Sellainen tunne, että mies on huijannut minua pahiten ikinä
Pitkä avioliitto takana, eli n. 20 vuotta. Nuorena ja naiivina mentiin tosi nopeasti naimisiin ja siihen sitten ensimmäinen lapsikin syntyi. Vuosien varrella on ollut isoja ongelmia, joista suurin on ollut se, että minusta on tuntunut siltä että mies ei mitenkään välitä minusta. Ei ole ollut kosketusta, keskustelua, yhteisiä tekemisiä eikä edes seksiä.
AV:lta muinoin opin, että jos mies ei halua seksiä, syy on naisessa ja naisen läskiydessä. Olen sitten käyttänyt kymmenisen vuotta itseni trimmaamiseen ja yrittänyt tehdä itsestäni mahdollisimman viehättävän. Samalla olen hoitanut lapset käytännössä yksin, kaikki kotityöt viemärin aukaisusta ja ruohon leikkuusta ruuan laittoon. JA käynyt töissä ja maksanut perheen menoista 75%.
Samaan aikaan olen yrittänyt jutella miehen kanssa siitä että voitaisiin yrittää edes 15 minuuttia viikossa olla kahdestaan. Tai että voitaisiin harrastaa seksiä edes kerran kuussa. Tai että kerran kymmenessä vuodessa olisi hyvä käydä vaikka viikonloppureissulla kahdestaan. Turhaan, en ole saanut vastakaikua. Olen käynyt pariterapiassa yksin, itkenyt, muuttanut itseäni, ollut vuosia välittämättä asiasta kokonaan - siis tehnyt IHAN KAIKEN saadakseni hyvän avioliiton.
Ja nyt selvisi, että miehen mielestä avioliittoon ei kuulu mikään sellainen, että olisi miehen ja naisen välillä mitään. Hänestä parisuhde on vaan sitä, että on lapset ja talo, ja joku palvelemassa häntä. Että kun naisilla on niin kova hoivavietti, hän kokee tehneensä suuren palveluksen kun on antanut minun pestä hänen kalsarinsa ja laittaa hänelle ruokaa. Ihan silmät ymmyrkäisinä nyt tuijottaa ja ihmettelee, että mitä muuta muka pitäisi olla.
Kommentit (71)
Valitettavasti sinua ei ole huijattu.
Nuorena ehkä oletkin sinisilmäisesti lähtenyt suhteeseen, mutta mites nuo kaikki vuodet? Mikä sinua on noin pitkään pitänyt liitossa, jossa kertomasi mukaan ei ole normaalia parisuhdeläheisyyttä ja olet käytännössä pelkkä työorja ja maksaja?
Jokainen on kuitenkin lopulta itse vastuussa elämästään ja onnestaan.
Miten huonossa terapiassa oikein olet käynyt, jos sekään ei saanut silmiäsi avautumaan noin 18 vuotta aiemmin? Ei kai kukaan terapeutti tuossa tilanteessa ole voinut kehottaa sinua toimimaan niinkuin olet tehnyt?!
Valinnoilla on väliä kirjoitti:
Ikää siis on sinullakin jotain 35-50v kuitenkin
Ei kannata tehdä mitään muuta kuin tyytyä tilanteen. Parhaat päiväsi on jo takanapäin eikä pulska yh äippä jaksa ketään hyvää tai tasokasta miestä kiinnostaa sillä hoikkia ja lapsettomiakin löytyy.
Tämä jo tiesitkin siksi olet pysynyt aloillasi, ja pysy edelleenkin.
Parempi onni sitten seuraavassa elämässä ehkä
No löytyihän sieltä ainekset läskiraivolle. Ap taisi tosin kertoa olevansa timmissä kunnossa. Lukekaa nämä aloitukset! Ja jos katselet ja kuuntelet ympäristöäsi, huomaat kuinka monella, pulskallakin, yh-äipällä on vientiä. Siis oikeeta ja vakavampaa vientiä, ei mitään etnistä värinää. Fiksujakin miehiä on! Kaikki eivät onneksi ole perseestään sekaisin ja juokse blondattujen ja alaikäisten silikonipommien perässä.
