Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Pelkään oikeasti että joku päivä vielä menetän malttini niin että lyön esikoistani

Vierailija
31.10.2016 |

Mä en jumalauta jaksa sen käytöstä.
Haistattelee ja lyö ja ärsyttää.
Hyvinä hetkinä on aivan loistava skidi, mutta sit taas kun koitan saada aamupalaa pöytään lapsille niin pikkusisko jo taas itkee kun isoveli on lyönyt.
Rajoja ja rakkautta on jo kokeiltu jo vaikka mitä että lyöminen loppuisi, mutta ei mikään tehoa.
Perheneuvolassa kerran käyty juttelemassa jo mieheni kanssa, ensi kuussa perhetapaaminen, sitten joulukuussa taas minä ja mieheni menemme sinne.
Mä en tiedä mikä hirviö tänne muutti n. puoli vuotta sitten joka vain nauraa kun toinen itkee.
Saatana.

Kommentit (54)

Vierailija
41/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Löytyykö niille siskon lyömisille mitään syy-seuraus suhteita? Esimerkiksi lapsi on kokenut aamulla, että hänelle on hermostuttu aiheetta ja häntä on kohdeltu väärin ja sitten illalla hän päättää antaa takaisin. Ja se onnistuu helpoiten lyömällä pikkusiskoa, koska hän tietää että sinä koet sen vääränä ja epämieluisana käytöksenä.

Tai kokeeko lapsi, että häntä pidetään huonompana lapsena kuin pikkusiskoaan? Sen takia, että hän on ehkä temperamentiltaan haasteellisempi. Ja siksi hän on vihainen pikkusiskolleen, joka saa olla se ihana lapsi ja ehkä sinullekin.

Vierailija
42/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan se kannattanut kasvattaa ihan alusta asti kunnolla niin nyt ei tarvitsisi aloittaa ihan alusta.

Ja lasta ei ikinä lyödä!

Kun se on kasvatettu ihan kunnolla, missä tahansa muualla on maailman ihanin ja kehutaan miten hienosti osaa olla ja kun on niin kiltti siskolleen ja suojelee sitä ja pitää huolta, ja kotona sitten on ihan eri tarina heti kun en ole samassa huoneessa.

En lukenut juuri tätä pidemmälle, mutta yksi ongelma voi olla juuri tuo, että LAPSEN pitäisi olla joku hemmetin herrasmies ja suojella pikkusiskoa pahalta maailmalta ja käyttäytyä moitteetta. Oikeasti olen nähnyt näitä tapauksia, joissa sisko voi olla oikeasti tosi ilkeä, mutta osaa esittää prinsessaa aikuisille ja sitten isoveljen pitäisi sietää mitä vaan ja "suojella" tätä pikkusiskoa, joka on niin hento ja hauras. Tässä yksi näkökulma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En oikeasti jaksa tuntea myötätuntoa näitä kiukkunsa lapseen purkavia äitejä kohtaan. Vaikka palstalta löytyy kyllä ymmärtäjiä pilvin pimein, jotka tekevät itse samaa. Mielenkiintoista, että esim. työpaikalla näiden äitien itsehillintä toimii kyllä. Hankalaa asiakasta ei lyödä eikä sille haistatella. Mutta kun vastassa on puolustuskyvytön lapsi, aikuiselta ei missäään nimessä saisi vaatia itsehillintää.

Pahoittakaa mielenne niin paljon kuin haluatte ja itkekää vaikka silmät päästänne. Teiltä saa vaatia itsehillintää sen lapsen kanssa!

Ei voi verrata. Töissä on ammatillinen rooli päällä, koti on paikka, jossa akkuja ladataan ja rentoudutaan, riisutaan roolit ja ollaan omia itsejä. On aika rankkaa jos kotonakin pitää koko ajan purra hammasta ja niellä vitutus. Tunteitaan saa näyttää kotona, täytyyhän lapsenkin voida huomata, että tietty käytös aiheuttaa vanhemmassa tietyn reaktion. Lyödä ei tietenkään saa.

Vierailija
44/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Löytyykö niille siskon lyömisille mitään syy-seuraus suhteita? Esimerkiksi lapsi on kokenut aamulla, että hänelle on hermostuttu aiheetta ja häntä on kohdeltu väärin ja sitten illalla hän päättää antaa takaisin. Ja se onnistuu helpoiten lyömällä pikkusiskoa, koska hän tietää että sinä koet sen vääränä ja epämieluisana käytöksenä.

