Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperheen viikonloput
Kotielämää
29.10.2016 |
On taas niin helkutin tylsää. Lapset 2 ja 4, ei MITÄÄN tekemistä koko viikonloppuna, odotan vaan iltaa että sais lapset nukkumaan. Tätäkö tää elämä on? Ei ole ketään kenen luo mennä kylään tai kutsua. Sukulaiset on vähissä, toivoisinkin niitä olevan enemmän mutta kun puolet on juoppoja tai Psyk ongelmaisia ja järkevät asuu ulkomailla. Sitten riidellään miehen kanssa ja musta tuntuu että oikeesti riidellään koska molemmat on turhautuneita tylsistä viikonlopuista ja purkaa sitä toisiinsa. Joo aina voi lähteä ulos mutta olis se kiva kun joskus olis joku perhe kenen kanssa tavata ja kokata ja viettää aikaa. Olis lapsillakin kivempaa. Kellään samanlaista?? Toivoisin että olis jo huominen kun pääsen töihin pakoon viikonloppua .
Kommentit (39)
Luokaa viikonlopulle teidän perheen omat tavat. Niin että se poikkeaa arjesta. Mun lapsuuden viikonloput oli ihan parasta aikaa! Lauantaiaamuna lapset katsoi lastenohjelmia ja vanhemmat sai viettää kiireetöntä aamua lehtiä lukien. Sitten tehtiin yhdessä viikko siivous ja leivottiin pullaa tai sämpylöitä. Tämän jälkeen ulkoiltiin omalla pihalla tai metsässä, otettiin ehkä leipomuksia ja kaakaota termospulloon evääksi ja syötiin pihalla. Muutaman tunnin ulkoilun jälkeen oli ihana palata siistiin kotiin ja rauhoittua saunailtaan. Saunan jälkeen me lapset katsottiin valitsemamme elokuva ja vanhemmat sai olla illan ihan rauhassa. Elokuvia ei muina päivinä meillä katsottukaan, niin se tuntui erityiseltä. Sunnuntai tuntui juhlapäivältä. Silloin puettiin vähän paremmat vaatteet ja lähdettiin kyläilemään sukulaisille/kavereille tai ehkäpä ravintolaan syömään, uimahalliin ja jätskille tms :) Mistä teidän perhe tykkää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapset pkodissa? Vanhemman 4vn kanssa vois jo jotain vastavuoroisia leikkitreffejä alkaan sopiin pkotikavereiden kanssa?
Tulikin jo esille, että luokaa itsellenne omat oman perheen tavat. Lapset ovat pieneen tyytyväisiä. Miksi ihmeessä tarvitsette siihen jotain kaveriperhettä!? Ja jos itselle nämä jutut tuntuu tylsältä, niin sovitte väliin omia harrastuksia ja juttuja. Toinen hoitaa sillä aikaa lapset.
Kun itsellä tämä elämänvaihe on jo ohi, tuntuu ettei mitenkään voi ymmärtää, että pienten lasten kanssa elämä voisi olla tylsää. Meillä oli molemmilla (meidän perheeseen siis kuuluu sekä isä että äiti lasten lisäksi) todella kiireiset työmme siihen aikaan (piti tehdä sitä uraa), oli kissaa, puutarhaa, mökki, iäkkäitä sukulaisia vaikka muille jakaa ym. Kotitöitä tuntui olevan aina varastossa: ikkunoiden pesu, ammeen kuuraus, saunan pesu, matot ulos, matot sisään, pyykkiä, silitystä, mankelointia ja sen päälle pihatyöt, auton huollot, kissan hoito ja sata muuta asiaa. Koskaan ei ollut tylsää. Mutta ihmeesti sitä jaksoi; kun oli pienikin väli, leivoin tiikerikakkua, piirakkaa ym., joita enää kun olisi aikaa ei jaksa tehdä! Elämä pienten lasten kanssa on parasta aikaa ja vasta jälkeenpäin sen huomaa kunnolla.
Meillä kohta 2v ja 3,5v.
Olen vielä kotiäitinä ja mies käy töissä, mutta viikonloput vapaata.
Meillä ei juurikaan sukulaisia ole isovanhemmat vain välillä käydään viikonloppuna mum äidillä ja joka toinem viikonloppu anoppia pitää katsoa tunti pari meillä. Muut ajat käytämme perheen kesken shoppailemalla (eli siis lähinnä kauppakeskusten leikkipaikoissa :D), ulkoilemalla, käydään lapsille suunnatuissa tapahtumissa, tavataan lasten kummeja ja heidän lapsiaan. Tehdään koko perheen kesken ruokaa, pyöräillään tai käydään jäähalleissa luistelemassa jne.
Ei ole kyllä viikonloput tylsiä ja lapset nukahtavat noin klo 19 jonka jälkeen miehen kanssa herkutellaan, saunotaan tms :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pin kirjoitti:
Sitten varmaan kannattaa etsiä tällaisia kaveriperheitä, netistä varmaan helpointa.