Kun 40-vuotta lähestyy, naisen itsetunto tutkitusti nousee. Silloin teininä otetut hyväksikäyttäjämiehet saa kenkää. Siinä iässä jäljellä on hyvää elämää yllinkyllin ja hyviä miehiä jonoksi asti, jos on mukava ja kivannäköinen.
Löysin elämänilon aivan uudella tavalla sinä hetkenä, kun tein lopullisen eropäätöksen. Se ilo on kestänyt vuosia.
Ap vaikuttaa tosi kivalta, muut huomioonottavalta sekä kivannäköiseltä naiselta. Normaalin muut huomioonottavan miehen kanssa hänellä on mahdollista muodostaa harmoninen ja kestävä liitto. Mitä sitä jäljellä olevaa 50 vuotta jonkun itsekkään ääliön kanssa viettämään.
Vierailija kirjoitti:
Miten huonossa terapiassa oikein olet käynyt, jos sekään ei saanut silmiäsi avautumaan noin 18 vuotta aiemmin? Ei kai kukaan terapeutti tuossa tilanteessa ole voinut kehottaa sinua toimimaan niinkuin olet tehnyt?!
Terapeutit ei koskaan sano asiakkaalle että nyt teet näin. Auttaa pohtimaan eri vaihtoehtoja, mutta jos AP ei ole uskaltanut suhteesta lähteä, niin minkäs se terapeutti sille mahtaa... Jotkut sietää jopa väkivaltaista puolisoa, kun pelkää niin paljon hyppyä tuntemattomaan...
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuommoista voi olla olemassa. Oletteko eläneet 20 vuotta kämppiksinä?
Kämppikset puolittaa kulut, ei 75/25. Hyväksikäyttösuhde kuvaa paremmin kuin kämppissuhde.
Valinnoilla on väliä kirjoitti:
Ikää siis on sinullakin jotain 35-50v kuitenkin
Ei kannata tehdä mitään muuta kuin tyytyä tilanteen. Parhaat päiväsi on jo takanapäin eikä pulska yh äippä jaksa ketään hyvää tai tasokasta miestä kiinnostaa sillä hoikkia ja lapsettomiakin löytyy.
Tämä jo tiesitkin siksi olet pysynyt aloillasi, ja pysy edelleenkin.
Parempi onni sitten seuraavassa elämässä ehkä
Miksi päättelet näin, että kenenkään on pakko kelvata muille, hän vain vuodatti millainen avioliittonsa on.
Ei silti tarvitse tyytyä onnettomaan liittoon vaikka ajattelisi, ei koskaan enää.
Älä viitsi enää jankata tätä asiaa täällä palstalla joka päivä. Sinun kuuluu selvittää tämä asia miehesi kanssa kahdestaan, eikä retostella asiaanne täällä palstalla miestäsi haukkuen. Itse tosiaankin olet tuohon tilanteeseen suostunut. Sinun pitää tehdä päätös asiassa itse, jos miehesi ei tule vastaan asiassa. Joko lähdet tai hyväksyt tilanteen. Alkaa jo myötätuntoni olla täysin miehesi puolella, jos häntä vain haukut täällä päivästä toiseen. Miltä sinusta tuntuisi, jos miehesi haukkuisi sinua ja liittoanne täällä palstalla joka päivä? Aikuinen ihminen osaa kyllä selvittää asiat asiallisesti ja tehdä itsenäiset ratkaisut kyselemättä palstalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olet sä kyllä aika suostuvainen ollut tuohon huijaukseen!
20 vuotta?!
Ai niinkun mihin huijaukseen?
Siihen minkä AP itse nimesi otsikossa huijaukseksi
Täytyy todeta että suurin osa miehistä on ihan vitun sairaita. Omani mukaan lukien. Av palstaa kun lukee niin huh huh!!!