Tai kokeeko lapsi, että häntä pidetään huonompana lapsena kuin pikkusiskoaan? Sen takia, että hän on ehkä temperamentiltaan haasteellisempi. Ja siksi hän on vihainen pikkusiskolleen, joka saa olla se ihana lapsi ja ehkä sinullekin.

Aamu alkoi niin että heräsimme, menimme yhdessä kaikki kolme sohvalle viltin alle hetkeksi halimaan ja katsomaan piirrettyjä.

Sanoin että menen laittamaan aamupalaa, poistuin, meni pari minuuttia ja pikkusisko itki koska veli oli lyönyt.

Ei se pikkusiskokaan mikään vieton ole, osaa kyllä ärsyttää, mutta on siitäkin puhuttu että jos sisko tekee väärin niin antaisi äidin suuttua siskolle sen sijaan lyö siskoa jolloin äiti suuttuu enemmän sille joka lyö.

On sanottu että vihainen saa olla, mutta toisia ei saa satuttaa.

Se nauraminen on kuitenkin se mikä saa mut näkemään punaista, kun välillä hän vain nauraa kun toinen itkee ja jatkaa mätkimistä.

En aina pääse heti väliin, esim jos on kädet sämpylätaikinassa tai kastike palamassa pohjaan tai muuta.

Välillä on myös pakko käydä vessassa.

Ainu mikä ehkä toimisi olisi se että antaa periksi kaikessa rttä saa pidettyä tyytyväisenä, mutta ei sekään mikään ratkaisu ole.

Vierailija
45/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan se kannattanut kasvattaa ihan alusta asti kunnolla niin nyt ei tarvitsisi aloittaa ihan alusta.

Ja lasta ei ikinä lyödä!

Kun se on kasvatettu ihan kunnolla, missä tahansa muualla on maailman ihanin ja kehutaan miten hienosti osaa olla ja kun on niin kiltti siskolleen ja suojelee sitä ja pitää huolta, ja kotona sitten on ihan eri tarina heti kun en ole samassa huoneessa.

En lukenut juuri tätä pidemmälle, mutta yksi ongelma voi olla juuri tuo, että LAPSEN pitäisi olla joku hemmetin herrasmies ja suojella pikkusiskoa pahalta maailmalta ja käyttäytyä moitteetta. Oikeasti olen nähnyt näitä tapauksia, joissa sisko voi olla oikeasti tosi ilkeä, mutta osaa esittää prinsessaa aikuisille ja sitten isoveljen pitäisi sietää mitä vaan ja "suojella" tätä pikkusiskoa, joka on niin hento ja hauras. Tässä yksi näkökulma.

Lapselta ei odoteta mitään tuollaista, hän on itse ottanut sen roolin kun ovat muualla.

Jos jaksat ketjua lukea niin kirjoitin toiselle varmaan samaan aikaan kun sinä kirjoitit vastauksesi että tiedän kyllä että sisko ei mikän viaton enkeli ole.

Vierailija
46/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap kokeillut sanoa yxinkertaisesti että LOPETA.

Lapsen voi myös poistaa paikalta kunnes kaikki ovat rauhoittuneet.

Jos menee hajottamiseksi niin vaihtoehtona toimii ulosheitto.

Voi myös puhua kotirauhasta ja siitä että jollei asuminen onnistu kotona niin muitakin vaihtoehtoja on:)

On sanottu, jätkä nauraa ja lyö uudestaan.

Poistaminen toimii niin että kun pääsisi takaisin ilmoittaa että viihtyy ihan hyvin jäähyllä.

Lelujen ottaminen pois toimii niin että hän antaa vielä toisenkin, ei hän leluja tartte.

Tarrasysteemi toimi niin että meni itse repimään tarroja pois ja sanoi ettei hän niitä tartte.

Suuttuminen ei auta, rauhallisena pysyminen,ei tehoa.

Nyt tapeltiin tunnin ulkovaatteiden pukemisesta.

Olen ihan poikki.

On myös kerrottu pojalle että äiti tarvitsee nyt muilta apua kun hän ei kuuntele mua eikä tottele, että on aika kamalaa kun naapurit (kerrostalo) kuulee joka päivä miten hän huutaa ja raivoaa ja sisko itkee kun hän lyö.

