tätä kautta kriisin: olinko tosiaan naimisissa 20 vuotta ilman tosirakkautta? Ihanko oikeasti olen voinut sellaisen tehdä?
Olet kiltti ja suostut kynnysmatoksi miehesi käyttää tilannetta surutta hyväkseen. Miehesi ei muutu. Sinun täytyy se kestää tai erota.
No niin, no mutta hyvähän se on herätä vaikka myöhään, kuin ei koskaan. Sulla on hyvää aikaa edessä yllinkyllin. Nyt vain mies pihalle ja kokoat itsesi uuteen nousuun.
Eihän tuommoista voi olla olemassa. Oletteko eläneet 20 vuotta kämppiksinä?
Vau. Hyvä tarina. Miksi ihmeessä naiset suostuvat tuollaiseen?