Vierailija kirjoitti:
Täytyy todeta että suurin osa miehistä on ihan vitun sairaita. Omani mukaan lukien. Av palstaa kun lukee niin huh huh!!!
Minä olen todennut ihan päinvastoin, varsinkin täältä palstalta lukiessa. Täällä vain naiset haukkuvat miehiä ja naisella itsellään ei tietenkään ole osuutta ja vastuuta asioihin, itselle vain vaaditaan kaikki säälittely ja mies on ainoa, joka on vastuussa kaikesta varsinkin jos ei tee kaikkea niin kuin nainen haluaa. Niin tässä aloittajankin tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olet sä kyllä aika suostuvainen ollut tuohon huijaukseen!
20 vuotta?!
Ai niinkun mihin huijaukseen?
Siihen minkä AP itse nimesi otsikossa huijaukseksi
Huijausta ei ole sellainen, johon itse vapaaehtoisesti suostuu. Jokainen ihminen osaa asettaa omat rajansa ja sanoa, että tähän en suostu, jos toinen yrittää huijata.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy todeta että suurin osa miehistä on ihan vitun sairaita. Omani mukaan lukien. Av palstaa kun lukee niin huh huh!!!
Eiköhän suurin osa miehistä ainakin omassa lähipiirissäni ole ihan tervepäisiä. Se taitaa olla vähän niin, että kun on onnellisesti naimisissa, niistä miehistä ei ole tarvetta valittaa tälläkään palstalla. Niinpä tämän palstan otanta vääristää kuvaa.
Me ollaan just 17 v. hääpäiväänsä juhlinut (käytiin grillillä juhlalounaalla...) tavallinen pariskunta, enkä koe mitään tarvetta valittaa. Oikeastaan tämä palsta laittaa asioita mittasuhteisiin, kun lukee, miten muissa liitoissa menee ja vertaa omaansa. Hyvin meillä on asiat.
Ap:lle sanoisin, että hyvä jos nyt edes heräisit siihen, miten surkea parisuhde sinulla on. Olet kylläkin itse ollut melko käsittämättömän hölmö, että olet antanut hyväksikäyttää itseäsi lompakkona ja pölyrättinä. Mutta sulla on toivoa: voit lopettaa ja viisastua. Voit hankkiutua loisesta eroon ja saada virkeämmän elämän. Ei kannata jatkaa sellaisessa liitossa, jossa uhraa itsestään paljon enemmän kuin saa vastapuolelta.
Vierailija kirjoitti:
Pitkä avioliitto takana, eli n. 20 vuotta. Nuorena ja naiivina mentiin tosi nopeasti naimisiin ja siihen sitten ensimmäinen lapsikin syntyi. Vuosien varrella on ollut isoja ongelmia, joista suurin on ollut se, että minusta on tuntunut siltä että mies ei mitenkään välitä minusta. Ei ole ollut kosketusta, keskustelua, yhteisiä tekemisiä eikä edes seksiä.
AV:lta muinoin opin, että jos mies ei halua seksiä, syy on naisessa ja naisen läskiydessä. Olen sitten käyttänyt kymmenisen vuotta itseni trimmaamiseen ja yrittänyt tehdä itsestäni mahdollisimman viehättävän. Samalla olen hoitanut lapset käytännössä yksin, kaikki kotityöt viemärin aukaisusta ja ruohon leikkuusta ruuan laittoon. JA käynyt töissä ja maksanut perheen menoista 75%.
Samaan aikaan olen yrittänyt jutella miehen kanssa siitä että voitaisiin yrittää edes 15 minuuttia viikossa olla kahdestaan. Tai että voitaisiin harrastaa seksiä edes kerran kuussa. Tai että kerran kymmenessä vuodessa olisi hyvä käydä vaikka viikonloppureissulla kahdestaan. Turhaan, en ole saanut vastakaikua. Olen käynyt pariterapiassa yksin, itkenyt, muuttanut itseäni, ollut vuosia välittämättä asiasta kokonaan - siis tehnyt IHAN KAIKEN saadakseni hyvän avioliiton.