En tiedä miksi hänellä on niin pahaa olla.

No älä nyt siitä ainakaan stressaa että muut kuulee kun teiltä lähtee ääntä. Harmillista tuollainen. Ongelmana on siis tuo "lällällää"-asenne ja poika pitäisi saada ruotuun? Saatko keneltäkään apua arkeen? Isä? Väsyneenä ja turhautuneena kiukkuaa helpommin. Teidän pitäisi saada nyt valon pilkahduksia elämäänne. Voimia ja varjelusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap kokeillut sanoa yxinkertaisesti että LOPETA.

Lapsen voi myös poistaa paikalta kunnes kaikki ovat rauhoittuneet.

Jos menee hajottamiseksi niin vaihtoehtona toimii ulosheitto.

Voi myös puhua kotirauhasta ja siitä että jollei asuminen onnistu kotona niin muitakin vaihtoehtoja on:)

On sanottu, jätkä nauraa ja lyö uudestaan.

Poistaminen toimii niin että kun pääsisi takaisin ilmoittaa että viihtyy ihan hyvin jäähyllä.

Lelujen ottaminen pois toimii niin että hän antaa vielä toisenkin, ei hän leluja tartte.

Tarrasysteemi toimi niin että meni itse repimään tarroja pois ja sanoi ettei hän niitä tartte.

Suuttuminen ei auta, rauhallisena pysyminen,ei tehoa.

Nyt tapeltiin tunnin ulkovaatteiden pukemisesta.

Olen ihan poikki.

On myös kerrottu pojalle että äiti tarvitsee nyt muilta apua kun hän ei kuuntele mua eikä tottele, että on aika kamalaa kun naapurit (kerrostalo) kuulee joka päivä miten hän huutaa ja raivoaa ja sisko itkee kun hän lyö.

En tiedä miksi hänellä on niin pahaa olla.

No älä nyt siitä ainakaan stressaa että muut kuulee kun teiltä lähtee ääntä. Harmillista tuollainen. Ongelmana on siis tuo "lällällää"-asenne ja poika pitäisi saada ruotuun? Saatko keneltäkään apua arkeen? Isä? Väsyneenä ja turhautuneena kiukkuaa helpommin. Teidän pitäisi saada nyt valon pilkahduksia elämäänne. Voimia ja varjelusta.

Mieheni, siis lasten isä, osallistuu kyllä arkeen ja nyt ollaan kokeiltu sitäkin että viettäisivät yhteistä aikaa, esim. kävelyretkiä metsässä ja vadtaavaa, että esikoinen saa huomiota.

Minä teen silloin tytön kanssa jotain muuta, ja sitten taas välillä isä ja tytär tekevät jotain yhdessä ja minä saan olla kahdestaan esikoisen kanssa.

Anoppilaan pääsevät välillä yöksi, siellä ovat enkeleitä ja anoppi kehuu miten hienosti lapset osaavat käyttäytyä.....

Mun vanhemmat tulevat välillä meille käymään ja tekevät jotain lasten kanssa että pääsemme miehen kanssa kahdestaan kauppaan, tai niin että pääsen yksin jonnekin.

Vierailija
48/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä pelkosi ja se että voit noin hyvin pukea sen sanoiksi todistaa mielestäni ettet todellakaan tule lyömään lastasi. Sinulla aivan selvästi toimii jarrut, joten älä pelkää.

Ymmärrän kyllä että tilanne on rankka sinulle. Koita muistuttaa itsellesi että tilanne on ohimenevä. Lapsesi kasvaa ja kehittyy ja sen myötä nämä tämän hetkiset elkeet häipyvät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millä tavoin se sisko ärsyttää veljeään? Haukkumalla, nipistelemällä tai lällättämällä? Vaikuttaa siltä, että sisko ei koe veljensä suuttumista niin isona juttuna, jos kerta ärsyttää häntä aina uudelleen. Vaikka lyöminen hetkellisesti sattuisikin. Mietin, että jos se veli ei koe tarpeeksi isona rangaistuksena sitä, että suuttuisit sille siskolle. Auttaisiko, jos olisi joku valmiiksi sovittu rangaistus siitä, että sisko haukkuisi veljeään paskaksi? Kuten se tv kielto. Se saattaisi hillitä veljen halua lyödä siskoaan. Ja toisaalta siskon intoa ärsyttää.