Mä aloin luomaan itselleni tällaista "piiriä" jo esikoista odottaessa, hemmetin fiksua! Koskaan ei ole liian myöhäistä! :)
ihailen sua, oot niin hemmetin fiksu
Uliuli!! Onneksi ei ole lapsia! :D :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös tylsää, mutta minullapa on mies töissä ja rahaa ei ole ylimääräistä koska hoitovapaa. Miehellä oli eilen iltavuoro, tänään 12-20.30 vuoro ja huomenna 11-19 vuoro. Lapset 1v ja 4v, aika yksinäinen olen välillä. Kavereilla on miehet kotona viikonloppuisin joten ei niille sovi tavata, sukulaisilla luuhaan nurkissa sen mitä kehtaa...
Kotona on kyllä koko ajan siivottavaa, lapsille pitää laittaa ruokaa, vaihtaa vaippaa ym rumbaa jatkuvasti. Istutaan siellä hiekkalaatikolla ja taaperretaan metsässä. Sinänsä missään ei ole mitään vikaa, mutta aikuiskontaktia siihen rinnalle usein kaipaa.. Ettei ainoat juttukaverit koko päivän olisi ne omat lapset aina..
No, vuoden päästä töihin, jos sit tuo rahatilanne paranisi niin voisi nuohota edes niitä hoploppeja... Harmi kun Suomessa ei ole sellaisia ilmaisia/ halpoja sisäleikkipaikkoja mihin voisi pienellä kynnyksellä mennä kaikki. Kun täällä on niin synkät kelitkin suurimman osan vuodesta, niin masentuu sitä vähemmästäkin yksin räntäsateessa seisoessa...
Kyllä se ulkoilu ihan oikeasti piristää. Sen jälkeen on ihan kiva oleilla kotona illalla eikä tylsistytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän viikonloppu 2v, 4v ja 5v kanssa:
Pe tarhan jälkeen mäkkäriin ja uimaan koko poppoo. Illalla lastenvahti kotiin ja miehen kanssa menimme ystäväpariskunnan tupareihin.
La aamusta läheiseen metsään retkelle tutustumaan sateisen metsän elämään. Tutkittiin metsää ja syötiin keskellä metsää eväitä. Sitten mummolaan lounaalle ja muutama tuntia kuuluu tässä. Illaksi meille tulee ystäväpariskunta kahden lapsen kanssa saunomaan.
Huomenna suunnitelmissa olisi lasten kanssa ensin hoploppiin ja sitten viettää mukava loppupäivä kotona leipoen, majan rakennusta pihalle ja vielä leffailta kotona lasten kanssa.
Me touhutaan paljon ja tavataan ystäväperheitä sukulaisia. Aika paljon näin lapsiperheenä vaatii suunnittelua ja vaivaa, että saa järjestettyä tekemistä ja tapaamisia. Pitää aktiivisesti tutustua ihmisiin.
Huh, meidän lapset ei ikinä jaksaisi tuollaista määrää ohjelmaa viikonloppuna! Ja ovat vielä isompia kuin teidän lapset (6v ja 3v). Yhdessä päivässä olisi meidän koko viikonlopun ohjelma. Tykätään puuhata kotona, pihalla jne. Harrastuksia isommalla myös välillä viikonloppuisin.
Voi sua.
Jotain piristystä ja suunnitelmallisuutta kyllä tarviitte.. <3
Meillä on välillä to siivouspäivä. Sitten pe kun tulen töistä tilaan pitsat.
Katsotaan olkkarissa leffaa yms. kynttilänvalossa ja lapset tykkää kovin.
Meidän viikonloput on kyllä paikoin täynnä lasten harrastuksia mutta mahdollisuuksien mukaan käydään ravintolassa, kahviloissa, uimassa, kirjastossa, kyläilemässä, museoissa yms. markkinoilla.
Ja nyt just on kyllä mahtava tilanne. Mies soittaa kitaraansa, minä rentoudun sohvalla punaviinin kanssa ja lapset on n. 4. tuntia ollut jo ulkona :)
Viikonloput <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ap tekisit, jos ei lapsia olisi?
Mun mies aina joskus hekumoi, että mitä kaikkea sitä voisi tehdä, jos lapsia ei olisi; keikoilla käymistä, matkustelua jne. Tosiasia kuitenkin on, että ennen lapsiakin oltiin suurimmaksi osaksi kotona ja silloin vasta tylsää olikin. Keikoilla käytiin ehkä kerta vuoteen ja matkusteltu ollaan lasten kanssa enemmän kun koskaan ennen lapsia.
Mutta pikkulapsiarki on kyllä sillä tavalla puuduttavaa, että ne tietyt rutiinit on oltava oli sitten arki tai viikonloppu. Itsellä se tasaisen tappava arki ottaa koville, koska olen lasten kanssa kotona.