Ja nyt selvisi, että miehen mielestä avioliittoon ei kuulu mikään sellainen, että olisi miehen ja naisen välillä mitään. Hänestä parisuhde on vaan sitä, että on lapset ja talo, ja joku palvelemassa häntä. Että kun naisilla on niin kova hoivavietti, hän kokee tehneensä suuren palveluksen kun on antanut minun pestä hänen kalsarinsa ja laittaa hänelle ruokaa. Ihan silmät ymmyrkäisinä nyt tuijottaa ja ihmettelee, että mitä muuta muka pitäisi olla.
Minusta tuntuu, että miehesi on ymmärtänyt jo suht varhain elämän tarkoituksen!
Mitäs on miehesi mieltä jos ehdotat eroa?
Miehesi kaappihomo? Monet miehet peittelevät homouttaan, eheivät itsellekään uskalla tunnustaa mitä ovat ja helpompi esittää heteroa avioliitossa. Tosin...valitettavasti seksi naisen kanssa on heille vastenmielistä, luonnollisesti.
Matkan varrella 'avautuu' yllätyksiä ihmissuhteisiin, olipa kyseessä vaikkapa oma äiti, sisar tai puoliso, jonka kanssa takana on useita yhteisiä vuosikymmeniä. Varaudu mihin tahansa. Läheisriippuvaisuus voi muodostua taakaksi.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi kaappihomo? Monet miehet peittelevät homouttaan, eheivät itsellekään uskalla tunnustaa mitä ovat ja helpompi esittää heteroa avioliitossa. Tosin...valitettavasti seksi naisen kanssa on heille vastenmielistä, luonnollisesti.
Tai sitten sillä on rakastajatar toisaalla, jolle säästää energiat. Rakastajatar ei myöskään nalkuta ja jankuta!
Ansaitsisit Noopelin palkinnon toisen ihmisen miellyttämisestä ja palvelemisesta. Ymmärrätkö että et ole 20 vuoteen elänyt omaa elämääsi vaan ollut miehesi sätkynukke? Mutta hei....sellaista sattuu. Ei tässä mitään hätää ole, voit vieläkin aloittaa omankin elämäsi. Tosin miehesi tuskin ottaa syytä niskoilleen sinun valinnastasi. Minusta sinun ei kannata tuhlata hetkeäkään miehesi syyttelyyn. Aloita oma elämä, se on kuule tosi jännää ja kivaa. Mutta uskallatkohan enää? No, ei sekään haittaa. Mukavastihan ne menee seuraavat 40 vuotta kun jatkat katkerana palvelemista. Käyt täällä valittamassa silloin tällöin.
Niin, siis käytännössä suoritat molempien osapuolten tehtävät ja yrität samalla miellyttää miestä muuttamalla itseäsi sellaiseksi kuin kuvittelet miehen sinut haluavan?! Otahan nyt itseäsi niskasta kiinni ja etsi se oma minäsi jostakin, niin ehkä se mieskin kiinnostuisi sinusta ja parisuhteestanne. Et ole nyt nainen, kumppani, ystävä etkä rakastajatar, haluttava nainen, vaan pelkkä piika tai hemmotteleva äiti. Kuka sellaista haluaisi?
Ihan itse olet asiat päästänyt tuohon pisteeseen kun olet sanojesi mukaan 20 vuotta antanut tuon p:n jatkua. Mikä herätti sinut nyt? Ei ketään passata jatkuvasti, yksipuolisesti! Useimmat ihmiset kaipaavat haastetta ja kemiaa muiden itsestään selvien asioiden, kuten rakkauden ja kunnioituksen lisäksi. Totta kai härskeimmät tyypit käyttävät hyväkseen ihmistä, joka ei osaa vaatia kunnioitusta itselleen. Valitettavasti.