Vierailija
50/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Löytyykö niille siskon lyömisille mitään syy-seuraus suhteita? Esimerkiksi lapsi on kokenut aamulla, että hänelle on hermostuttu aiheetta ja häntä on kohdeltu väärin ja sitten illalla hän päättää antaa takaisin. Ja se onnistuu helpoiten lyömällä pikkusiskoa, koska hän tietää että sinä koet sen vääränä ja epämieluisana käytöksenä.

Tai kokeeko lapsi, että häntä pidetään huonompana lapsena kuin pikkusiskoaan? Sen takia, että hän on ehkä temperamentiltaan haasteellisempi. Ja siksi hän on vihainen pikkusiskolleen, joka saa olla se ihana lapsi ja ehkä sinullekin.

Aamu alkoi niin että heräsimme, menimme yhdessä kaikki kolme sohvalle viltin alle hetkeksi halimaan ja katsomaan piirrettyjä.

Sanoin että menen laittamaan aamupalaa, poistuin, meni pari minuuttia ja pikkusisko itki koska veli oli lyönyt.

Ei se pikkusiskokaan mikään vieton ole, osaa kyllä ärsyttää, mutta on siitäkin puhuttu että jos sisko tekee väärin niin antaisi äidin suuttua siskolle sen sijaan lyö siskoa jolloin äiti suuttuu enemmän sille joka lyö.

On sanottu että vihainen saa olla, mutta toisia ei saa satuttaa.

Se nauraminen on kuitenkin se mikä saa mut näkemään punaista, kun välillä hän vain nauraa kun toinen itkee ja jatkaa mätkimistä.

En aina pääse heti väliin, esim jos on kädet sämpylätaikinassa tai kastike palamassa pohjaan tai muuta.

Välillä on myös pakko käydä vessassa.

Ainu mikä ehkä toimisi olisi se että antaa periksi kaikessa rttä saa pidettyä tyytyväisenä, mutta ei sekään mikään ratkaisu ole.

Meillä pojalla samanlaista käytöstä. Poika 3 v., sisko 1,5 v. Nauraa tai hymyilee, kun sisko itkee puremisen/löymisen jälkeen. En tiedä mitä tehdä. :( Huolestuttavaa! 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Löytyykö niille siskon lyömisille mitään syy-seuraus suhteita? Esimerkiksi lapsi on kokenut aamulla, että hänelle on hermostuttu aiheetta ja häntä on kohdeltu väärin ja sitten illalla hän päättää antaa takaisin. Ja se onnistuu helpoiten lyömällä pikkusiskoa, koska hän tietää että sinä koet sen vääränä ja epämieluisana käytöksenä.

Tai kokeeko lapsi, että häntä pidetään huonompana lapsena kuin pikkusiskoaan? Sen takia, että hän on ehkä temperamentiltaan haasteellisempi. Ja siksi hän on vihainen pikkusiskolleen, joka saa olla se ihana lapsi ja ehkä sinullekin.

Aamu alkoi niin että heräsimme, menimme yhdessä kaikki kolme sohvalle viltin alle hetkeksi halimaan ja katsomaan piirrettyjä.

Sanoin että menen laittamaan aamupalaa, poistuin, meni pari minuuttia ja pikkusisko itki koska veli oli lyönyt.

Ei se pikkusiskokaan mikään vieton ole, osaa kyllä ärsyttää, mutta on siitäkin puhuttu että jos sisko tekee väärin niin antaisi äidin suuttua siskolle sen sijaan lyö siskoa jolloin äiti suuttuu enemmän sille joka lyö.

On sanottu että vihainen saa olla, mutta toisia ei saa satuttaa.

Se nauraminen on kuitenkin se mikä saa mut näkemään punaista, kun välillä hän vain nauraa kun toinen itkee ja jatkaa mätkimistä.

En aina pääse heti väliin, esim jos on kädet sämpylätaikinassa tai kastike palamassa pohjaan tai muuta.

Välillä on myös pakko käydä vessassa.

Ainu mikä ehkä toimisi olisi se että antaa periksi kaikessa rttä saa pidettyä tyytyväisenä, mutta ei sekään mikään ratkaisu ole.