Mikä teidän taloudellinen tilanne on? Sekin voi ärsyttää, kun vaihtoehtoja ei ole. Joka tapauksessa viikonloppuun voi rakentaa kivan rutiinin. Kirjastokäynti, leipomista, lauantai-iltana jonkun perheenjäsenet lempiruokaa, uimaan mahdollisuuksien mukaan, paikkakunnasta riippuen retki uuteen leikkipuiston jne.
Nyt kun oma esikoinen on 10 v kaipaa jo melkein "yksinkertaisia" iloja, leikkipuistot ei enää innosta. Onneksi on Pokemon.
Oliko teillä ystäviä ennen lapsia? Eikö heitä voisi kutsua kylään, ihan vaikka laittaa yhdessä ruokaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse aika etuoikeutettu eivätkä viikonloput ole tylsiä. Meillä on ystäviä, voimme sukuloida jos haluame (tosin sukulaiset asuvat kaukana ja tämä vaatii matkustamista), rahaa on sen verran, että voimme tehdä sen mitä kulloinkin haluamme. Lisäksi itselläni on kiva harrastus, jota voin tehdä pitkälti kotoa käsin ja opiskelen myös niin aina on viikonlopuksi tekemistä. Tosin tulisin hulluksi jos viikonloput olivat pelkkää opiskelua ja kotoilua. Puolisollakin on omia harrastuksiaan. Me käymme usein viikonloppuna jollakin kokoonpanolla (usein toinen vanhempi ottaa vähän omaa aikaa tällä välin) uimassa, kulttuuritapahtumissa kuten museoissa tai teatterissa lasten kanssa. Pyöräilemme ja retkeilemme lähialueella, luemme paljon kirjoja lapsille, lapset askartelevat, joskus katsomme myös yhdessä elokuvia ja usein käymme ravintolassa syömässä, useimmiten jonkun muun menon yhteydessä. Ystäviä on tavattu hyvin vaihtelevasti, kaikkineen aika sosiaalista on elämämme mutta nyt taas viime aikoina ei ole niin hirveästi ehditty nähdä kaveriperheitä. Jos ei teillä ole ystäviä niin alkakaa etsiä sellaisia esim. lasten päiväkoti tai harrastuskavereiden kautta tai vaikka facebookin hätäkahvit tai muiden ryhmien kautta. Moni pienten lasten vanhempi kaipaa seuraa ja yleensä ystäviä kyllä löytyy, aikansa se voi kyllä ottaa. Myös se voi tuntua mukavalta jos menee lasten kanssa jonnekin tapahtumiin. Ehkä siellä jopa tutustuu johonkuhun tai ainakin voi muutmaan sanan vaihtaa jonkun toisen aikuisen kanssa. Missäpäin Suomea asutte? Millaista tekemistä kaipaatte?
Sillähän perustellaan sunnuntain tuplapalkkaa, että se on korvausta siitä, ettei saa olla oman perheen kanssa vapaalla...
Vierailija kirjoitti:
Mä nautin siitä, jos viikonloppuna ei ole ohjelmaa. Voi vaan raskaan työviikon jälkeen olla, laittaa ruokaa, ulkoilla ja saunoa ja lukea tai kattoa leffaa,
Jos on pieniä lapsia, niin siinä ei todellakaan vain olla, laitella ruokaa, ulkoilla fiilistellen, saunota rentouttavasti, lueta tai katsota leffaa rauhassa. Ennen lastentekoa kyllä, ja mahdollisesti sitten, kun lapset ovat yläkouluikäisiä. Toivottavasti kaikki lapsia suunnittelevat mutta omaa rauhaa tarvitsevat ymmärtävät ja ihan oikeasti myös sisäistävät tämän.
Mulla on 7v ja 2v lapset. Olin eilen ja tänään puoli päivää harrastusturnauksessa kaveriporukalla. Isompi lapsi oli nyt aamulla synttäreillä, mies oli sillä välin pienemmän kanssa ulkona ja kirjastossa. Nyt isompi on kaverien kanssa ulkona ja minä leikin pienemmän kanssa (kunhan tämän viestin naputan), mies lenkillä, sitten syödään. Illalla mies menee kavereitten kanssa ulos ja minä katson elokuvaa isomman kanssa kun pieni nukahtaa. Huomenna lähden isomman kanssa hänen peliinsä ja sieltä menemme kaupungille parkouraamaan/etsimään pokemoneja ja syömään ravintolaan. Loppupäivä tehdään mitä huvittaa, menen ehkä itsekseni leffaan. Ensi viikonloppuna mulla olisi kahdetkin bileet, en tiedä jaksanko mennä molempiin. Ei kaikkea tarvitse tehdä koko perheellä. Jos perheessä on 2 vanhempaa niin viikonloppuna on molemmillla paljon aikaa tehdä ihan mitä huvittaa. (Yh:lla tietysti eri tilanne).