Mä ehkä yrittäisin sinuna minimoida ne tilanteet, kun lapset on jätettävä kahden. (Ihan sairaan rasittavaa, tiedän...). En leipoisi tai tekisi mitään suuritöistä ruokaa kun olisin kolmisin lasten kanssa. Voisit jopa ottaa pienemmän mukaan vessaan nyt akuutissa vaiheessa. Eli kerta kaikkiaan estät nuo lyömiset, jospa se katkaisisi kierteen. Voisi olla pojalle myös herättävää, kun äiti osoittaisi, että hän ei voi illa pikkusiskin kanssa kahden.

Molemmat siis kotihoidossa? Olisiko pojalle voinut tapahtua jotain ikävää?

Vierailija
52/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jätä se sika!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Löytyykö niille siskon lyömisille mitään syy-seuraus suhteita? Esimerkiksi lapsi on kokenut aamulla, että hänelle on hermostuttu aiheetta ja häntä on kohdeltu väärin ja sitten illalla hän päättää antaa takaisin. Ja se onnistuu helpoiten lyömällä pikkusiskoa, koska hän tietää että sinä koet sen vääränä ja epämieluisana käytöksenä.

Tai kokeeko lapsi, että häntä pidetään huonompana lapsena kuin pikkusiskoaan? Sen takia, että hän on ehkä temperamentiltaan haasteellisempi. Ja siksi hän on vihainen pikkusiskolleen, joka saa olla se ihana lapsi ja ehkä sinullekin.

Aamu alkoi niin että heräsimme, menimme yhdessä kaikki kolme sohvalle viltin alle hetkeksi halimaan ja katsomaan piirrettyjä.

Sanoin että menen laittamaan aamupalaa, poistuin, meni pari minuuttia ja pikkusisko itki koska veli oli lyönyt.

Ei se pikkusiskokaan mikään vieton ole, osaa kyllä ärsyttää, mutta on siitäkin puhuttu että jos sisko tekee väärin niin antaisi äidin suuttua siskolle sen sijaan lyö siskoa jolloin äiti suuttuu enemmän sille joka lyö.

On sanottu että vihainen saa olla, mutta toisia ei saa satuttaa.

Se nauraminen on kuitenkin se mikä saa mut näkemään punaista, kun välillä hän vain nauraa kun toinen itkee ja jatkaa mätkimistä.

En aina pääse heti väliin, esim jos on kädet sämpylätaikinassa tai kastike palamassa pohjaan tai muuta.

Välillä on myös pakko käydä vessassa.

Ainu mikä ehkä toimisi olisi se että antaa periksi kaikessa rttä saa pidettyä tyytyväisenä, mutta ei sekään mikään ratkaisu ole.

Mä ehkä yrittäisin sinuna minimoida ne tilanteet, kun lapset on jätettävä kahden. (Ihan sairaan rasittavaa, tiedän...). En leipoisi tai tekisi mitään suuritöistä ruokaa kun olisin kolmisin lasten kanssa. Voisit jopa ottaa pienemmän mukaan vessaan nyt akuutissa vaiheessa. Eli kerta kaikkiaan estät nuo lyömiset, jospa se katkaisisi kierteen. Voisi olla pojalle myös herättävää, kun äiti osoittaisi, että hän ei voi illa pikkusiskin kanssa kahden.

Molemmat siis kotihoidossa? Olisiko pojalle voinut tapahtua jotain ikävää?

Eivät ole kotihoidossa, ovat kotona kun minulla on arkivapaita ja kun menen iltavuoroon vien heidät myöhemmin ja mies sitten hakee kotiin.

Emme voi elää niin että minä en voi tehdä yhtään miyään muuta kuin valvoa lasten tekemisiä kun olemme kotona.

Vierailija
54/54 |
31.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kohta saavat kyllä aloittaa kokopäiväisen hoidon ja vien heidät pois silloinkin kun minulla on arkivapaita.

En jaksa kuunnella enää.

Äiti,sä oot paska. Lälällllääää. Eivät kuuntele, eivät tottele, mikään ei tehoa.

Miten sitten teini-ikä kun nytkään mikään ei mene perille?

Onneksi nyt on Essure laitettu niin ei tule lisää lapsia ainakaan.